Kevään kehysriihi painottui säästöjen etsimiseen, joten suoraan työllisyyteen liittyvät kirjaukset jäivät vähäisiksi. Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun siirtyessä kunnille vuoden 2025 alusta aliresurssoituna, olisi ollut toivottavaa, että rahoitusratkaisua olisi vielä katsottu uudelleen. Erityisesti heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien palvelut ja työllistymisen edistäminen olisi kaivannut lisäpanostuksia.
Työkanavan lakkauttaminen odotettu päätös
Valtion kokonaan omistaman Työkanava Oy:n toiminta päättyy. Työkanava Oy:n tehtävä on työllistää kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia työttömiä osatyökykyisiä henkilöitä. Tämä on odotettu päätös, sillä yhtiö on jäänyt kauaksi sille asetetuista työllistämistavoitteista. Päätös jakaa mielipiteitä myös järjestökentän sisällä. Onkin tarpeen selvittää tarkoin, miksi toiminta ei tuottanut tulosta, jotta vältytään samoilta virheiltä.
Hallitus kohdentaa hankkeesta vapautuvan RRF-rahoituksen (EU) vaikuttavampiin työllistymistä edistäviin toimiin. Näiden valitsemisessa on ehdottomasti hyödynnettävä sosiaali- ja terveysjärjestöjen tietotaitoa.
Maahanmuuttajataustaisten naisten työllistymisen edellytyksiä parannetaan 5 miljoonalla eurolla. Tämä on hyvä, vaikkakin tarpeeseen nähden vaatimaton satsaus.
Muiden kehysriihipäätösten välilliset vaikutukset huolestuttavia
Hallitus tulee rajaamaan sosiaalihuollon palveluvalikoimaa. Tämä kohdistuu myös alueiden järjestämisvastuun laajuuteen, jolloin uhan alla voi olla sosiaalihuoltolain mukaiset työllistymistä edistävät palvelut. Tullaanko tässä vaiheessa kaikki työllistymiseen tähtäävä toiminta siirtämään kuntien vastuulle? Tällä tulisi olemaan vaikutusta kaikkein kauimpana avoimista työmarkkinoista olevien palveluiden saantiin.
Työttömyysetuuden aktiiviajan korotusosista ollaan luopumassa. Lähtökohtaisesti lisärahan ei tulisi olla motivaattori palveluun osallistumisessa. Korotusosalla on kuitenkin pystytty hieman kattamaan palveluihin osallistumisesta aiheituvia kuluja ja siten se on toiminut hyvänä porkkanana. Tuleekin seurata, laskeeko palveluihin hakeutuminen muutoksen myötä.
Järjestöissä on erilaisissa työllistävissä ja työllistymistä edistävissä toimissa tuhansia henkilöitä. Järjestöjen rahoitukseen tehtävät leikkaukset tulevat heikentämään merkittävästi järjestön mahdollisuuksia olla mukana tarjoamassa työllistymistä edistävää toimintaa heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Tässäkin mielessä järjestöjen toiminnasta leikkaaminen on lyhytnäköistä, eikä se säästä pitkällä tähtäimellä.
