Vapaaehtoisten päivää vietetään tänä vuonna Suomessa perjantaina 4. joulukuuta.
Korona-aika on vaatinut totutusta poikkeavia näkökulmia kaikkeen tekemiseen. Saksassa uusi videokampanja houkuttelee nuoria aikuisia olemaan tekemättä mitään. Kampanjan mukaan rohkeus on sitä, että jaksaa lojua laiskana kotona. Mutta mitä on rohkeus korona-ajan vapaaehtoistoiminnassa?
Rohkeus on valmiutta muuttaa auttamisen tapoja
Kansalaistoimijoiden kekseliäisyydestä ei ole ollut tänä vuonna pulaa. Vapaaehtoistoiminnassa vahvuutena on ollut kyky reagoida ketterästi ja ripeällä aikataululla nopeasti muuttuviin olosuhteisiin.
Esimerkiksi Marttaliitto neuvoi heti alkukeväällä varautumisessa, käsihygieniassa ja asioinnissa sekä ohjeisti etämarttailuun. Kesällä Marttaliitto opasti, miten kasvokkain tapahtuvan toiminnan voi käynnistää uudelleen turvallisesti ja aloitti elokuussa edelleen jatkuvat #kasvomaskitalkoot.
Punaisen Ristin Helsingin osastot loivat keväällä vapaaehtoisten johdolla yhteisen tilannekeskuksen, joka muun muassa toteutti asiointiapua sekä koordinoi lääkejakelua riskiryhmäläisille ja varasairaalan pystytystä Meilahteen. Vapaaehtoisvoimin koodattiin myös uusi tietoturvallinen järjestelmä lääkejakeluun.
Järjestöt ovat siirtäneet valtavan määrän koulutuksia, tapaamisia ja vertaistukea verkkoon. Ulkotapaamisia on jatkettu avantouimarin sitkeydellä. Puhelinrinkejä ja palvelevia puhelimia on perustettu niitä varten, joilla ei ole pääsyä internetiin. Kortit ja kirjeet ovat ilahduttaneet kotona asuvia ikäihmisiä.
Sosiaalibarometri 2020:n mukaan sektorirajat ylittävä yhteistyö on näyttänyt koronaponnisteluissa voimansa. Kunnat, kaupungit, järjestöt, seurakunnat ja yritykset ovat järjestäneet yhdessä monipuolista apua ja tukea muun muassa ikäihmisille ja vähävaraisille lapsiperheille.
Vapaaehtoistoiminnan järjestäjät ovat hakeutuneet aktiivisesti verkostoihin, sillä monilla on ollut tarve jakaa tilanteen herättämiä ajatuksia sekä kysyä toimintavinkkejä. Pandemiatilanne on kaikille aidosti uusi. Menestysreseptin aineksia voi löytyä mistä vain.
Rohkeus on kykyä ottaa vastaan apua
Avun pyytäminen voi olla paljon vaikeampaa kuin avun antaminen. Erityisesti yli 70-vuotiaat ovat sukupolvea, joka on tyypillisesti kasvatettu pärjäämään itse jo pienestä pitäen.
Koronavuoden aikana moni asia on muuttunut. Esimerkiksi seniorien yhteydenotot HelsinkiMissioon tuplaantuivat tänä syksynä. Kyse ei ole pelkästään lisääntyneestä avun tarpeesta. Nyt on helpompi puhua yksinäisyydestä, ahdistuksesta ja muista hankalista tunteista.
Vanhustyön Keskusliiton Ystäväpiiri-toiminnan päällikkö, yksinäisyydestä juuri väitellyt* Anu Jansson vahvistaa korona-aikana tapahtuneen muutoksen, joka avaa uusia ovia myös vapaaehtoistoimijoille.
”Korona-ajassa yksinäisyys on ehdottomasti näkyvämpää ja siitä puhutaan enemmän. Sosiaalisen ja emotionaalisen yksinäisyyden ohella yksinäisyydellä on tärkeä kolmas ulottuvuus, eksistentiaalinen yksinäisyys. Korona-ajassa tunne, että kaikki ovat saman asian äärellä, tuo meitä lähemmäs toisiamme henkisesti. Tätä iäkkäät ihmiset ovat tuoneet esille sanomalla, että ’nyt ollaan samassa veneessä muiden kanssa’. Toisaalta korona-aika voi syventää jo olemassa olevia yksinäisyyden kokemuksia”, Jansson sanoo.
Avun tarve myönnetään siis nyt rohkeammin. Mutta kykenevätkö kansalaistoimijat vastaamaan avun tarpeeseen? Iäkkäiden auttaminen on perinteisesti perustunut kasvokkain kohtaamiseen. Uusien tuen muotojen löytämiseen tarvitaan edelleen rohkeaa lähestymistapaa.
Rohkeutta vapaaehtoistoimintaan myös koronan jälkeen
Kansainvälisen Vapaaehtoisten päivän alla on paljon aihetta kiittää vapaaehtoisia. Myös yhteiskunnan monet toimijat ansaitsevat kiitosta halukkuudesta tehdä yhteistyötä vapaaehtoisten kanssa. Rohkeutta etsiä yhdessä uusia tekemisen tapoja tarvitaan vapaaehtoistoiminnassa myös koronan jälkeen.
*Anu Janssonin väitöskirja: Loneliness of older people in long-term care facilities (pdf).
Marjo Salmela
järjestöpäällikkö
marjo.salmela(at)kansalaisareena.fi
Kansalaisareena ry