Viime aikoina sosiaaliturvasta on keskusteltu lähinnä siihen kohdistuvien leikkausten takia. Leikkausten lisäksi hallitusohjelmassa linjataan myös sosiaaliturvauudistuksen jatkosta.
Puolueiden edustajista koostuva sosiaaliturvakomitea jatkaa työtään toimikaudella 2023–2027. Komitea on järjestäytymässä ja SOSTEllekin tuli pyyntö nimetä asiantuntijajäsen komiteaan. Viime kauden tapaan SOSTEn edustajana jatkaa SOSTEn hallituksen puheenjohtaja Eija Koivuranta. Edellisellä kaudella toimineet jaostot sen sijaan on nyt lakkautettu.
SOSTEn vaikuttamistyön tukena jatkaa jäsenjärjestöistä koostuva taustaryhmä.
Keskeisenä tavoitteena luoda uusi yleistuki
Hallitus lupaa toteuttaa perusturvan uudistuksen. Keskeisenä tavoitteena on luoda uusi yleistuki. Tuessa olisi perusosa elämiseen, asumisosa asumista varten sekä harkinnanvarainen osa viimesijaisen turvan takaamiseksi. Tuen ja ansiotulojen yhteensovittamiseen luotaisiin lineaarinen malli. Työmarkkinatuen, peruspäivärahan, sairauspäivärahan, Kelan kuntoutusrahan ja vanhempainpäivärahojen vähimmäistaso yhtenäistettäisiin ja lapsikorotukset, korotusosat sekä suojaosat poistettaisiin.
Yleistuen mallin kehittämisen yhteydessä luvataan myös kiinnittää erityistä huomiota riittävän toimeentulon ja palveluiden turvaamiseen niille, jotka ovat tosiasiallisesti työkyvyttömiä esimerkiksi sairauksien vuoksi. Tavoite tosiasiallisesti työkyvyttömien tilanteen parantamisesta on hyvä, mutta mitä konkreettisesti asian eteen tullaan tekemään, on vielä epäselvää.
SOSTE on Joustava perustuva -julkaisussaan (pdf) kannattanut perusturvaa, joka nykyistä joustavammin mahdollistaisi siirtymät eri elämäntilanteiden välillä ja vähentäisi väliinputoamisia, joita syntyy, kun ihminen ei pääse elämäntilanteeseensa sopivalle etuudelle. Parhaassa tapauksessa yleistuesta on mahdollista luoda tällainen etuus. Se voisi selkeyttää etuusjärjestelmää ja esimerkiksi vähentää katkoksia etuuden maksussa siirryttäessä sairaasta työttömäksi tai toisinpäin.
Toimiva yleistuki kuitenkin vaatii, että esimerkiksi tuen sisällä eri elämäntilanteissa oleville kohdentuvat velvoitteet ja sanktiot ovat kohtuullisia, eivät vaadi ihmisiltä sellaisia panoksia, joihin he eivät pysty vastaamaan. Myös etuuden tason on oltava riittävä. Muun muassa lapsikorotusten poistaminen on huolestuttavaa, jos lapsiperheille ei tarjota riittävää tukea jotain muuta kautta.
Yhdessä perusturvaetuudessa on siis potentiaalia sosiaaliturvan selkeyttämiseen ja joustavoittamiseen, mutta paljon riippuu siitä, millaisia ratkaisuja sen rakentamisessa tullaan kuluvalla hallituskaudella tekemään.
Etuusehdotus käyttöön hallituskauden puoliväliin mennessä
Yhteen perusturvaetuuteen on tarkoitus siirtyä vaiheittain. Ensimmäisenä askeleena hallitus linjaa, että puoliväliriiheen mennessä luodaan yhden hakemuksen malli. Hakemuksen tietojen perusteella Kela ratkaisisi asiakkaalle kuuluvat etuudet ja tekisi elämäntilanteeseen sopivan etuusehdotuksen.
SOSTE on jo pitkään esittänyt etuusehdotuksen käyttöönottoa ja olemme tyytyväisiä, että hallitus on nyt tarttunut sen edistämiseen. Ajatuksenamme etuusehdotuksessa on, että ihmisen ei tarvitsisi itse selvittää sosiaaliturvan koukeroita, vaan riittäisi, että hän kertoisi tuen tarpeestaan missä tahansa Kelan palvelukanavassa. Sen jälkeen Kelassa laadittaisiin annettujen tietojen ja rekisteritietojen perusteella etuusehdotus kaikista niistä etuuksista, joihin ihminen voisi olla oikeutettu. Käsittelyssä hyödynnettäisiin kaikki asian kannalta oleellinen jo olemassa oleva tieto, jotta ihminen ei joutuisi toimittamaan samoja tietoja moneen kertaan. Etuusehdotusta voitaisiin myös kehittää päätösehdotukseksi. Silloin ihmisen itsensä pitäisi vain tarkistaa ja hyväksyä ehdotus, jotta päätös tulisi voimaan.
Lue lisää: Etuusehdotusta pitäisi valmistella seuraavalla hallituskaudella, esittävät Kela ja SOSTE
Etuusehdotuksen avulla on mahdollista vähentää ihmisten kokemaa etuusjärjestelmän monimutkaisuutta, kun järjestelmästä ei tarvitse tietää niin paljon, jotta voi saada itselle kuuluvat etuudet. Myös etuuksien alikäyttöä on mahdollista vähentää. Tämä on tärkeää, kun tiedetään, että ilman etuuksia jäävät usein kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset.
Jotta nämä tavoitteet saavutetaan, tulee etuusehdotuksen kehittämisessä pitää kirkkaana mielessä asiakkaiden näkökulma. Oleellista on, että etuuksien hakeminen helpottuu heidän näkökulmastaan ja ihmiset saavat tiedon kaikista etuuksista, joihin he lain mukaan ovat oikeutettuja. Sivutuotteena on mahdollista saada myös säästöjä, jos järjestelmää pystytään yksinkertaistamaan myös viranomaisten näkökulmasta ja esimerkiksi vähentämään ns. häiriökysyntää, jota syntyy, kun ihmiset ottavat yhteyttä useaan tahoon useaan otteeseen, kun eivät löydä tarvitsemaansa tietoa ja saa toimeentuloaan turvaavia etuuksia.
Lue lisää SOSTEblogeista: