Kevään poliittinen aikataulu on tiivis. Orpon hallituksen puoliväliriihi lähestyy, ja kevään alue- ja kuntavaalit käydään jo kuukauden kuluttua. On tärkeää, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen asema ja toimintaedellytykset näkyvät kevään keskusteluissa. Samalla on tärkeä muistuttaa, että avustusjärjestelmän uudistusta ei tule kiirehtiä, vaan se vaatii huolellista valmistelua, jotta järjestöjen elintärkeä työ voidaan turvata.
Järjestöt paikkaavat julkisen sektorin aukkoja
Sosiaalibarometrin tuoreet tulokset ovat selvät: sosiaali- ja terveysjärjestöt paikkaavat hyvinvointialueiden säästöjä. Kun julkisia palveluja supistetaan, ihmiset ohjautuvat entistä enemmän järjestöjen tarjoaman tuen piiriin. Järjestöt järjestävät ruoka-apua, vertaistukea, mielenterveyspalveluja, digineuvontaa ja monia muita palveluja, jotka ovat monille arjessa selviytymisen näkökulmasta välttämättömiä. Mutta samalla rahoitus kiristyy ja toimintamahdollisuudet kapenevat. Miten pitkään tämä yhtälö voi toimia?
Rahoituksen leikkauksilla on konkreettisia seurauksia niiden ihmisten elämään, jotka tukeutuvat järjestöjen palveluihin. SOSTEn tänä keväänä tekemän kyselyn mukaan jo nyt on tiedossa, että vuodelle 2025 tehtyjen leikkauksien takia järjestöt joutuvat lopettamaan ja supistamaan toimintaansa, kuten alueellista toimintaa, kohtaamispaikkatoimintaa, koulutus-, neuvonta-, chat- ja kriisipuhelinpalveluja sekä vertaistoimintaa. Tämä tarkoittaa, että apua tarvitsevat jäävät yksin, eikä hyvinvointialueilla ole resursseja paikata syntyvää aukkoa.
Lisäksi vapaaehtoistyö on keskeinen osa monien järjestöjen toimintaa, mutta sitä ei voida organisoida ilman resursseja. Koordinointi, koulutus ja tuki vapaaehtoisille vaativat aikaa ja osaamista, ja ilman niitä vapaaehtoisten potentiaali jää osittain tai kokonaan käyttämättä. Tämä tarkoittaa, ettei myöskään yhteiskunta hyödy siitä arvokkaasta työstä, jota vapaaehtoiset voisivat tehdä. On ristiriitaista, että samaan aikaan kun kansalaisia kannustetaan osallistumaan ja antamaan aikaansa muiden auttamiseen, järjestöiltä leikataan ne resurssit, joiden avulla tämä vapaaehtoistyö mahdollistuisi.
Mitä puolueet ajattelevat järjestöjen roolista?
Tähän kysymykseen etsitään vastauksia SOSTEn järjestämässä pyöreän pöydän keskustelussa 26.3. Keskustelussa eri puolueiden edustajat ottavat kantaa järjestöjen rooliin ja tulevaisuuteen. Mitä hallitus ja oppositio ajattelevat järjestöjen mahdollisuuksista auttaa heikoimmassa asemassa olevia? Miten julkinen sektori ja järjestöt voivat tehdä yhteistyötä käytännössä? Onko tiedossa helpotusta järjestöjen rahoitukseen – vai lisää kiristyksiä?
Tämä on myös tilaisuus kuulla, miten päättäjät näkevät järjestöjen roolin. Ymmärtävätkö he, kuinka keskeistä työtä järjestöt tekevät? Onko näkemys, että järjestöt voivat jatkaa tehtäviään ilman vakaata rahoitusta, vai tunnustetaanko resurssien tarpeellisuus?
Järjestöjen työn tarve kasvaa, mutta resursseja leikataan. Tämä ansaitsee poliittisten päättäjien huomion. Tule kuulemaan ja osallistumaan keskusteluun, jotta järjestöjen tärkeä rooli ei unohdu kevään poliittisten päätösten keskellä.
Ilmoittaudu mukaan ja varmista, että järjestöjen ääni kuuluu!
Pyöreän pöydän keskustelu ke 26.3. klo klo 8.30–9.45
Järjestöjen merkitys kasvaa – mutta resurssit vähenevät
Maksuton tilaisuus järjestetään Sokos Hotel Presidentissä Helsingissä. Voit seurata tilaisuutta myös verkossa.
Ilmoittautuminen paikan päälle Presidenttiin päättyy jo keskiviikkona 19.3.