Sanna Marinin hallitusohjelman strateginen kokonaisuus Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi painottaa muun muassa oppimiserojen kaventamista, lasten ja nuorten hyvinvointia sekä koulun roolia yhteiskunnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden rakentajana.
Plussat
- Hallituskaudella ei ole leikattu koulutuksesta, vaan siihen on panostettu monin tavoin.
- Oppivelvollisuusiän nosto 18 ikävuoteen ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuus.
- Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu.
- Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen.
- Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen.
- Esi- ja perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen rahoituksen uudistuminen tarveperusteisemmaksi edistämään koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
- Toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun laajentaminen varhaiskasvatukseen (tulee voimaan 1.6.2023).
- Varhaiskasvatuksen kolmiportaisen tuen malli.
- Harrastamisen Suomen malli.
- OKM: Kehittämisohjelma varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämiseksi. Oikeus oppia kehittämisohjelma (2020-2022).
- Ammatillisen koulutuksen rahoituspohjan vahvistaminen pysyvästi vuodesta 2023 lukien.
- Valtiontuki varhaiskasvatukseen ja esi- ja perusopetukseen koronaepidemian vaikutusten tasoittamiseksi vuosille 2022-2024.
Miinukset
- Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ammattilaisten saatavuuden turvaaminen koko maassa ei toteutunut. Henkilöstön riittämättömyys varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa heikentää opetuksen laatua sekä lasten ja nuorten turvallisuutta ja oppimisen erojen kaventamisen tavoitetta.
- Oppimisen tuen resurssoinnissa isoja puutteita.
- Oppilas- ja opiskeluhuollon palvelujen vahvistaminen kaikilla koulutusasteilla ei toteutunut. Tuen saamisessa isoja vaikeuksia.
Mitä seuraavan hallituksen tulisi tehdä?
- Varmistaa, että varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa on riittävästi opettajia.
- Varmistaa riittävä resursointi oppimisen tukeen kaikille sitä tarvitseville oppilaille.
- Varmistaa mahdollisuus opetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen oppimisen, oppimisen tuen, opiskelurauhan ja kouluturvallisuuden vahvistamiseksi.
–> Resusoinnit ovat välttämättömiä oppimistulosten nostamiseksi, oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteen saavuttamiseksi ja inkluusion laadukkaalle toteutumiselle sekä opetushenkilöstön jaksamiselle. - Varmistaa riittävät opiskeluhuollon resurssit. Toimiva ja riittävä opiskeluhuolto on olennainen osa oppimisen tukea. Palveluiden tulee olla yhdenvertaisesti saatavilla osana kouluyhteisön toimintaa, jotta lasten ja nuoren on niissä helppo asioida matalalla kynnyksellä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuuteen.
Suuret ja paljon resursseja vaativat kriisit toivat haasteita koulutuksen strategisen kokonaisuuden tavoitteiden saavuttamiselle. Edellä mainitut plussat kuitenkin osoittavat, että hallituskaudella saatiin kaikesta huolimatta toteutettua tärkeitä uudistuksia.
Oppimisen erot ovat kasvaneet
Lasten ja nuorten lähtökohdat koulutuspolulla ovat erilaiset. Oppilaiden heikkenevät oppimistulokset ja oppilaiden väliset erot tuloksissa ovat kasvaneet. Erityisesti tuloksiltaan heikoimpien oppilaiden osaamistaso on laskenut. On huolestuttavaa, riittävätkö taidot jatko-opinnoissa.
Oppilaiden taustatekijöiden vaikutus oppimistuloksiin on vahvistunut jo pidemmän aikaa. Sosioekonominen tausta vaikuttaa eniten oppimiseroihin. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus heikentää mahdollisuuksia saavuttaa hyviä oppimistuloksia. Korkeampi ja matalampi koulutus tai kouluttautumattomuus periytyvät. Tämä on asia, johon seuraavan hallituksen olisi erityisesti kiinnitettävä huomiota.
Koronakriisi lisäsi eriarvoisuutta sekä heikensi hyvinvointia
Lisää haasteita jo pitkään jatkuneeseen oppimistason laskuun on tuonut koronakriisi. Etäkoulujärjestelyt vähensivät koulun kompensoivaa vaikutusta lasten eriarvoisuuteen, mikä johti osalla entistä suurempiin sosioekonomisiin eroihin oppimistuloksissa. Etäopetuksen aikana näkyi perhetaustan vaikutus ja vanhempien mahdollisuudet tukea koulunkäyntiä. Korona vaikutti siten lasten ja nuorten sivistyksellisiin oikeuksiin.
Lasten ja nuorten hyvinvointihaasteet, esimerkiksi mielenterveysongelmat, yksinäisyys ja opiskeluvaikeudet lisääntyivät korona-aikana. Niiden vaikutukset ulottuvat osalla lapsista ja nuorista pitkälle ja siksi on varauduttava myös pitkään kriisin jälkihoitoon.
Opiskeluhuoltopalvelujen OPA 2022 seurantakyselyn (THL) mukaan aiempaa suuremmat tuen tarpeet ja lisääntynyt tarve monialaiselle työlle viittaavat opiskelijoiden ongelmien kasaantumiseen ja monimutkaistumiseen.
Jatkossa on panostettava siihen, että opiskeluhuolto voidaan toteuttaa laadukkaasti ja riittävin resurssein opetuksen järjestäjien, kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyönä.
Suuri tarve panostaa oppimisen tukeen
Sosioekonomisen taustan merkitys oppimisessa ja oppimistuloksissa siis korostuu. Eriarvoistuminen näkyy paitsi oppimistuloksissa myös koulujen sisällä ja välillä. Oppimistuloksia mittaavan PISA-tutkimuksen tulokset ovat viime vuosina kertoneet suomalaisen peruskoulun eriarvoistumisesta. Esimerkiksi painotetun opetuksen ja toisen vieraan kielen valinnoilla on vaikutusta luokkakoostumukseen ja oppimistuloksiin.
Inkluusion periaatteena on, että oppimisen tuki toteutetaan ensisijaisesti niin, että lapsi ja nuori saa riittävää ja oikea-aikaista tukea omassa lähikoulussaan. Inkluusion toteutumisessa on suuria puutteita johtuen riittämättömistä tukeen kohdennetuista resursseista.
OKM:n Oikeus oppia -kehittämisohjelman Tuen työryhmän loppuraportin sisältämät kehittämisehdotukset on tarkoitettu seuraavan hallitusohjelman valmistelun pohjaksi, kun varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen tulevia kehittämisen linjauksia tehdään. Näitä linjauksia on määrätietoisesti edistettävä.
Koululla on iso rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä
Koululla on kokonaisuutena mahdollisuus vahvasti terveyttä ja hyvinvointia edistävään rooliin. Tämä rooli on tärkeä, koska oppiminen ja hyvinvointi ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa.
Yksilöllisen oppilashuollon lisäksi tulee painottaa yhteisöllistä oppilashuoltoa. Sillä voidaan vahvistaa koulun toimintakulttuurin hyvinvointia tuottavia painotuksia sekä kiusaamisen ehkäisyä ja vahvaa puuttumista siihen.
Koulun roolin kokonaisvaltaisuus ja siihen panostamisen tärkeys korostuu entistä enemmän koronan jälkeen. Oppimisen lisäksi koulu arjen kehitysympäristönä luo vakautta ja turvallisuutta, antaa tarvittavaa tukea, edistää sosiaalisia suhteita ja luo yhteisöllisyyttä.
Kansainvälisellä mittapuulla suomalainen varhaiskasvatus- ja koulutusjärjestelmä on laadukas. Ongelmista huolimatta korona-aikana nähtiin opetuksen laadukkuus ja joustavuus sen muokkaamisessa muuttuneisiin oloihin. Korona-aika myös näytti valtavan potentiaalin kehittää koulujärjestelmäämme edelleen riittävällä resursoinnilla.
Hallituskauden panostukset näkyvät viiveellä
Kasvavat oppimiserot ja koronakriisin mahdollisesti pitkällekin ulottuvat seuraukset osoittavat tarvetta panostaa koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen ja koulutuksen laadun kehittämiseen.
Marinin hallituksen lukuisat panostukset koulutukseen ovat olleet välttämättömiä kaventamaan oppimiseroja ja edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia.
Oppivelvollisuusiän nosto ja sen myötä maksuton toinen aste edistää koulutuksellista tasa-arvoa. Se turvaa toisen asteen koulutukseen pääsyn ja edesauttaa tutkinnon suorittamista taloudellisesta taustasta riippumatta. Uudistus on merkittävä koulutuspoliittinen investointi paitsi yksilöille myös koko yhteiskunnan tulevaisuuteen.
Hallituskauden suurten koulutuspanostusten toivotut vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä, kunhan niiden toteutuminen turvataan pitkäjänteisesti riittävin resurssein. Vain siten oppimistulokset saadaan nousuun pitkään kestäneen laskun jälkeen. Uskoa tulevaan luo se, että puolueet ovat sitoutuneet koulutukseen ja se ainakin vaalikeskustelujen perusteella näyttää olevan leikkauslistojen ulkopuolella.