Viime syksynä sain osallistua Euroopan talous- ja sosiaalikomitean seminaariin, jossa käsiteltiin laajasti Euroopassa esiintyvää mis- ja disinformaatiota ja sen mahdollisia vaikutuksia ensi kesänä järjestettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin.
Yleisesti pidetään hyvin todennäköisenä, että esimerkiksi Venäjä aikoo kohdistaa ainakin joissakin EU-maissa vaaleihin hybridivaikuttamista, jonka tarkoituksena on aiheuttaa väestön keskuudessa epätietoisuutta, eripuraa ja vastakkainasettelua.
Seminaarissa väärän tiedon leviämistä verrattiin virukseen, koska sen etenemistä on hyvin vaikea hillitä. Sosiaalisen median alustojen algoritmien ansiosta epämääräiset väitteet ja vihjailut leviävät tulipalon lailla. Ihmiset levittävät ajattelemattomuuttaan valheellistakin tietoa eli misinformaatiota silloin, kun se vahvistaa heidän omia ennakko-oletuksiaan. Omien uskomusten kyseenalaistaminen on huomattavasti työläämpää kuin uskomusten vahvistaminen.
Vihapuhe yrittää vaientaa kohteensa
Sosiaalisessa mediassa viestittely myös kärjistyy helpommin kuin reaalimaailman kohtaamisissa. Siksi somessa esiintyy laajasti myös vihapuhetta. Monet ihmiset ja ihmisryhmät ovat saaneet kokea, millaista on joutua valheellisten väitteiden takia vihapuheen, syrjinnän tai kaltoinkohtelun kohteiksi. Jo pelkkä pelko vihapuheen kohteeksi joutumisesta voi hiljentää niin tutkijan, poliitikon, toimittajan kuin järjestön työntekijän ja vapaaehtoisen.
Keinoja vihapuheen torjumiseen
Disinformaation ja siitä kumpuavan vihapuheen kitkeminen kokonaan pois on mahdotonta, mutta meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista tietoa verkossa leviää. Seminaarissa nostettiin esiin muutamia keinoja, joilla valheellisen tiedon leviämistä voidaan yrittää suitsia. Ajattelen, että myös sote-järjestöillä on sekä mahdollisuus että velvollisuus vaikuttaa viestintäympäristöömme.
- Levitetään vain tietoa, joka perustuu tosiasioihin.
- Autetaan ihmisiä ymmärtämään, miksi misinformaation levittäminen on vaarallista.
- Tuotetaan asiallista tietoa, joka puhuttelee ihmisiä ja vähentää virheellisen tiedon vaikuttavuutta.
- Tarinallistetaan, segmentoidaan ja tehdään viestinnästä saavutettavaa, jotta oikeaa tietoa on jokaisen saatavilla ja kiinnostavassa muodossa.
6.3. vastustetaan vihapuhetta
Tänään 6.3. tulee kuluneeksi 40 vuotta saksalaisen pastorin Martin Niemöllerin kuolemasta. Niemöller on jäänyt historiaan kirjoittamansa Ensin ne tulivat… -runon ansiosta. Runon alkuperäinen versio, jonka Niemöller lausui saarnassaan vuonna 1946, ei ole tallessa. Tarkkaa muotoa tärkeämpää on kuitenkin runon ydinviesti, joka auttaa yhä tänään ymmärtämään, miksi vihapuheen levittämisellä ja ihmisryhmien vastakkainasettelulla on vaarallisia seurauksia.
Ensin ne tulivat hakemaan sosialistit, enkä puhunut mitään, koska en ollut sosialisti.
Sitten ne tulivat hakemaan ammattiyhdistysaktiivit, enkä puhunut mitään, koska en ollut ammattiyhdistysaktiivi.
Sitten ne tulivat hakemaan juutalaiset, enkä puhunut mitään, koska en ollut juutalainen.
Sitten ne tulivat hakemaan minut, eikä ollut enää ketään, joka olisi puhunut puolestani.
United States Holocaust Memorial Museumin lainaama versio Niemöllerin runosta.