Elämme maailmantilanteessa, jossa varautuminen, kokonaisturvallisuus ja henkinen kriisinkestävyys ovat sanoja, jotka toistuvat päättäjien puheissa. Järjestöjen erityisosaamiselle on viranomaisten työn rinnalla tarvetta, kun varaudumme onnettomuuksiin ja kriiseihin. Verkostojen ja kumppanuuksien rakentaminen sekä ylläpitäminen ovat avainasemassa kriiseihin varautuessa. Mitä paremmin eri tahot tuntevat toisensa, sitä paremmassa valmiudessa olemme.
Ihmiset voivat olla haavoittuvassa asemassa monesta eri syystä
Haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset jäävät helposti avun ulkopuolelle, jos heitä ei erityisesti huomioida. Arkisissa tilanteissa apua ja tukea tarvitsevat ihmiset tarvitsevat sitä myös onnettomuuksissa ja kriiseissä. Etenkin seuraaviin asioihin on syytä kiinnittää huomiota:
- Erityisesti lasten, vammaisten ihmisten, vanhusten sekä eri sukupuolisten ihmisten erilaiset tarpeet ja riskit tulee arvioida.
- Pitkäaikaissairaiden tai mielenterveyskuntoutujien toimintakyky voi heikentyä.
- Asunnottomien tai paperittomien ihmisten ei ole helppoa luottaa viranomaisiin.
- Rikosten, erityisesti ihmiskaupan, sukupuolittuneen väkivallan tai erilaisen hyväksikäytön uhreiksi joutuneet voivat kokea erityistä turvattomuuden tunnetta kriiseissä.
- Ihmiset, jotka ovat jo aikaisemmin kokeneet järkyttäviä asioita, joutuvat henkisesti koville uusien kriisi- tai onnettomuustilanteiden kohdatessa.
- Kaikkia ei tavoita viestintä meidän molemmilla kotimaisilla kielillämme tai englannin kielellä.
- Kaikilla ei myöskään ole taloudellisia resursseja varautumiseen tai liikkumiseen.
Mihin järjestöjä tarvitaan, kun varaudutaan kriiseihin?
Järjestöjen jokapäiväinen toiminta ja auttamistyö vahvistavat varautumista ja turvallisuuden tunnetta ja luovat siten resilienssiä, yksilön ja yhteisön kriisinkestokykyä. Osallisuuden kokemukset sekä ammattilaisten, vapaaehtoisten ja vertaisten tuki synnyttävät tuettaville ihmisille turvallista arkea, joka vahvistaa heidän kykyään selvitä myös vaikeista tilanteista. Ympärillä oleva tuki auttaa myös palautumaan kriisien jälkeen.
Kriisi- ja poikkeustilanteissa korostuu monikanavainen, selkokielinen ja monikielinen viestintä. Järjestöt ovat luontevia väyliä tietoon perustuvaan ja oikea-aikaiseen viestintään, jota voidaan muokata helposti ymmärrettäväksi ja tarvittaessa myös selkokieliseksi.
On tärkeää verkostoitua alueellisesti, lähellä avun tarvitsijoita ja auttajia
Jotta tavoittaisimme ihmiset, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja suojelua kriisin sattuessa, tulee meidän verkostoitua etukäteen. Näemme paikallisen tai alueellisen verkostoitumisen erityisen tärkeänä. Mitä lähempänä ihmisiä teemme varautumissuunnitelmia, sitä paremmin tunnemme heidän arjen tarpeensa, riskinsä ja voimavaransa. Mitä moninaisempi joukko meillä on suunnittelemassa varautumista, sitä paremmin osaamme huomioida erilaisia tilanteita ja tarpeita.
Yhdenkään järjestön osaaminen ja resurssit eivät yksin riitä kaikkien haavoittuvien ihmisryhmien tavoittamiseen tai tarpeiden tunnistamiseen. Yhdistämällä järjestöjen osaaminen ja resurssit luodaan laaja ja syvä asiantuntemus sekä mahdollisuus tavoittaa ihmisiä ja yhteisöjä.
Järjestöjen on tarpeen verkostoitua sekä toisten järjestöjen että viranomaisten kanssa ja pitää yhteyttä säännöllisesti eri tavoin. Eri tahojen yhteistyö on nyt erityisen tärkeää. Viranomaisten tulee kuulla järjestöjä laajasti ja pitää yllä osaamistaan eri ihmisryhmien tuen tarpeista mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Erilaisten turvallisuutta vahvistavien verkostojen keskeinen koordinaatio on myös tärkeää. Yhteisen tilannekuvan luominen vaatii kaikkien toimijoiden alueellista yhteistyötä ja verkostoitumista.
Huomiota kiinnitettävä suojeluun ja avun yhdenvertaisuuteen
Laajoissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa turvattomuuden ja ulkopuolisuuden tunteet lisääntyvät ja erityyppinen syrjintä korostuu. Tällöin tulee kiinnittää erityistä huomiota suojeluun ja avun yhdenvertaisuuteen. Punainen Risti sovelsi Suoja 2022 -valmiusharjoituksessa kansainvälisen Punaisen Ristin ”ISOT”-mallia. Sillä varmistetaan, että auttamistilanteessa toteutuvat ihmisarvoisuus, saavuttavuus, osallisuus ja turvallisuus. Harjoituksen tarkistuslistaa voi soveltaa myös yleisemmin, ja se löytyy kokonaisuudessaan SPR:n sivuilta: Suojelu ja yhdenvertaisuus (pdf)
Sanna Saarto työskentelee SPR:ssä kotoutumisen tuen suunnittelijana verkostojen ja vapaaehtoistoiminnan parissa.
Maria Viljanen koordinoi SPR:ssä valtakunnallista ruoka-avun kehittämishanketta ja vie eteenpäin kokonaisvalmiuden konseptia kotimaan toiminnassa.
sanna.saarto@redcross.fi
maria.viljanen@redcross.fi
Suomen Punainen Risti