Hyvinvointialueilla ja kunnilla on tärkeä tehtävä edistää asukkaidensa sosiaalista hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Tässä tehtävässä onnistumista kuitenkin haastaa tiukka taloustilanne. Siksi julkisen sektorin lisäksi tarvitsemme myös järjestöjä hyvinvointitalkoisiin.
SOSTEn kunta- ja aluevaalitavoitteiden ydinviesti on, että järjestöjen osaamista kannattaa ja pitää hyödyntää ennaltaehkäisevässä työssä sekä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Järjestöjen matalankynnyksen vertaistuella, avulla ja neuvonnolla on olennainen lisäarvo julkisten palvelujen rinnalla.
On tärkeää, että sote-palveluissa töissä olevat pystyvät tarvittaessa ohjaamaan ihmiset järjestöjen palveluihin. Yleishyödyllisten järjestöjen tarjoama tuki voi olla esimerkiksi osa palvelu- ja hoitoketjua lapsiperheiden ja ikäihmisten palveluissa tai mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Jotta järjestöjen tuen piiriin ohjaaminen olisi mahdollista, tarvitaan kattavaa tietoa järjestöjen toiminnasta.
Järjestöjä kannattaa kuunnella myös palveluja kehitettäessä. Järjestöt tuntevat oman toimintansa kohderyhmien palvelutarpeet ja erityispiirteet. Lisäksi vain järjestöt pystyvät valjastamaan ihmisten auttamiseen omien ammattilaistensa lisäksi yli 3 miljardin euron arvoisen vapaaehtoisvoiman.
Elinvoimaiset järjestöt eivät kuitenkaan pyöri pelkästään vapaaehtoisten tai lahjoitusten turvin. Ne tarvitsevat niin valtakunnallisia kuin alueellisia ja paikallisia avustuksia. Kunta- ja aluevaalitavoitteilla haluamme varmistaa, että järjestöjen tekemä arvokas työ tunnistetaan, tunnustetaan ja että sitä tuetaan riittävästi.
Järjestöjen palvelutuotanto turvattava sote-palveluissa ja työllisyyspalveluissa
Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on merkittävä rooli myös sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä työllisyyspalveluiden tuottajina.Palveluntuottajajärjestöt tuottavat 16 % kaikista yksityisistä sosiaali- ja varhaiskasvatuspalveluista.
Hankinnoissa on varmistettava pienten ja keskisuurten palveluntuottajien mahdollisuudetosallistua tarjouskilpailuihin. Se edellyttää laadulla kilpailuttamista ja hankintojen osittamista.
Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisessä on huolehdittava erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämisestä. Nämä ihmiset tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalveluita, kuntouttavia sekä työllistymistä edistäviä palveluita.
Palveluiden saatavuuden ei pitäisi riippua siitä, millä alueella työtön asuu. Kuntien ja hyvinvointialueiden onkin yhdessä varmistettava, ettei synny ihmisryhmää, joiden palveluista kukaan ei huolehdi. Järjestöt ovat perinteisesti toimineet matalan kynnyksen työpaikkoina, joissa työntekoon on yhdistetty työkykyä tukevia, osaamista edistäviä sekä muita työllistymistä edistäviä palveluita. Järjestöjen työllistämistoimintaa on tuettava palkkatuen ja muiden tukimuotojen avulla jatkossakin, jotta kaikilla on mahdollisuus työllistyä.
Kolmas tärkeä viestimme aluevaaleissa on se, asiakasmaksuihin pitää saada kohtuullisuus. Suomessa asiakasmaksut ja lääkkeiden omavastuuosuudet ovat Pohjoismaihin ja moniin muihin Euroopan maihin verrattuna korkeat. Asiakasmaksuja on korotettu tällä hallituskaudella merkittävästi, mikä ajaa osan ihmisistä ahtaalle.
Asiakasmaksuja maksavat eniten iäkkäät, huono-osaiset ja pienituloiset, koska he sairastavat enemmän ja heidän palvelutarpeensa ovat suuremmat. SOSTE esittää, että hyvinvointialueet loisivat automaattiset asiakasmaksujen huojennuskäytännöt erityisesti pienituloisille ja perusturvan varassa eläville. Näin pystyttäisiin varmistamaan maksujen kohtuullisuus ja samalla vähentämään huojennuksiin liittyvää byrokratiaa ja viime kädessä maksuista aiheutuvia ulosottoja.
Kunta- ja aluevaalit käydään 13.4.2025, ensimmäistä kertaa yhdistettynä vaalina. Vaalien tärkeyttä ei voi korostaa liikaa, sillä niissä päätetään sosiaali- ja terveyspalvelujemme suunnasta ja toisaalta paikallisesta elinvoimaisuudesta. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat sekä kunnissa että alueilla hyvinvoinnin turvaajia.
Tutustu SOSTEn vaalitavoitteisiin täältä.