Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä meille kaikille, ne vaikuttavat jokaisen elämään. Oikea-aikaiset ja hyvät palvelut tarjoavat terveyttä, tukea ja turvaa niin arjessa kuin kriisitilanteissa. Ne edistävät täysipainoista ja terveellistä elämää.
Hyvinvointialueilla tehdään paljon hyvää työtä olemassa olevin resurssein ja henkilöstöllä. Kuitenkin paljon on parannettavaa ja edelleen kehitettävää. Me kristillisdemokraatit haluamme rakentaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää, jossa palvelut ovat laadukkaita ja kaikkien saavutettavissa iästä, asuinpaikasta tai taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Teemme tätä työtä maan hallituksessa, hyvinvointialueilla ja kunnissa.
Tarvitaan uudenlaista, tulevaisuuteen katsovaa ajattelua ja selkeitä korjauksia järjestelmään. Vanhoilla tavoilla toimimalla ei saada parempia tuloksia muuttuvassa yhteiskunnassa ja niukkenevilla voimavaroilla. Toimivia malleja sekä hyviä käytäntöjä tulisi jatkossa saada laajemmin käyttöön. Sotejärjestelmän kehittäminen vaatii niin valtakunnallisia kuin aluetason ratkaisuja.
Kristillisdemokraattien ratkaisuja
Haluamme parantaa ja korjata nykyistä sote-järjestelmää. Kiinnitämme erityistä huomiota perusterveydenhuollon saatavuuteen, ikääntyneiden kotona pärjäämiseen ja mielenterveyspalveluiden parantamiseen. Samalla panostamme heikoimmassa asemassa olevien tilanteen vahvistamiseen.
Moniammatillista yhteistyötä on kehitettävä erityisesti sellaisen henkilöiden auttamiseksi, jotka tarvitsevat paljon palveluja. Palvelurakennetta uudistamalla pyrimme turvaamaan väestölle riittävän hoidon ja hoivan työvoimapulan ja julkisen talouden kasvavien haasteiden keskellä.
Hallitusohjelman mukaisesti hyödynnetään omalääkäri-, omahoitaja- ja omatiimimallia hoitoon pääsyyn parantamisessa ja hoidon jatkuvuuden vahvistamisessa. Hyvinvointialueilla on jo käynnissä erilaisia omalääkärimallien, omatiimimallien ja ammatinharjoittajamallien kehityshankkeita. Näissä on mahdollisuus hyödyntää eri ammattiryhmien osaamista lääkärien ja hoitajien lisäksi, kuten fysioterapeutteja ja muuta kuntouttavaa osaamista.
Haluamme panostaa koulutetun hoito- ja hoivahenkilökunnan saatavuuteen muun muassa edistämällä Hyvän työn -ohjelmaa, lisäämällä koulutusmääriä sekä hakemalla ratkaisuja kalliin ja lyhytaikaisen vuokratyövoiman käytön hillitsemiseksi.
Edistämme myös uusia toimintamalleja, kuten digitaalisia palveluja, etävastaanottoja ja liikkuvia palveluja. Monilla alueilla erilaiset digipalvelut ovat jo käytössä ja laajenemassa. Ne toimivat hyvin etenkin työikäisen ja perusterveen väestön kohdalla sekä maakuntien reuna-alueilla. Digitaalisen palveluohjauksen avulla potilaiden ongelmat voidaan ratkaista tehokkaasti digitaalisesti tai ohjata heidät oikeisiin palveluihin.
Ennaltaehkäisevillä palveluilla on usein tiivis yhteys kuntien tekemään terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistyöhön. Liikkumisen edistäminen ja elintapaohjaukseen liittyvä hyvinvointialueiden ja kuntien yhteinen liikuntaneuvonnan palveluketju tulisi kirjata alueen strategiaan ja hyvinvointisuunnitelmaan.
Hyvinvointialueilla tehtäviin ratkaisuihin ja päätöksentekoon vaikuttavat alueiden erilaiset tilanteet ja tarpeet. Samat ratkaisut eivät toimi kaikkialla. Kuitenkin keskeiset tavoitteet ja yhteiset päämäärät viitoittavat päätöksenteossa eri alueilla.
Heikoimmassa asemassa olevista huolehdittava
Matalan kynnyksen palveluilla voidaan nopeuttaa hoitoon pääsyä ja tavoittaa ihmisiä, jotka muuten voisivat jäädä palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Nämä palvelut voivat edistää sosiaalista osallisuutta erityisesti huono-osaisten keskuudessa, kun palveluihin hakeutumisen kynnys on mahdollisimman alhainen. Tällaisen palvelukäytännön etuna on, että apu tarjotaan ennen kuin ongelmat eskaloituvat suuremmiksi ja vaikeammin hoidettaviksi, ja samalla voidaan säästää kustannuksissa.
On huolehdittava myös hoidon jatkuvuudesta pitämällä asiakasmaksut kohtuullisina ja tiedottamalla asiakasmaksuvapautuksista vähävaraisille. Matalan kynnyksen palveluja on kehitettävä yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa.
Tarvitsemme helposti saavutettavia, kynnyksettömiä päihde- ja mielenterveyspalveluita. Mielenterveyden ongelmat ovat suurin syy ennenaikaiselle eläköitymiselle. Kiinnitämme huomiota yksinasuvien terveyteen ja osallisuuden vahvistamiseen. Yksinäisyydestä uhkaa tulla uusi kansantauti, joka iskee niin nuoriin, työikäisiin kuin vanhuksiin. Korostamme ennaltaehkäisevää päihdepolitiikkaa sekä täydellistä vieroittautumista tavoittelevaa päihdeongelmaisten hoitoa. Päihderiippuvuus ja muut riippuvuudet (alkoholi, lääkkeet, huumausaineet, pelit) on nähtävä sairautena, josta on mahdollisuus toipua.
Vammaisten henkilöiden on saatava riittävä tuki mahdollisimman hyvään arkeen. Heidän on saatava omien mahdollisuuksiensa mukaan vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Syrjäyttäminen oman elämän ratkaisuista syö hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä luo voimattomuutta ja ahdistusta. Aktiivisuutta ja itsenäisyyttä tukevat palvelut parantavat vammaisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia. Palveluiden tulee olla tasavertaisia ja saatavilla pienilläkin paikkakunnilla sekä palvelukriteerien yhdenmukaisia
Työllisyyspalvelut kuntiin
Työllisyyspalveluiden siirtyminen kuntien vastuulle avaa kunnille uusia mahdollisuuksia panostaa työllistämiseen ja vastata alueen työvoimatarpeisiin esimerkiksi räätälöidyn koulutuksen avulla. Kunnilla on nyt mahdollisuus tarttua työttömän tilanteeseen heti työttömyyden alkaessa, jolloin työllistämistoimet tehoavat parhaiten. Erityisesti nuorten työllistämisen on oltava nopeaa ja tehokasta syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Työllistäminen on myös parasta kotouttamista. Kun sekä työllisyys- että koulutuspalveluiden järjestämisvastuu on kunnilla, voidaan saavuttaa synergiaetuja ja kyetä elämäntilanteen parempaan kokonaistarkasteluun etenkin nuorten kohdalla.
Samoin erityisryhmien, kuten vammaisten henkilöiden, terveys-, kuntoutus- ja työllisyyspalvelut on suunniteltava saumattomaksi yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Tarvitaan monipuolisia työllistämispalveluja, jotka vastaavat yksilöllisiin tarpeisiin. Samoin järjestöt voivat tarjota kunnille kumppanuutta matalan kynnyksen työllistämispalveluissa.
Osatyökykyisten ja esimerkiksi omaistaan hoitavien mahdollisuuksia osapäivätyöhön ja joustoihin työelämässä pitää kehittää. Ehkäisemme maahanmuuttajien syrjäytymistä tehokkaalla kotouttamisella. Erityisesti maahanmuuttajanaiset ovat tässä tärkeä ryhmä.
Yhteistyötä sote-järjestöjen kanssa tarvitaan
Julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto ei selviä ilman järkevää ja tasapainoista kumppanuutta yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin kanssa. Palvelustrategiassaan hyvinvointialue linjaa pitkänaikavälin tavoitteet ja sen, miten hyvinvointialueen palvelut parhaiten toteutetaan eri tekijät huomioiden.
Yritysten ohella kolmannen sektorin toimijat, kuten sosiaali- ja terveysjärjestöt, ovat hyvinvointialueiden keskeisiä kumppaneita. Näiden järjestöjen asiantuntemusta ja toimintaa tulee hyödyntää entistä tehokkaammin. Tiedot järjestöjen toiminnasta on integroitava hyvinvointialueiden tietojärjestelmiin, ja niiden työ on kytkettävä tiiviisti osaksi alueiden palvelukokonaisuuksia.
Järjestöjen osallistamista kannattaa vahvistaa esimerkiksi hyvinvointialueiden palvelustrategioiden sekä hyvinvointisuunnitelmien laatimisessa. Yhteistyön helpottamiseksi hyvinvointialueille voidaan nimetä järjestökoordinaattori, joka vastaa järjestöyhteistyöstä. Sote-järjestöjen tekemää arvokasta työtä tulee myös tukea hyvinvointialueilla esimerkiksi toiminta-avustuksin ja tarjoamalla tiloja järjestöjen avuksi.
Kunta- ja aluepäättäjä on siis paljon vartijana. Me kristillisdemokraatit olemme luottamushenkilöinä yhteistyöhaluisia ja -kykyisiä ja pyrimme rakentamaan siltoja pikemmin kuin vastakkainasettelua. Kristillisdemokraatti on järkevä ja luotettava valinta kaikille niille suomalaisille, jotka haluavat, että heidän kotiseutunsa asioita hoidetaan asiapohjalta – tärkeimmistä tinkimättä!
Sari Essayah
maa- ja metsätalousministeri
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja
Kirjoitus on osa SOSTEn blogisarjaa, joka tuo esiin puolueiden näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalveluista vuoden 2025 kunta- ja aluevaalien alla. Kirjoitukset eivät edusta SOSTEn kantoja, ja tekstien järjestys on arvottu. Tutustu sarjan muihin blogikirjoituksiin SOSTEn kunta- ja aluevaalisivuilla.