Viime viikolla Euroopan komissio julkisti jokavuotiset maakohtaiset suosituksensa osana talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa. Suomi välttää tänä vuonna alijäämämenettelyn, mutta komission suositukset herättävät silti paljon keskustelua. Komissio suositteli Suomelle erityisesti ammattitaitoisen työvoiman turvaamista, hoitoon pääsyn tehostamista ja sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista.
Kannatettavia suosituksia: Ammattitaitoinen työvoima ja hoitojonot
Ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen on tärkeää tuottavuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Koulutettu väestö varmistaa, että Suomi pysyy kilpailukykyisenä ja innovatiivisena. Lisäksi Suomi ei ole vieläkään onnistunut purkamaan koronapandemian aiheuttamia hoitojonoja. Erikoissairaanhoitoa yli kuusi kuukautta odottaneiden määrä oli viime vuonna melkein kymmenkertainen vuoden 2019 tasoon verrattuna.
Sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen perustuu arveluttaville oletuksille
Sosiaaliturvaa koskeva suositus herättää sen sijaan enemmän kysymyksiä. Komissio näkee, että sosiaaliturvajärjestelmän kattavuus vähentää työnteon kannustimia. Tämä tulkinta on kuitenkin kyseenalainen. Työllisyys ei ole pelkästään yksilön valinta, vaan riippuu myös avoimien työpaikkojen määrästä ja työmarkkinoiden rakenteista.
Vuonna 2023 työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 260 000, mutta avoimia työpaikkoja vain 68 000. Teoriassa vain 18 prosenttia työttömistä olisi voinut löytää ammattinsa mukaisen työpaikan omasta kunnastaan. Lisäksi 57 prosenttia työnhakijoista oli rakennetyöttömiä ja 56 prosenttia työpaikoista vaikeasti täytettäviä. On selvää, että pelkkien työnteon kannustimien lisääminen ei riitä parantamaan työllisyystilannetta merkittävästi.
Lisää talouskuria vai hyvinvointia
Etuuksien leikkaaminen osana työllisyyspolitiikkaa on osa laajempaa talouskuripolitiikkaa, jota Ursula von der Leyenin johtama komissio on jälleen alkanut suosia. Huhtikuussa komissio otti käyttöön vanhat alijäämä- ja velkasäännöt, jotka pakottavat monia jäsenmaita leikkaamaan julkisia menoja merkittävästi.
Talouskuria on kuitenkin kritisoitu laajasti. Tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että talouskuripolitiikka heikensi kasvua finanssikriisin jälkeen ja että julkiset menot vaikuttavat kasvuun myönteisesti. Suomen talouden heikko kehitys finanssikriisin jälkeen varoittaa talouskurin mahdollisista haittavaikutuksista.
Hyvinvointi-investoinnit ovat investointeja
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on esittänyt, että Eurooppa tarvitsee hyvinvointi-investointiohjelman, jonka suuruusluokka olisi 2 prosenttia BKT:sta. Suomi on kuitenkin suhtautunut epäileväisesti ehdotukseen, että sosiaalimenot määriteltäisiin hyvinvointi-investoinneiksi. Tämä tekee etuusmenojen leikkaamisesta helpompaa, vaikka onkin olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että sosiaalipalvelumenoilla on myönteinen vaikutus talouskasvuun ja työmarkkinoiden toimintaan. Esimerkiksi alle 5-vuotiaille lapsille suunnatun ruoka-avun on havaittu tuottavan 62-kertaisen hyödyn suhteessa siihen suunnattuun julkiseen menoerään.
Hyvinvointi-investoinnit eivät ole vain menoeriä
Kattava hyvinvointi-investointiohjelma on vaihtoehto talouskurille. Hyvinvointi-investoinnit parantavat ihmisten hyvinvointia sekä edistävät kasvua ja tuottavuuskehitystä. Ne myös lisäävät kokonaiskysyntää, mikä vahvistaa työvoiman kysyntää ja siten työllisyyttä. Suomalaisen päätöksenteon tulisi perustua vahvemmin hyvinvointitalousajatteluun, jossa taloudellinen kasvu ja ihmisten hyvinvointi kulkevat käsi kädessä.
Euroopan komission suositukset antavat paljon pohdittavaa Suomelle. On tärkeää, että päätökset perustuvat tutkittuun tietoon sekä realistiseen arvioon työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan suhteesta. On myös tärkeää, että päätöksenteossa hyödynnetään hyvinvointitalousajattelua, joka tukee pitkällä aikavälillä ympäristön ja ihmisten hyvinvointia. Hyvinvointi-investoinnit eivät ole menoeriä, vaan sijoituksia tulevaisuuteen.
Lue lisää:
