Euroopan parlamentin vaalit ovat suuri demokraattinen voimannäyte, äänioikeutettuja on toiseksi eniten Intian jälkeen. Parlamentin valta on kasvanut sekä unionin perussopimusmuutosten että parlamentin ryhmien aktiivisen toiminnan seurauksena. Edellisen komission valintaan johtanut sopimus eri parlamenttiryhmien välillä vaikutti merkittävästi siihen, millaista politiikkaa paikkansa pian jättävä komissio toteutti. Komissio on EU:n toimielin, joka antaa EU:n lainsäädäntöesitykset ja valvoo perussopimusten noudattamista.
Ennen vaaleja erityisesti vihreään siirtymään liittyvät asiat, siis kunnianhimoinen ja tavoitteellinen ilmastopolitiikka, nousivat kiistakapulaksi ja eräät ryhmät lähtivät vaaleihin haastamaan linjan järkevyyttä. Tämä sekä keskustaoikeistolaisen Euroopan kansanpuolueen (EPP) väläyttämä yhteistyö oikeistoryhmien kanssa ja gallupien oikeistolle lupaaman hyvän tuloksen kanssa herättivät laajaa pohdintaa siitä, muuttuuko parlamentin suunta kertaheitolla toiseksi.
Vaalien jälkeen voidaan todeta, että tuskinpa sittenkään. Eurooppalaisella tasolla kannatusmuutoksia toki tapahtui, eri maiden sisällä runsaastikin, mutta mitään erityistä tsunamia, jossa koko EU olisi liikkunut johonkin suuntaan, ei tullut. Vaalit ovat hengeltään edelleen vahvasti kansalliset, eurooppalaisten puolueiden kärkiehdokkaat tai vaaliteemat eivät niissä näy juuri lainkaan. Nykyisessä henkilöistyvässä poliittisessa kulttuurissa olisi mielenkiintoista nähdä, miten vaalitulokseen vaikuttaisi, jos jokin EU-puolue onnistuisi asettamaan aidosti eurooppalaisittain kiinnostavan ja laajasti tunnetun kärkiehdokkaan.
Sekä vihreät että liberaalit menettivät parikymmentä paikkaa ja oikeistoryhmät saivat saman verran lisää. Kahden isoimman puolueen (EPP ja S&D) paikkamuutokset jäivät hyvin pieniksi. Kun muistetaan, että meppejä on 720, on selvää, että muutokset eivät ole järisyttäviä. Vaali-iltana suurimman parlamenttiryhmän EPP:n puheenjohtaja tarjosi yhteistyön kättä edellisen kauden liittolaisille, demareille, liberaaleille ja vihreille. Ne muodostavat selkeän enemmistön ja niiden perusviritys unioniin on myönteinen – eroja toki löytyy sekä isoissa että pienissä kysymyksissä mappitolkulla.
Eurovaaleista kohti komissiota
Komission muodostamisesta ei silti välttämättä tule erityisen helppoa. Jäsenmaiden hallitukset ovat nyt oikeistolaisempia kuin viisi vuotta sitten, joten komission kokoonpano oikeistolaistunee myös. Jos ohjelman taakse olisi saatava sama pohja kuin viimeksi, neuvotteluista ei tule helppoja. Aikataulu on myös hitaampi kuin viimeksi, komission puheenjohtaja valitaan vasta kesätauon jälkeen.
Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on paljon seurattavaa ja vaikutettavaa tulevina kuukausina.
- Lue lisää: Wikipedia: Euroopan komissio
- Lue lisää: Euroopan parlamentti: Vuoden 2024 EU-vaalien tulokset