Hyvinvointialueilta edellytetyt säästöt ovat olleet isoja ja näkyvät palveluissa. Joka viides sosiaalityöntekijä (20 %) on lisännyt asiakkaidensa ohjausta sosiaali- ja terveysjärjestöihin. Näin kertoo SOSTEn tammikuussa tekemä Sosiaalibarometri-kysely, johon vastasi sosiaalityöntekijöitä sekä sosiaali- ja terveysjohtajia kaikilta Suomen hyvinvointialueilta.
Syyt lisätä asiakkaiden ohjausta järjestöihin
Keskeisimmät syyt lisätä asiakkaiden ohjausta järjestöihin ovat hyvinvointialueelta puuttuvat palvelut, ostopalvelujen vähentäminen tai kiristyneet kriteerit saada palvelua.
Sosiaalityöntekijät pitävät järjestöjen tarjoamia palveluja hyvinä ja välttämättöminä. Tilanteet, joissa asiakkaiden ohjausta järjestöihin tapahtuu, ovat usein erityisosaamista vaativia, kuten väkivaltaa, kaltoinkohtelua tai mielenterveys- ja päihdeongelmia. Yksinäisyyteen haetaan asiakkaille apua järjestöjen vertaistuki-, ystävä- ja tukihenkilötoiminnasta sekä erilaisista ryhmätoiminnoista.
Järjestöjen toimintojen kaventuminen vähentänyt ohjausta
Joka kuudes sosiaalityöntekijä (17 %) on vähentänyt asiakkaiden ohjausta järjestöihin. Keskeisin syy tähän on se, että järjestöjen toimintamuodot ovat kaventuneet rahoitusleikkausten vuoksi. Ohjauksen vähentämiseen vaikuttavat myös hyvinvointialueen myötä katkenneet yhteistyösuhteet, puuttuvat palvelupolut sekä tiedon ja ajan puute.
Asiakkaille tietoa oikeuksistaan järjestöjen kautta
Kyselyn tulosten mukaan sosiaalityöntekijät joutuvat ajoittain toimimaan hyvinvointialueiden leikkausten tai ohjeiden vuoksi jopa ammattietiikkansa vastaisesti tai lainsäädännön suhteen kyseenalaisesti. Keinona tilanteesta selviämiseen on ohjata asiakkaita järjestöjen neuvontapalveluihin, jotta nämä saisivat tietoa oikeuksistaan.
Järjestöiltä odotetaan asiakkaiden neuvontaa, apua hakemuksissa, ohjausta palveluihin ja muuhun tukeen. Neuvonta voi koskea sairauden, vamman tai elämäntilanteen kannalta keskeisen faktatiedon ohella etuuksia, asumista tai talousneuvontaa. Asiakkaan etua ajava sosiaalityöntekijä voi käyttää järjestöjä niin sanotusti vipuvartena asiakkaan oikeuksien toteutumiseksi. Järjestöjen antama oikeudellinen neuvonta on tärkeää monimutkaisessa palvelujärjestelmässä.
Sosiaalibarometrin tulokset kertovat, että järjestöiltä asiakkaille haettava tuki ja neuvonta on monimuotoista ja sitä hyödynnetään useille eri asiakasryhmille.
Tiedon lisääminen sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta ja palveluista toteutuu nykyistä paremmin sitten, kun hyvinvointialueiden ja Helsingin digitaaliset hyvinvoinnin palvelutarjottimet saadaan kaikilta osin käyttöön. Tarjottimien on tarkoitus toimia hyvinvointialueilla monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen työvälineinä.
Tulokset ovat ennakkotietoja Sosiaalibarometri 2025 -tutkimuksesta, joka ilmestyy kesäkuussa. Tutkimusaineisto on kerätty tammikuussa 2025. Vastaajia on hyvinvointialueilta ja Kelasta yhteensä 1 352. Asiakkaiden järjestöihin ohjaamista koskeviin kysymyksiin vastasivat hyvinvointialueilla työskentelevät sosiaalityöntekijät (N = 567) sekä sosiaali- ja terveysjohtajat (N = 113). Tutkimuksen toteuttaa SOSTE yhteistyössä Kelan kanssa. Lue lisää Sosiaalibarometristä.