Kolmas sektori on ollut tiivis osa työllisyydenhoitoa vuosikymmeniä. Se on ollut arvokas kumppani kunnille järjestäessään palveluita erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa oleville työnhakijoille. Rakenteelliset uudistukset, hyvinvointialueet ja TE-palvelut 2024 -uudistus muuttavat toimintaympäristöä radikaalisti.
Skenaariot järjestöjen rooleista
Kirjoitimme Ruut Uurtimon kanssa työllisyydenhoidon skenaarioista Työpoliittisessa aikakauskirjassa 1/2023. Skenaariot olivat:
- Kolmas sektori poistuu työllisyydenhoidosta
- Kolmas sektori palveluntuottajana työllisyydenhoidon markkinoilla
- Kolmas sektori osana työllisyydenhoidon ekosysteemiä.
Skenaarioista kaikki ovat mahdollisia. Joillakin alueilla kolmas sektori ei ole mukana työllisyydenhoidossa. Voi olla, ettei löydy järjestötoimijoita, jotka pystyisivät tuottamaan palveluita annetuilla ehdoilla, tai kunnat ja hyvinvointialueet päättävät tuottaa palveluita itse.
Työllisyydenhoidon markkinat taas suosivat suurempia ja verkottuneempia kolmannen sektorin toimijoita, jotka pystyvät vastaamaan kilpailutuksiin ja laajentamaan toimintaansa uusille alueille ja palveluihin. Tulemme näkemään kasvavia kolmannen sektorin toimijoita, jotka ovat omaksuneet yritystoiminnan logiikan. Vastaavasti osa pienempiä järjestötoimijoita voi joutua lopettamaan tai siirtämään oman toimintansa painopistettä työllisyydenhoidosta johonkin muuhun.
Kohti työllisyydenhoidon ekosysteemejä
Kolmas sektori osana työllisyyden ekosysteemiä -skenaariossa olennaista on se, että palveluita tuotetaan tarvemäärittelyn mukaisesti. Tätä ei voida tehdä, mikäli työllisyysalueilla ei ole tietoa työnhakija-asiakkaistaan. Toimiva ja ajantasainen tietojohtaminen on pohja, jonka päälle palvelut rakennetaan. Palveluiden vaikuttavuusmittarit luodaan toiminnan tavoitteen mukaan. Eri palveluilla on erilaisia tavoitteita ja mittareita.
Ekosysteemiskenaariossa hyvinvointialueella on tiedostettu rooli työkyvyn tukemisessa ja allokoitu siihen tarvittavat resurssit. Ekosysteemisessä toiminnassa ei lokeroida erilleen kansalaisyhteiskuntaroolissa toimivia järjestöjä, vaan niiden rooli nähdään osana kokonaisuutta. Lisäksi ekosysteemiskenaariossa palkkatuki menettää merkitystään työllisyydenhoidon rahoitusinstrumenttina.
Työllistävien järjestöjen on kehitettävä omaa toimintaansa
Päivi Kiiskinen ja Tomi Päivänsäde kirjoittivat SOSTEblogissa, että on vaara, ettei työllisyysalueilla huomioida tarpeeksi hyvin heikosti työllistyvien kohderyhmää, tai ainakin saatavilla olevat palvelut riippuvat vahvasti alueesta, jolla sattuu asumaan. Työllisyysalueet ovat nojanneet järjestämissuunnitelmissa Työkanavaan kohderyhmän työllistämisen osalta, ja Työkanavan lakkauttamispäätöksen myötä on löydettävä uudet ratkaisut.
Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa -hankkeen aikana käymissäni keskusteluissa kuntien työllisyyspalveluista vastaavien kanssa olen useamman kerran kuullut viestin, että järjestöt ovat tärkeitä työllisyydenhoidolle, niitä tarvitaan, ne halutaan mukaan, mutta vanhoilla rakenteilla ja toimintamalleilla ei pystytä jatkamaan. Kolmannen sektorin työllisyystoimijoiden on pystyttävä kehittämään uusia yhteistyömalleja ja palveluita.
- Lue lisää: Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa -hankkeen loppujulkaisu: Järjestöjen muuttuva rooli työllisyydenhoidossa (pdf). Vates-säätiö sr
Ekosysteemimäisessä toimintatavassa keskiössä ei ole tietty toimija, vaan se että monitahoisiin ongelmiin löydetään ratkaisu – yhdessä. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen tuki tarvitsee taustalle hyvin toimivan ekosysteemin. Kun työllisyysalueet näitä ekosysteemejä rakentavat, on erittäin tärkeää ottaa kaikki toimijat suunnitteluun mukaan. Kaikkia tarvitaan.
Anne Kallio
Erityisasiantuntija
Vates-säätiö sr
anne.kallio@vates.fi