Kehysriihessä heiluivat säästösakset, mutta myös veronkorotuksilla haluttiin kääntää velkalaivan kurssia. Vuosia esillä ollut terveysverokeskustelu sai uusia kierroksia riihen alla ja toiveet korkealle.
Hallituksen terveysveroinnostus kuitenkin typistyi makeisten ja suklaan arvonlisäverotuksen korotukseksi. Hesarista (20.4.) saimme myöhemmin lukea, miten edes keksejä tai sipsejä ei haluttu verottaa.
On vaikea nähdä, miten 20–30 sentin korotus makeispussissa rajoittaa merkittävästi niiden kulutusta. Tasaverona ALV ei myöskään kannusta teollisuutta vähentämään sokerin määrään tuotteistaan vaan pikemminkin riski tuleville ”keksi-kikkailuille” on todellinen.
ALV:n korotus hyvin suppeassa tuoteryhmässä ei ole terveysvero, eikä edes sokerivero.
Makeisveron virheitä ei pidä toistaa
Makeisten arvonlisäveron korotus muistuttaa Suomessa taannoin käytössä ollutta makeisveroa, joka oli myös tasavero ja veronkorotuksena varsin vaatimaton.
Tasavero ei kannustanut teollisuutta vähentämään sokerin määrää tuotteistaan. Veron olisi pitänyt olla sokerin määrän mukaan porrastettu saadakseen aikaan muutosta tuotemuotoilussa. Virvoitusjuomien kohdalla tämä onnistui.
Veropohja oli myös aivan liian kapea, mikä sai aikaan sen, että kulutus siirtyi toiseen vastaavaan epäterveelliseen tuotteeseen. Näin siksi, että riittävän vastaavaa, mutta vähemmän sokeria sisältävää tuotetta ei ollut tarjolla. Veropohjan suppeus sai aikaan myös sen, että teollisuus alkoi kehitellä tuotteita, jotka eivät kuuluneet veron piiriin.
Kaikki nämä samat kompastuskivet ovat ilmeisiä myös arvonlisäveron korotuksen kohdalla.
Miten ohjata kulutusta terveellisempään suuntaan?
Elintapaohjausta ja valistusta on harjoitettu vuosikymmenet. Silti ihmisten ylipaino on lisääntynyt. Kansansairauksien kustannukset sote-järjestelmälle ja kansantaloudelle ovat suuret. Esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastavien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2017 olivat 2,5 miljardia euroa.
Jotta ruokaympäristömme muuttuisi nykyistä terveellisemmäksi, on alvista edettävä kohti laaja-alaista ja porrastettua terveysveroa. Sillä olisi huomattavasti enemmän vaikutusta tuotevalikoimaan ja hintaan ja sitä kautta ostopäätöksiin ja lopulta kansanterveyteen. Valtio saisi myös muhkeammat verotuotot.
Legendaariseksi lausahdukseksi taitaa jäädä Purran kommentti: ”Ottaen huomioon, että ihminen on käynyt kuussa, ei luulisi terveysverotuksen olevan täysin mahdoton toteutettava”.
