Sain osana siviilipalvelustani vierailla Brysselissä EU-päätöksenteon ytimessä europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin tutustumisryhmässä. Pääsin tutustumaan Euroopan parlamentin täysistuntosaliin Brysselissä, europarlamentaarikkojen ja heidän kabinettiensa henkilökunnan työtiloihin sekä Euroopan komissioon ja komissaari Jutta Urpilaisen ja hänen tiiminsä työtiloihin. Reissu oli antoisa, ja opin paljon Brysselin ja Strasbourgin väliä kerran kuukaudessa kulkevasta karavaanista.
Oli kiinnostavaa kuulla, kuinka läpinäkyvyyden tavoitteesta ja läpinäkyvyyttä edistävästä politiikasta (mm. palkka-avoimuusdirektiivi) huolimatta monet päätöksentekoon liittyvät keskustelut tapahtuvat käytävillä ja muissa medialle näkymättömissä yhteyksissä. Muun muassa Euroopan parlamentin valiokuntien kokoukset ovat julkisia ja taltioituja tilaisuuksia, mikä johtaa siihen, että monet keskustelut käydään kokousten ulkopuolella. Toisaalta on ymmärrettävä myös se, että poliittiset prosessit ovat usein hyvin herkkiä ja hauraita, eikä medianäkyvyys ole niiden etenemiselle välttämättä hyvä asia.
EU:ssa tehdään Suomeenkin vaikuttavia päätöksiä
Päätöksenteko Euroopan unioin päätöksentekoelimissä tuntuu monesti korkealentoiselta ja siellä työn alla olevat kokonaisuudet ovat niin suuria ja hankalasti hahmotettavia, että harva jaksaa perehtyä niihin tai edes kiinnostua niistä. Suurin osa aiheista ja ilmiöistä kulkevat keskusteluissa mitä erikoisemmilla kirjainlyhenteillä, jotka eivät useimmiten kerro mitään. Toisaalta, kun tehdään 27 jäsenmaan lainsäädäntöön suoraan tai välillisesti vaikuttavaa säätelyä, eivät asiat voikaan olla kovin yksinkertaisia. Tavalliselle politiikkaan sen suuremmin perehtymättömälle kansalaiselle EU-päätöksenteko nousee pinnalle hennon populistisina ja osin vääristeltyinäkin nostoina esimerkiksi käyrien kurkkujen kieltona ja edellytyksenä valmistaa elintarvikepakkausten korkeista kiinteitä ja juodessa ikävästi nenään osuvia.
Euroopan unionin päätöksentekoelimissä tehdään kuitenkin hyvin merkittäviä päätöksiä, joilla on vaikutusta myös Suomen tilanteeseen. Euroopan unionin alue keskeinen toimija niin energian, tavaran kuin työvoimankin liikkuvuuden kannalta. Osa unionissa säädetystä lainsäädännöstä tulee osaksi suomalaista lainsäädäntöä sellaisenaan ja loputkin vaikuttavat vähintään välillisesti. EU:ssa säädetyt asetukset sitovat automaattisesti kaikkia jäsenvaltioita sellaisenaan, kun taas direktiivit ovat velvoite sisällyttää asia kansalliseen lainsäädäntöön. Lisäksi EU:n toimielimet voivat antaa suosituksia, jotka eivät ole oikeudellisesti sitovia.
EU-lainsäädäntö vaikuttaa yli 500 miljoonaan ihmiseen
Kokonaisuudessaan EU-lainsäädäntö vaikuttaa yli 500 miljoonaan ihmiseen. Mepeillä on europarlamentissa tapana kutsua kotimaataan termillä “the country I know best” korostaakseen sitä, että he ajavat kaikkien eurooppalaisten etua ilman vahvaa kytköstä kotimaahansa.
Suomalaiset mepit ajavat eurooppalaista etua kuitenkin suomalaisesta näkökulmasta ja he tuntevat sen, minkälainen politiikka on edullista nimenomaan Suomelle. Siksi kesällä häämöttävät EU-vaalit eivät ole turhanpäiväiset tai kaukana kenenkään omasta arjesta. Demokratiaa ei saa pitää itsestäänselvyytenä. Ääntä ja vaikutusmahdollisuutta ei kannata heittää hukkaan, kun sellainen on annettu.