Kestävä kehitys on yhteinen asia ja sen pitäisi olla osa kaikkea päätöksentekoa. Kuulostaa sinänsä helpolta ja kannatettavilta tavoitteelta, mutta miten se saadaan osaksi arkista päätöksentekoa yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Yksi keino on tiedon tuottaminen kestävän kehityksen tilasta indikaattorien avulla.
Kestävä kehitys voidaan jakaa kolmeen periaatteeseen, jotka ovat
- taloudellinen vastuu,
- sosiaalinen vastuu ja
- ympäristövastuu.
Tavoitetilana on näiden kolmen tasapaino. Kestävällä kehityksellä edistetään sosiaalista oikeudenmukaisuutta, kestävää talouspolitiikkaa sekä ympäristöstä huolehtimista.
Suomessa on seurattu kestävän kehityksen tilaa indikaattoreilla vuodesta 2000 lähtien. Pitkään jatkuneesta työstä huolimatta kestävän kehityksen indikaattoreiden hyödyntäminen julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa on jäänyt toistaiseksi vaatimattomaksi. Tilanteen parantamiseksi hallitus päätti Agenda2030-selonteossaan kestävän kehityksen indikaattoritiedon seurantajärjestelmän rakentamisesta sekä nykyindikaattoreiden päivittämisestä.
Yhteiskunnallinen eriarvoisuus indikaattorikori on julkaistu
Uusi seurantajärjestelmä, jonka laatimisessa SOSTEkin on ollut mukana, kertoo kestävän kehityksen tilasta Suomessa. Järjestelmä perustuu kymmeneen indikaattorikoriin, jotka avaavat kestävän kehityksen kansallisia tavoitteita indikaattoritiedon valossa. Indikaattorit eivät ole täydelliset ja niitä rajoitti mm se, että datan piti olla olemassa olevaa. Varsinaisesti uusia mittareita ei kehitetty. Kymmenestä seurantakorista on julkaistu seitsemän. Tähän mennessä on julkaistu mm. yhteiskunnallinen eriarvoisuus, syrjäytyminen ja yhteiskunnallinen osallisuus ja työelämä, laatu ja muutos -korit. Yhteiskunnallisen eriarvoisuuden osalta faktat mm. kertovat, että perustoimeentulotuen saajien määrä kasvoi voimakkaasti vuoden 2017 aikana. Nuorten aikuisten osalta faktat kertovat, että heidän tyytyväisyyteensä elämään on laskenut viime vuosina.
Kestävän kehityksen indikaattorikoreja julkaistaan pitkin kevättä – osallistu keskusteluun
Seurantakoreista tulossa on vielä mm. Terveyden edellytykset seurantakorin julkistus. Loput korit julkaistaan kesään mennessä. Nyt on hyvä mahdollisuus tutustua seurantakoreihin, kommentoida niitä ja osallistua keskusteluun.
Seurantakeskustelu huipentuu vuosittain touko-kesäkuussa järjestettävään kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus -tilaisuuteen, jonka kautta keskeiset viestit välitetään poliittisille päätöksentekijöille. Seurantajärjestelmän ylläpito ja moderointi tapahtuu valtioneuvoston kansliassa, joka sekin luo suoran kytkennän poliittisen päätöksenteon valmistelukoneistoon.
Kestävän kehityksen agenda osaksi talousarviota – askel oikeaan suuntaan
Tärkeä askel on otettu siinä, että kestävän kehityksen agenda huomioidaan myös budjettikirjassa. Asiaa on viety eteenpäin valtiovarainministeriössä. Ehdottoman hyvä asia on, että kaikkien ministeriöiden pitää miettiä asiaa. Kun hallitus ensi vuonna vaihtuu, pitää huolehtia siitä, että seuraavan hallituksen aikana kestävän kehityksen budjetointia ja sen kehittämistä jatketaan. On tärkeää miettiä mm. sitä, miten sosiaalinen kestävä kehitys tulee huomioiduksi seuraavissa talousarvioesityksissä.
Tarkemmin seurantajärjestelmä ja indikaattoreita on kuvattu kestävän kehityksen toimikunnalle valmistellussa muistiossa. Katso englanninkielinen kuvaus järjestelmästä. Tutustu myös 28.5. alkavaan Kestävän kehityksen viikkoon.