Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi lausuntoja selvityshenkilö Mika Pyykön ehdotuksista, jotka hän esitti tammikuussa julkaistussa selvityksessään sosiaali- ja terveysalan järjestöjen STEA-avustuksia koskeviksi linjauksiksi.
- Lue lisää: STM, Mika Pyykkö: Selvitys sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista : Selvityshenkilön raportti
Jo yksistään lausuntopalvelun kautta lausuntoja jätettiin 285. Lausuntoja jättivät järjestöjen lisäksi muun muassa hyvinvointialueet.
Kokonaisuudessaan lausuntopalautteet osoittavat, että avustusjärjestelmän uudistaminen vaatii huomattavasti perusteellisempaa jatkovalmistelua. Monien lausunnonantajien näkemyksen mukaan esitetyt vaihtoehdot eivät tarjoa kestävää ratkaisua, ja vaihtoehto C:n tapainen kolmas reitti voisi tuoda sekä järjestöjen autonomian että rahoituksen kehittämisen parempaan tasapainoon.
Lausuntopalautteen viesti on selkeä: rahoitusmallin uudistusta ei pidä tehdä kiireellä, vaan se tarvitsee tarkempaa valmistelua ja eri näkökulmien huomioimista. Järjestöjen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa on keskeinen, ja niiden toimintamahdollisuuksien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää.
Keskeiset havainnot lausuntopalautteesta
Lausuntoja annettiin lausuntopalvelun kautta yhteensä 285 kappaletta, ja niistä 260 sisälsi suoran kannanoton Pyykön selvityksessä oleviin vaihtoehtoihin.
- Vain 9,6 % kannatti vaihtoehto A:ta, jota kritisoitiin liiallisesta valtiokeskeisyydestä ja järjestöjen autonomian heikentämisestä.
- Vaihtoehto B sai vielä vähemmän kannatusta (5,3 %), mutta sen epämääräisyyttä pidettiin ongelmana, sillä se ei tarjonnut konkreettista suuntaa.
- Suurin osa (85 %) ei kannattanut kumpaakaan ja peräänkuulutti vaihtoehto C:tä tai lisävalmistelua.
Lausuntojen perusteella on selvää, että kumpikaan esitetyistä vaihtoehdoista ei saanut laajaa kannatusta. Sen sijaan enemmistö lausunnonantajista peräänkuulutti parempaa valmistelua ja vaihtoehto C:n kaltaista ratkaisua.
Keskeiset kritiikin aiheet
Lausunnonantajat nostivat esiin useita huolenaiheita liittyen rahoitusmalliin ja sen vaikutuksiin järjestökenttään:
- Järjestöjen autonomian heikentäminen
Monet kokivat, että esitetyt muutokset rajoittaisivat järjestöjen joustavuutta ja kykyä reagoida yhteiskunnallisiin tarpeisiin. - Teemapohjainen rahoitus
Monet lausunnonantajat huomauttivat, että esitetyt painopisteet sulkisivat monia tärkeitä järjestötoimintoja rahoituksen ulkopuolelle. - Vaikuttavuuden osoittamisen vaatimukset
Erityisesti pienemmille toimijoille nämä vaatimukset voivat olla liian raskaita. Jo tällä hetkellä sote-järjestöjen toiminnan vaikuttavuutta mitataan laajasti. - Varallisuuskriteeri
Lausunnonantajat olivat huolissaan siitä, että järjestöjen omarahoituksen hankkiminen voisi paradoksaalisesti vähentää niiden oikeutta saada avustuksia. - Hyvinvointialueiden rahoituksen keskittäminen STEAlle
Lausunnonantajat pitivät tärkeänä, että hyvinvointialueet voivat itse päättää rahoituksestaan ja yhteistyöstään paikallisten järjestöjen kanssa. Valtaosa vastaajista (202 kpl) vastusti tätä siirtoa, myös hyvinvointialueita edustava Hyvil oy.
Mitkä ehdotukset saivat kannatusta?
Kaikki lausuntopalautteet eivät olleet pelkkää kritiikkiä – useita myönteisesti vastaanotettuja ehdotuksia nousi esiin:
- Hallinnollisen taakan keventäminen sai laajaa tukea, sillä raportointivelvoitteiden yksinkertaistamista pidettiin järjestöjen toiminnan kannalta tarpeellisena.
- Usean vuoden avustuskaudet (esimerkiksi kolmen vuoden rahoitusjaksot) koettiin myönteisenä uudistuksena, koska ne lisäisivät ennakoitavuutta.
- Lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen oli monien mielestä hyvä keino tukea järjestöjen omaa varainhankintaa.