Viime viikolla Kalevi Sorsa -säätiö julkaisi minun ja Ralf Sundin kirjoittaman raportin Paras arvaus? Selvitys valtiovarainministeriön työllisyysvaikutusarvioista ja niiden asemasta päätöksenteossa. Raportissa tuotiin esiin lukuisia epävarmuuksia, joita valtiovarainministeriön (VM) laskemiin työllisyysvaikutusarvioihin liittyy.
Raporttimme on herättänyt paljon julkista keskustelua, mikä on erityisen tervetullutta. VM julkaisi vastauksensa raportin julkaisupäivänä. Saman päivän iltana pääministeri Petteri Orpo, valtiovarainministeri Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela väittelivät aiheesta A-studiossa. Seuraavana aamuna Roope Uusitalo (VATT), Lauri Holappa (UTAK) ja Päivi Puonti (ETLA) puhuivat raportista Ykkösaamussa. Helsingin Sanomat puolestaan kritisoi raporttiamme pääkirjoituksessaan sunnuntaina.
Mielestäni keskustelussa on kuitenkin esiintynyt joitain väärinymmärryksiä. Tämän blogin tarkoitus on selventää aihetta koskevaa julkista keskustelua kolmen oikaisun avulla.
Mikä raportti?
Tämän vuoden kesäkuuhun mennessä VM oli arvioinut, että hallituksen tekemät etuusleikkaukset ja muut uudistukset lisäisivät työllisyyttä noin 74 000 henkilöllä keskipitkällä aikavälillä. Raportissamme VM:n laskelmia tarkasteltiin kriittisesti. Lisäksi raportissa esitettiin vaihtoehtoinen arvio, jonka mukaan työllisyysvaikutus voisi olla yhtä hyvin noin 13 000 lisätyöllistä.
Raporttimme tarkoitus oli korostaa, että VM:n vaikutusarviot eivät ole koko totuus aiheesta. Melkein kaikissa VM:n laskelmissa on sovellettu vanhentuneita tutkimuksia, joiden aineistot ovat ajalta, jolloin Suomen työllisyysaste oli huomattavasti matalampi. Korkeamman työllisyyden oloissa työttömiin kohdistetut kannustimet toimivat heikommin eivätkä työllisyysvaikutukset ole yhtä suuria. Laskelmiin liittyy myös monia muita puutteita, kuten se, että aikuiskoulutustuen lakkauttamisen vaikutusta sijaisten työllisyyteen tai talouden muutoskykyyn ei ole huomioitu lainkaan.
Lisäksi VM:n laskelmissa on sivuutettu useita työllisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi sosiaali- ja työttömyysetuuksien leikkaaminen vähentää tuotteiden ja palveluiden kysyntää, mikä vaikuttaa kielteisesti myös työvoiman kysyntään ja työllisyyteen. Kysyntävaikutus on erityisen suuri matalasuhdanteessa, jossa Suomen talous tällä hetkellä on. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa työllisyyskatsauksessa kerrotaan, että lokakuussa työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 29 tuhannella ja avointen työpaikkojen määrä väheni 21 tuhannella edellisvuoteen verrattuna.
1. oikaisu: Tieteellisiä arvioita ei voi perustella vain auktoriteetteihin vetoamalla
VM:n finanssineuvos Jukka Mattila ihmetteli kolumnissaan sitä, että raporttimme kritisoi VM:n laskelmia, vaikka lainsäädännön arviointineuvosto, professori Niku Määttänen ja valtiontalouden tarkastusvirasto ovat kehuneet laskelmia ainakin joiltain osin.
Raportissa on esitetty seikkaperäisesti, mitä ongelmia VM:n laskelmiin liittyy. Mattila kuitenkin sivuuttaa nämä huomiot ja tyytyy vetoamaan auktoriteetteihin, jotka eivät ole edes käsitelleet lausunnoissaan samoja asioita. Siksi Mattilan vastaus herättää hämmennystä.
VM:n työllisyysvaikutusarvioihin sisältyvää epävarmuutta on korostettu aiemminkin. Esimerkiksi valtiontalouden tarkastusvirasto on maininnut asiasta arviossaan. Raporttimme on kuitenkin tähänastisista VM:n laskelmiin kohdistuvista analyyseista seikkaperäisin. Olisi erittäin tärkeää, että aiheeseen liittyvä keskustelu keskittyisi tosiasioihin, tutkimustietoon ja esitettyihin argumentteihin.
2. oikaisu: VM:n aikuiskoulutustukilaskelman oletukset eivät perustu tutkimustiedolle
Raportissamme kritisoidaan muun muassa aikuiskoulutustukea koskevaa VM:n laskelmaa (pdf). Ensin VM on arvioinut, miten moni ihminen saa aikuiskoulutustukea. Sitten VM on olettanut, että kyseiset ihmiset siirtyisivät töihin, jos aikuiskoulutustuki lakkautettaisiin. Kyse on yksinkertaisesta laskelmasta.
Laskelmassa ei huomioida, että aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentää sijaisten työllisyyttä ja vähentää talouden muutoskykyä pitkällä aikavälillä, kun jo työelämässä olevat henkilöt eivät voi enää parantaa osaamistaan ja kouluttautua uusiin ammatteihin talouden rakennemuutosten tapahtuessa.
Mattila ihmetteli laskelmaan kohdistuvaa kritiikkiä kolumnissaan. Aikuiskoulutustuen lakkauttamista koskevassa arviointimuistiossa on viitattu kolmeen aihetta käsittelevään tutkimukseen, joita kommentoin lyhyesti alla.
Ensimmäinen tutkimus on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n työpaperi, jonka Antti Kauhanen ja Hanna Virtanen tekivät vuonna 2021. Tutkimuksessa ei tarkastella aikuiskoulutustukea vaan aikuiskoulutusta yleisesti. Tutkimuksessa todetaan, että ”aikuisena aloitetut opinnot nostavat ansioita ja parantavat työllisyyttä”.
Toinen tutkimus on opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema selvitys, jonka Allan Seuri laati viime vuonna. Selvityksessä ei tutkita, miten aikuiskoulutustuki vaikuttaa työllisyyteen. Sen sijaan Seuri arvioi, miten aikuiskoulutustuen lisääminen vuonna 2010 vaikutti aikuiskoulutustuella opiskelevien henkilöiden määrään.
Kauhasen vertaisarvioitu tutkimus vuodelta 2021 on viittauksista ainut, joka arvioi aikuiskoulutustuen suhdetta työllisyyteen. Toisaalta siinäkään ei huomioida sijaisten työllistymistä tai talouden muutoskykyä pitkällä aikavälillä. Tutkimuksessa havaitaan, että aikuiskoulutustuen aloittaminen vähentää sitä saavien työllisyyttä. Kuuden vuoden jälkeen aikuiskoulutustukea saavien työllisyys alkaa kuitenkin lähestyä normaalia tasoa. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että aikuiskoulutustuki ei välttämättä vähennä saajien työllisyyttä keskipitkällä aikavälillä.
Toisin sanoen yksikään arviointimuistion viittauksista ei perustele VM:n laskelman oletuksia.
3. oikaisu: Raporttimme pohjaa tutkimuskirjallisuuteen
Valtiovarainministeri Purra väitti A-studiossa, että raportissamme esitetty vaihtoehtoinen arvio 13 tuhannesta lisätyöllisestä olisi liioittelevan pessimistinen. Purran väite ei pidä paikkaansa.
Ralf Sundin tekemässä laskelmassa käytetään matalampia joustoja kuin VM:n laskelmissa. Tämä on perusteltua, koska työllisyystilanne on parantunut selvästi: vuonna 2022 työllisyysaste oli noussut noin 14 prosenttiyksiköllä vuodesta 1995 ja 6 prosenttiyksiköllä vuodesta 2004. Tämä tarkoittaa, että joustot ovat nykyään matalammat, eli VM:n käyttämät vanhentuneet joustot liioittelevat työllisyysvaikutuksia.
Lisäksi Sundin laskelmassa hyödynnetään niin kutsuttua finanssipolitiikan kerrointa. Kerroin kertoo, miten paljon hallituksen julkisiin menoihin kohdistamat säästöt vähentävät työllisyyttä. Sund on käyttänyt kerrointa (1,15), joka on tutkimuskirjallisuuden mukaan selvästi alakanttiin.
On uskottavaa tutkimusnäyttöä sen puolesta, että nykyisessä matalasuhdanteessa Suomen kerroin voi olla jopa 2. Jos tätä kerrointa olisi käytetty laskelmassa, vaihtoehtoiseksi työllisyysvaikutusarvioksi olisi saatu -2 300 työllistä. Tämäkään tulos ei olisi ”pessimistinen”, vaan sekin perustuisi uskottavaan tutkimustietoon.
Samassa A-studion keskustelussa pääministeri Orpo antoi ymmärtää, että raporttimme olisi poliittisesti motivoitunut. Tämäkään väite ei pidä paikkaansa.
Raporttimme perustuu kansainväliselle tutkimuskirjallisuudelle, jonka avulla osoitamme, että VM:n laskelmat eivät huomioi riittävästi työllisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Yksi esimerkki on niin kutsuttu hystereesivaikutus, joka kuvaa sitä, miten lyhyen aikavälin menetykset tuotannossa ja työllisyydessä muuntuvat pitkän aikavälin menetyksiksi. Kun hallitus vähentää julkisia menoja, työllisyys vähenee, ja hystereesin vuoksi työllisyys ei enää palaudu samalle tasolle kuin aiemmin.
Olemme mielissämme raporttimme herättämästä keskustelusta, sillä se edistää demokratian toteutumista. Olisi kuitenkin toivottavaa, että raporttiimme kohdistettu kritiikki esitetään asiallisesti ja tutkimustietoon vedoten.
Painotan vielä lopuksi, että jokaisen, joka haluaa saada työllisyysvaikutuksiin liittyvästä keskustelusta mahdollisimman todenmukaisen kuvan, kannattaa itse tutustua raporttiin suoraan. Tällä tavoin julkinen keskustelu pysyy raiteillaan.
Lue lisää:
- Otto Kyyrönen, Ralf Sund: Paras arvaus? Selvitys valtiovarainministeriön työllisyysvaikutusarvioista ja niiden asemasta päätöksenteossa (pdf)
- Kalevi Sorsa -Säätiö, Lauri Finér: Vastaus VM:n kritiikkiin vaikutusarvioinnista