Mihin kaikkeen sitä rahaa tarvitseekaan jokapäiväisessä elämässä? Aika moneen, kun alkaa miettiä. Kuluttajatutkimuskeskus on selvittänyt asian perusteellisesti: minimiviitebudjetti on sen laatima lista perusterveen ihmisen tai perheen elämään ihan välttämättä tarvittavista tuotteista, tavaroista ja palveluista sekä summista, joilla ne pitää pystyä hankkimaan.
Osa perusturvaetuuksista ei riitä minimiviitebudjetin mukaiseen välttämättömään kulutukseen, ja vaikka etuudet saataisiin nostettua minimibudjetin tasolle, elämä olisi silti niukkaa. Se vaatisi talouden tarkkaa suunnittelua ja säästämistä vaikkapa puhelimen tai pesukoneen rikkoutumisen varalle. Viitebudjettien mukainen kulutus on vähäisempää kuin suomalaisten keskimääräinen kulutus vastaavissa kotitalouksissa. Minimisummilla eläminen käy sitä vaikeammaksi, mitä kauemmin se jatkuu.
Alle 45-vuotiaan yksin asuvan miehen minimibudjetti
Alle 45-vuotiaan yksin asuvan miehen pitäisi marraskuussa 2022 päivitetyn minimibudjetin perusteella pärjätä tällaisilla summilla kuukaudessa:
12 euroa on varattu ruokaan päivää kohden. Summalla ei kovin helposti pysty syömään suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan: päivittäin on hyvä syödä säännöllisin väliajoin, esimerkiksi aamupala, lounas ja päivällinen, sekä tarvittaessa 1–2 välipalaa. Pitemmän päälle 12 eurolla päivässä on vaikea tulla hyvin ravituksi.
Ruokaan liittyy monia sosiaalisia tarpeita. Se kuuluu ihmisten tapaamisiin. Summa ei helposti mahdollista kahville lähtöä ystävän kanssa, saati joskus ulkona syömistä tai suvun kutsumista kotiin kahville.
Minimibudjetti ei riitä pitkäaikaissairaalle, mutta perusterveellekin voi tehdä tiukkaa
24 euroa kuussa tulisi riittää terveydenhoitoon, lääkkeisiin ja terveydenhuoltotarvikkeisiin. Kotona olisi hyvä olla ainakin särkylääkettä, haavanpuhdistusainetta ja laastaria, kodin lääkekaappisuositusten mukaan paljon muutakin.
Minimibudjetti ei riitä pitkäaikaissairaille, mutta perusterveellekin voi tulla haava, jonka hoitamiseksi lääkekaapissa pitää olla tarvikkeita. Voi tulla lääkärikäyntejä lääkkeineen, voi joutua hakemaan hoitoa särkevälle hampaalle. Mitä jos tulee 20,90 euroa maksava terveyskeskuslääkärikäynti ja päälle reseptilääke? Moni joutuu tuolloin tinkimään ruoasta.
30 euroa on varattu henkilökohtaiseen hygieniaan, kauneudenhoitoon ja esimerkiksi parturi- ja kampaamokäynteihin.
49 eurolla on selvittävä vaate-, kenkä- ja laukkuostoksista. Kunnollisen talvitakin tai -kenkien ostaminen vie vaaterahat monelta kuukaudelta. Myös harrastamiseen voi tarvita sopivaa vaatetusta: sinänsä halpa harrastus lenkkeily edellyttää kunnollisia jalkineita.
41 euroa on laskettu riittävän kodinkoneisiin, huonekaluihin ja muihin kestokulutushyödykkeisiin. Kun jääkaappi hajoaa, se on hankittava nopeasti, vähintään 500 euroa on otettava jostain. Myös vaikkapa patja ja petivaatteet pitäisi aika ajoin uusia.
8 euroa kuussa pitäisi riittää kodin lyhytkestoisiin tarvikkeisiin, kuten vaikkapa pakaste- ja roskapusseihin ja paristoihin.
71 euroa kuussa on varattu tietoliikenne- ja viihde-elektroniikkaan. Älypuhelin ja tietokone ovat digitalisoituneessa palvelumaailmassa välttämättömiä. Niiden mukana tulevat puhelin-, nettiliittymä- ja tietoturvapakettimaksut. Älypuhelimien käyttöikä on 2–4 vuotta.
Miten selviytyä lemmikin kuluista?
51 euroa on varattu vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Se voi riittää edullisimpiin harrastuksiin, mutta pystyykö tuolla summalla pitämään yllä sosiaalisia suhteita: Menemään syntymäpäiville ja muistamaan sankaria jonkinlaisella lahjalla? Osallistumaan hautajaisiin kukkalaitteineen? Tarjoamaan joskus vastavuoroisesti jotain kotonaan sukulaisilleen tai ystävilleen. Pääseekö osalliseksi kulttuurista?
Miten on loman laita? Se, ettei ole kerran vuodessa varaa viikon lomaan kodin ulkopuolella, on yksi ulottuvuus, joka on mukana EU:n köyhyys- tai syrjäytymisriskiä kuvaavassa mittaristossa, joka listaa vakavan aineellisen ja sosiaalisen puutteen ulottuvuuksia.
Mistä kaivetaan rahat silmälaseihin? Saako pienituloisella olla lemmikkiä?
Minimibudjetissa on tässä käsiteltyjen menojen lisäksi varattu summat asumiseen, liikkumiseen, sähköön ja vakuutuksiin.
Pystyykö minimibudjetilla varautumaan?
Viime aikoina on kovasti korostettu kriiseihin varautumista: kotiin pitää hankkia ruoan kotivara, paristokäyttöinen radio, taskulamppuja, retkikeitin jne. Korona-aikana kotiin kehotettiin varaamaan kuumemittari, parasetamolia, ibuprofeenia ja käsidesiä.
Myös puskureiden eli säästöjen merkitystä on painotettu: Puskurin olisi hyvä olla kahden tai kolmen kuukauden nettopalkan suuruinen, sillä sen tulisi riittää tarvittaessa ainakin muutaman kuukauden menoihin. Minimibudjetista tällaista on mahdotonta säästää.
Yksin asuvilla köyhyys on muita yleisempää
Pienituloisia oli 2020 yhden hengen kotitalouksista 29,2 %, kun koko asuntoväestöstä heitä oli 12,5 %. Yksinasuvat tienaavat muita vähemmän, ja he asuvat muita useammin vuokralla. Heidän toimeentulo-ongelmiinsa eivät vaikuta vain tulojen pienuus vaan myös elinkustannusten suuruus. Yllättäviä menoja ja kriisejäkään jakamassa ei ole toista.