Perheet ovat kuormittuneet korona-ajan mukanaan tuomista huolista. Tutkimukset osoittavat, että sairaudet kuormittavat parisuhdetta ja lisäävät avioeroriskiä perheissä. Sairaus haastaa arkea, vaikuttaa perheen vuorovaikutussuhteisiin ja voi luoda turvattomuuden tunnetta. Koronan myötä eristyksissä eläminen on lisännyt parisuhde- ja perheristiriitoja. Työ- ja kotiroolit eivät aina mahdu yhtaikaa samaan paikkaan. Huoli toimeentulon heikkenemisestä on myös kuormittanut erityisesti lapsiluvultaan keskimääräistä suurempien uusperheiden taloutta.
Parisuhde voimavarana
Parhaimmillaan parisuhde toimii kuitenkin itsessään voimavarana haasteellisissa tilanteissa. Parisuhteen hyvinvointia tukevat puolisoiden antama yhteinen merkitys vastoinkäymisille, puolisoiden positiivisten kokemusten ja tunteiden ilmaiseminen sekä puolisoiden keskinäinen tuki. Parisuhde voi olla parhaimmillaan kannustin parhaimpaan versioon itsestämme. Hyvinvoivalla parisuhteella onkin merkittäviä terveysvaikutuksia!
Kansalaisjärjestöjen tuki merkittävää
Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli parisuhteen ja vanhemmuuden palveluiden tuen tuottajina kirkon tarjoamien palveluiden ohella. Järjestöillä on myös perinteisesti ollut iso rooli palvelumuotojen kehittäjinä ja ketterinä toimijoina, jotka tuottavat uudenlaisia palveluita kansalaisten arkeen. Tämä on näkyy myös koronakriisin aikana.
Tuoreessa valtioneuvoston julkaisussa Hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistaminen koronakriisin aikana ja sen jälkeen tuodaan esiin, että koronan aikana järjestöjen ohjaus- ja neuvontapalveluihin on tullut yhteydenottoja aiempaa enemmän.
Korona-eristäytyminen lisäsi tuen tarvetta
Parisuhdekeskus Katajan chat-palveluissa apua haetaan haasteellisempiin parisuhteiden tilanteisiin kuin ennen ja kävijämäärät ovat jo nyt suuremmat kuin koko viime vuonna yhteensä. Parisuhdepuhelimessa soittojen määrä on lähes tuplaantunut koronakeväänä.
Myös Suomen Uusperheiden liitossa puhelinneuvonnan sekä nettivertaistuen ja chattien pyynnöt kasvoivat kevään aikana monikertaisiksi.
Koronan mukanaan tuoma sosiaalisten suhteiden rajautuminen on lisännyt tuen tarvetta parisuhde- ja perhepalveluissa. Perheiden taloudellinen ja psyykkinen kuormitus saattavat johtaa passivoitumiseen ja eristäytymiseen, jolloin myös syrjäytymisuhka on olemassa.
Vanhemmuuden ja parisuhteiden kysymyksissä vapaaehtoisten sekä vertaisten tuottama tuki on perheiden näkökulmasta tärkeää. Parisuhdetta tukevaa työtä ovat myös järjestöjen tarjoamat erilaiset koulutukset, joilla lisätään sekä ammattilaisten että kansalaisten tietoa ja osaamista parisuhteista, perheistä ja vuorovaikutuksista erilaisissa perhetilanteista.
Palvelujen rahoitus turvattava pitkäjänteisesti
Järjestötyö on ketterää ja tavoitteellista. Se tarvitsee kuitenkin toimiakseen pitkäjänteistä rahoitusta. Palvelut tulisi pyrkiä turvaamaan erityisesti poikkeustilanteessa sekä jatkossa myös järjestöjen rahoituksissa. Vain siten voidaan vastata pidemmällä aikavälillä koronapandemian aiheuttamaan tuen ja avun tarpeeseen lasten ja nuorten elämässä sekä perheiden ja parisuhteiden hyvinvoinnissa.
Tietoa Parisuhdekeskus Katajasta ja Suplista
Parisuhdekeskus Kataja ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö. Keskeinen työn painopiste on tukea parisuhdetta, kun perheessä on sairautta. Parisuhdekeskus Kataja koordinoi Parisuhdeverkostoa, johon kuuluu 17 parisuhdetyön yhteistyöverkoston kumppanijärjestöä ja toimijaa.
Katajan chat ja parisuhdepuhelin ovat auki myös kesällä. Katso päivystysajat verkkosivuiltamme.
Suomen Uusperheiden Liitto ry (Supli) on valtakunnallinen uusperheiden hyvinvointia edistävä asiantuntija- ja kansalaisjärjestö. Toimimme aktiivisesti tasa-arvoisen, lapsi- ja perhemyönteisen yhteiskunnan edistämiseksi.
Ajanvaraus Suplin puhelin- tai videoneuvontaan.
Suvi Laru
toiminnanjohtaja Parisuhdekeskus Kataja ry
psykologi, psykoterapeutti
Kirsi Heikinheimo
toiminnanjohtaja Suomen Uusperheiden liitto ry
psykoterapeutti