Kotitalouksien tulot ja menot sekä taloudellinen käyttäytyminen ovat muuttuneet koronaepidemian aikana. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksen mukaan rahankäyttö on vähentynyt ja säästäminen lisääntynyt huomattavasti rajoitusten aikana. Kotitaloudet kohtasivat koronan taloudelliset vaikutukset kuitenkin eri tavoin. Kipeimmän osuman saivat ne, jotka joutuivat lomautetuiksi tai työttömiksi. Taloudelliset ongelmat ovat näkyneet muun muassa ruoka-avun tarpeen kasvuna, kuten jo Sosiaalibarometri 2020 osoitti.
Koronaepidemian taloudelliset vaikutukset ulottuivat oletettavasti myös ikääntyneisiin kotitalouksiin, mutta asiaa ei ole juuri selvitetty. Asiaan tartuttiin tuoreessa Sosiaalibarometrissa, jossa sosiaalityöntekijät arvioivat koronaepidemian vaikutuksia ikääntyneiden menoihin. Osa sosiaalityöntekijöistä arvioi, että poikkeuksellinen tilanne vähensi menoja ikääntyneillä koska harrastuksiin, liikkumiseen ja matkustamiseen käytettiin vähemmän rahaa kuin aiemmin: ”Rahaa ei juuri kulu, kun ollaan kotona.” Menot vähentyivät myös, jos esimerkiksi palvelujen piiriin, kuten terveydenhoitopalveluihin, hakeuduttiin aiempaa harvemmin. Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan koronaepidemialla ei ollut suurta vaikutusta eläkeläisten toimeentuloon. Vastaajista vajaa kymmenen prosenttia koki, että toimeentulo heikentyi koronaepidemian seurauksena.
Lisäpalvelut veivät varoja
Sosiaalibarometrissa enemmistö sosiaalityöntekijöistä kuitenkin arvioi, että ikääntyneiden menot kasvoivat koronaepidemian vuoksi. Karanteeninomaisten olosuhteiden noudattamiseksi moni ikääntynyt joutui turvautumaan asiointipalveluihin, joista usein perittiin maksu. Rahaa meni myös kauppatavaroiden ja lounaan kuljetusmaksuihin tai kasvaneisiin puhelinkuluihin: ”Kauppakassipalvelut lisääntyneet ja valmisateriat maksavat”, arvioitiin sosiaalityöntekijöiden vastauksissa.
Samoin matkakustannukset kasvoivat, jos julkisen liikennevälineen korvasi taksikyyti. Kotipalveluja tai terveydenhoitoa oli mahdollisesti ostettu yksityiseltä toiminnanharjoittajalta, jos kunnan palveluja, kuten kotihoitoa, oli vähennetty tai jos kunnan palvelua oli vaikea hankkia. Aiemmin omaisilta ja muilta läheisiltä saadun avun korvaaminen palveluina maksoi myös. ”Kotiin hankittavia ostopalveluita on normaalia enemmän. Onko läheisten apua vähemmän saatavissa?” pohdittiin sosiaalityöntekijöiden vastauksissa.
Kynnys toimeentulotuen piiriin korkea
Noin joka viides 75 vuotta täyttäneistä on pienituloinen. Pienituloisilla tuloista jää muuhun kulutukseen varsin vähän pakollisten menojen jälkeen. Yllättävät maksut voivat suistaa raha-asiat raiteiltaan, jos talous on heikoissa kantimissa. Tilanne muuttuu erityisen hankalaksi, jos menot ylittävät tulot ja asiointi Kelassa on vaikeaa, eikä toimeentuloturva-asioita saada vireille tai lisätuen hakemisessa kohdataan ongelmia. Sosiaalityöntekijöiden mukaan ikääntyneet olivat yksi perustoimeentulotuen asiakasryhmistä, jonka arvioitiin kärsineen koronaepidemian aikaisessa tilanteessa eniten.
Kela sulki toimistoja ja asiointipisteitä poikkeusaikana tai Kelan toimistot olivat avoinna rajoitetusti, jolloin asiakaspalvelijaa pääsi tapaamaan vain ajanvarauksella. Kela lisäsi resursseja puhelinpalveluun, mutta palvelu oli välillä pahasti ruuhkautunut. Iäkkäistä monet eivät hallitse digilaitteita tai he eivät ole tottuneet sähköisiin palveluihin, mikä vaikeutti perustoimeentulotukeen liittyvää asiointia. Sosiaalibarometrissa arvioitiin, että ikääntyneiden kohdalla kasvokkaista palvelua oli vaikea korvata.
Korona-arki toi mukanaan monia muutoksia ikääntyneiden hyvinvointiin, elintapoihin ja palveluihin. Koronaepidemian vaikutuksia ikääntyneiden talouteen on tutkimuksissa käsitelty vain vähän. Sosiaalibarometri 2021 osoittaa, että epidemialla oli seurauksia ikääntyneille kotitalouksille ja osalle ikääntyneistä koronaepidemia ja rajoitustoimet aiheuttivat lisäkustannuksia. Mutta hennottiinko lisätukea ostaa tarvittavassa määrin? Saivatko kaikki tarvitsemansa avun poikkeusaikana vai onko rahanpuutteen vuoksi kenties tingitty esimerkiksi aterioista tai muusta tuesta?
Katja Ilmarinen
erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
katja.ilmarinen(at)thl.fi
Kirjallisuus
Anttinen, Markus, Hakola-Uusitalo, Tuulia, Heinonen, Miika, Järvelä, Katja, Maliranta, Mika, Saastamoinen, Mika, Sipiläinen, Matti (2020). Koronakriisin vaikutus kotitalouksiin. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksiä 1/2020. Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Helsinki.
Eronen Anne, Hiilamo Heikki, Ilmarinen Katja, Jokela Merita, Karjalainen Pekka, Karvonen Sakari, Kivipelto Minna, Koponen Erja, Leemann Lars, Londén Pia, Saikku Peppi (2020). Sosiaalibarometri 2020. SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry, Helsinki.
Eronen Anne, Hiilamo Heikki, Ilmarinen Katja, Jokela Merita, Karjalainen Pekka, Karvonen Sakari, Kivipelto Minna, Knop Jade, Londén Pia (2021). Sosiaalibarometri 2021. Suomen sosiaali- ja terveys ry, Helsinki.
Kuivalainen Susan (2021). Vuosi pandemiaa takana – Puolet eläkeläisistä kokee elämänlaatunsa heikentyneen. Blogi-kirjoitus. Eläketurvakeskus, Helsinki. < https://www.etk.fi/blogit/vuosi-pandemiaa-takana-puolet-elakelaisista-kokee-elamanlaatunsa-heikentyneen>
Suomen virallinen tilasto (SVT) Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1795-8121. Tuloerot (Kansainvälinen vertailu) 2017, 3 Ikä ja pienituloisuus. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/tjt/2017/01/tjt_2017_01_2019-03-01_kat_003_fi.html.