Espoon Korpilammelle kokoontui 17.–18.1. parisensataa sosiaali- ja terveysjärjestöjen, urheilun ja liikunnan, kulttuurin ja taiteen sekä nuorisojärjestöjen johtajaa pohtimaan kansalaisjärjestöjen tulevaisuutta.
Seminaarissa puhutti erityisesti järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen valtionavustusten siirtyessä ensi vuoden alusta valtion yleiskatteelliseen budjettiin ja kytköksen katketessa Veikkauksen rahapelituottoihin. Avainkysymys oli, miten varmistetaan eri toimijoiden työ terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä, avun ja tuen antajina, harrastusmahdollisuuksien ja elämyksien tarjoajina, kun maailma ympärillä muuttuu.
Järjestöjen toimintaedellytysten ja ihmisten osallistumismahdollisuuksien turvaamisen tärkeyttä tulevalla hallituskaudella korosti myös oikeusministeri Anna-Maja Henriksson valtiovallan tervehdyksessään. Ministeri kiitti järjestöjä niiden merkityksestä ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Henriksson muistutti, että kansalaisyhteiskunnan tila Suomessa on kansainvälisesti vertaillen hyvä, mutta sen elinvoimaisuuden ja toimintaedellytysten säilyttämiseksi on tehtävä työtä.
Järjestöjen toimintaedellytyksistä puhuttiin myös valtiosihteereiden Akseli Koskelan, Mikaela Nylanderin ja Juho Orjalan kanssa. Heiltä kysyttiin muun muassa, mitä tulevaan hallitusohjelmaan pitäisi kirjata järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisesta. Kaikki valtiosihteerit yksimielisesti korostivat sitoutumista parlamentaariseen sopuun, eli kaikkien eduskuntapuolueiden yhteiseen sopimukseen siitä, että valtionavustusten taso turvataan vuoteen 2026 asti.
Samalla tuotiin esille järjestöjen oman varainhankinnan kehittäminen ja siihen liittyvien esteiden madaltaminen.
”Järjestöjen toiminnan tukeminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin”
Järjestökasvattina itseään tituleeraava Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen pohti hänkin järjestöjen toimintaedellytyksiä erityisesti kuntien vinkkelistä. Hänen pelkonsa on, että joidenkin sote-järjestöjen toiminta vaarantuu, jos vastuuta niiden avustamisesta pallotellaan kunnan ja hyvinvointialueen välillä. Karhusen mukaan olisi päinvastoin hienoa, jos alueet ja kunnat yhdessä ottaisivat vastuuta järjestöjen toiminnan tukemisesta. Karhusen mukaan on kuin laittaisi rahaa pankkiin, kun edistetään järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eteen tehtävää työtä.
Järjestöjä hän puolestaan kannusti ylläpitämään ja vahvistamaan sidettään päättäjiin ja toisaalta myös arvioimaan, mistä voisivat luopua, jos resurssit niukkenevat. Samalla Karhunen lupasi kutsua kattojärjestöt koolle katsomaan yhdessä, miten kunnat huomioivat järjestöjen roolin hyte-työssä ja miltä tilanne tällä hetkellä näyttää.
Puolueet yksimielisiä avustustason turvaamisesta – myös lisenssimallia väläyteltiin
Myönteinen puhe ja ymmärrys kansalaisjärjestöjen toiminnan tärkeydestä korostuivat myös seminaarin puoluepaneelissa. Kuuden suurimman puolueen edustajat totesivat rinnan, että heidän puolueensa ovat sitoutuneet parlamentaariseen sopuun valtionavustusten tasosta.
Keskustelussa vihreiden varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Holopainen toi esille, että muutoksessa pitää kuitenkin huolehtia siitä, ettei uusi rahoitusmalli tuo haittoja järjestöille vaan rahoituksen ennakoitavuuden ja toimijoiden autonomian pitää säilyä.
Myös vasemmistoliiton puoluesihteeri Anna Mäkipää puhui järjestöautonomian ja rahoituksen ennakoitavuuden tärkeydestä, jotka eivät saa olla alttiita poliittisten voimasuhteiden muutoksille. Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa korosti myös sitä, että järjestöjen toiminnan tiellä ei saa olla turhia lainsäädännöllisiä esteitä.
Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja ja kansanedustaja Heikki Autto toi esille tarpeen parlamentaarisesta keskustelusta myös rahapelijärjestelmän tulevaisuuteen liittyen: miten pelihaittoja pystytään hillitsemään, mutta samalla tulppaamaan rahapelaamisen vuotoa ulkomaille, joka vie voimavaroja kansantaloudesta.
Sdp:n puoluesihteeri Antton Rönnholm muistutti, että meillä on monopoleja, joista olemme halunneet pitää kiinni. Vaakakupissa on toisaalta tuottojen saaminen, mutta samalla tärkeä ihmisten suojelu. Hänen mukaansa asiassa pitää olla tarkkana ja pää kylmänä ja toivoo, että järjestöt osallistuvat aktiivisesti tähän keskusteluun.
Myös keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen korosti varovaisuutta, ja myös vastuullisuutta, joka hänen mukaansa on isossa roolissa, jos nykyiseen rahapelijärjestelmään tehdään muutoksia.
Puoluepaneelissa keskusteltiin myös nuorten hyvinvoinnista. Kysyttäessä yhtä asiaa, joka pitäisi toteuttaa seuraavalla vaalikaudella nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, saatiin seuraavanlaisia vastauksia: yhden harrastamisen malli eli harrastus koulupäivän yhteydessä, oppimisen tuki kouluissa, terapiatakuu, lasten liikuntamahdollisuuksien lisääminen, yksi tunti lisää liikuntaa koulupäivään sekä laadukas ja maksuton varhaiskasvatus.
Järjestöjä myös heräteltiin antamaan tilaa nuorille vaikuttajille
Seminaarissa ei pelkästään kiitelty järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tehtävää työtä vaan osansa sai järjestöjen toimintakulttuuri, johon kohdistuvia ravistelevia puheenvuoroja pitivät nuoret vaikuttajat.
Suomen partiolaisten hallituksen jäsen Niko Tammisen mukaan nuorille ei anneta tarpeeksi vastuuta järjestökentässä. Nuorille tarvittaisiin oikeita kehittymisen paikkoja lisää. Nuorisovaltuustojen liiton puheenjohtaja Nette Rimpiojan tärkein viesti järjestöille oli, että nuorten kanssa tapahtuvassa kohtaamisessa pitää petrata. Jos nuori tulee huonosti kohdelluksi aikuisten toimesta, haluaako hän enää vaikuttaa ja avata suunsa? Rimpioja pohti myös sitä, kuinka turvallinen nykyinen ilmapiiri on nuorille vaikuttaa. Hän kannusti kitkemään häirintää ja antamaan nuorille vastuuta ja tilaa.
Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto puolestaan puhui maaseutujen kylämummojen ja mopopoikien puolesta tuoden esille ennakkoluulottomuuden tärkeyttä sekä asioiden tekemistä uudella tavalla. Viesti oli myös selvä: joskus on hyvä aika siirtyä syrjään ja eläkkeelle ja antaa nuorille tilaa.