Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi kunnille vuoden alussa. Uudet työllisyysalueet ovat aloittaneet tilanteessa, jossa työttömiä työnhakijoita on yli 300 000 ja avoimia työpaikkoja vajaa 100 000. Työttömistä työnhakijoista kolmasosa on pitkäaikaistyöttömiä. Tilanne ei ole helpottamassa vielä vähään aikaan, vaan pitkäaikaistyöttömyyden ennustetaan kasvavan ainakin vuoteen 2026 saakka.
- Lue lisää Työmarkkinatori.fi:stä: Työllisyys ja tilastot
- Lue lisää TEMin tiedotteesta 19.11.2024: Työmarkkinaennuste: Työllisyys kääntyy kasvuun vuoden 2025 aikana
Työttömyyden hinta on kova
Korkea pitkäaikaistyöttömyys johtaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvavaan tarpeeseen, sosiaaliturvamenojen kasvuun ja verotulojen menetykseen. Pitkäaikaistyöttömyyteen liittyy riski syrjäytyä kokonaan työvoiman ulkopuolelle. Työttömyyden hoidossa tarvitaan mahdollisimman laajaa keinovalikoimaa. Järjestöt ovat perinteisesti tarjonneet matalan kynnyksen työmahdollisuuksia heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleville muun muassa palkkatuen avulla.
Miksi tukityöllistämistä tarvitaan?
Kaikilla ei ole mahdollisuuksia työllistyä suoraan avoimille työmarkkinoille. He tarvitsevat työn tekemisen oheen työkykyä tukevia ja osaamista kehittäviä palveluita. Nämä sekä työelämätaitojen opetteleminen ovat oleellinen osa järjestöjen tukityöllistämistä. Palkkatukijakson aikana hiotaan osaamista ja ammattitaitoa vastaamaan työelämän tarpeita. Järjestöissä on työllistettyinä ja työllistämistä edistävissä palveluissa tuhansia henkilöitä.
Palkkatuki on tutkimusten mukaan vaikuttava työllistämispalvelu erityisesti pitkäaikaistyöttömille. Pitkäaikaistyöttömillä työllistyminen ilman tukea on heikompaa verrattuna vähemmän aikaa työttöminä olleisiin.
Järjestöjen työllistämistoiminnan jatkuminen on turvattava
Elämme niukkojen resurssien aikaa. Usealta työllisyysalueelta kuulemme, kuinka uusia palkkatukipäätöksiä ei enää tehdä. Uuden rahoitusmallin myötä viesti siitä, että erityisesti pitkäaikaistyöttömän palkkatukityöllistäminen ei ole kuntatalouden näkökulmasta kannattavaa, on vahvistunut. Laaja-alainen kustannus-hyöty-näkökulma on jäänyt unholaan.
Tukityöllistämisen loppuminen voi johtaa järjestöjen toimintojen alasajoon. Toimintojen loppumisella olisi laaja vaikutus alueen palveluihin. Esimerkiksi päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kohtaamispaikat sekä ruoka-avun jakaminen olisivat uhattuina.
Tulevilla kuntapäättäjillä on mahdollisuus kääntää suunta ja tukea järjestöjen työllistämistoimintaa palkkatuen, kuntalisien sekä esimerkiksi eri hankerahoitusten maksimaalisen hyödyntämisen avulla. Satsaaminen tukityöllistämiseen tulisi nähdä hyvinvointi-investointina, jonka tuloksena kuntien verotulot kasvavat ja kuntalaiset voivat paremmin. Keinoja löytyy, jos vain on tahtoa.