Huoli kansalaisyhteiskunnan toimijoiden tilan heikkenemisestä Euroopassa on noussut esiin jo pidemmän aikaa. Järjestöjen toimintaa kontrolloidaan, rahoitusta leikataan tai toiminta tehdään muuten mahdottomaksi.
SOSTE pitää tätä kehityssuuntaa erittäin huolestuttavana. Huolta lisäävät myös arviot ääriliikkeiden suosion kasvusta Euroopassa ja mahdollisesta menestyksestä tulevissa europarlamenttivaaleissa.
Tällä voi olla vaikutusta kansalaisyhteiskunnan elintilaan, mutta myös laajemmin politiikkaan, jota EU:ssa tullaan toteuttamaan. Jatkuuko Ukrainan tuki vankkumattomana? Miten EU suhtautuu ulkomaailmaan?
Kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli demokraattisen toiminnan edistämisessä
Demokraattisen toiminnan edistämisessä kansalaisyhteiskunnan rooli maiden sisällä ja maiden välillä on keskeinen. Eurooppa on viime vuosina ollut suurten haasteiden edessä muun muassa koronapandemian ja Ukrainan sodan seurauksena, mikä on osaltaan nostanut esille kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja vapaaehtoisten toiminnan tärkeyden.
Erityisesti Ukrainan sodan myötä EU:n kansalaisyhteiskunnan toimijoiden aktiivisuus humanitaarisen ja lääkinnällisen avun tarjoamisessa osoittaa tehokkaan, elinvoimaisen ja verkostoituneen kansalaisyhteiskunnan välttämättömyyttä.
EU tarvitsee osallisuutta vahvistavan kansalaisyhteiskuntastrategian
SOSTE nostaa eurovaalitavoitteissaan esille osallisuutta vahvistavan kansalaisyhteiskuntastrategian luomisen EU:lle. Strategian, joka tarjoaa aidosti vaikutusmahdollisuuksia ja osallistavan järjestelmän kansalaisyhteiskunnan ja EU:n toimielinten väliseen vuoropuheluun.
Myös paikallisia demokraattisia rakenteita ja prosesseja on tuettava. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan panostaa EU:ssa siihen, että demokraattisista järjestelmistä tehdään kaikissa jäsenmaissa kansalaisyhteiskunnan toimintaa vahvistamalla kestävämpiä ja kykenevämpiä suojaamaan kansalaisten perusoikeudet, mikä luo edellytyksiä sosiaalisesti kestävän kehityksen, demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumiselle.
Kansalaisyhteiskunta tulee ottaa mukaan vahvemmin rahoitusohjelmien suunnitteluun, rahoitusohjelmien resurssien saajana. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioille on tarjottava paremmat rahoitusmahdollisuudet ja rahoitusmekanismin tulee olla oikeudenmukainen ja läpinäkyvä.
Kansalaisyhteiskunta kanavoi eri ihmisten ääntä päätöksentekoon
Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten äänestysaktiivisuuden parantaminen on demokratian toteutumisen näkökulmasta tärkeää. Kansalaisyhteiskunta tavoittaa juuri tämän ihmisryhmän ja on keskeisessä asemassa kannustamaan ja osittamaan tärkeänä myös EU-vaaleissa äänestämisen.
On koko Euroopan etu, että meillä on jatkossakin elävä kansalaisyhteiskunta, joka kanavoi erilaisten ihmisten ääntä päätöksentekoon. Kriittisten äänten vaimentaminen ei saa olla se tie, jolle EU lähtee. Muuten unioni ei ole enää rauhanprojekti vaan jotakin aivan muuta.