Sosiaaliturvaan on tällä hallituskaudella tehty mittavia leikkauksia.
- Vuoden 2024 alusta jäädytettiin useiden etuuksien indeksit vuoteen 2027 saakka.
- Työttömyysturvaan on tehty useita leikkauksia: muun muassa omavastuupäiviä on lisätty, on poistettu suojaosa ja lapsikorotukset, työssäoloehtoa on pidennetty 6 kuukaudesta 12 kuukauteen ja ansiosidonnaisen päivärahan taso on porrastettu työttömyyden keston mukaan. Palkkatuetusta työstä kertyy työssäoloehtoa enää vain määritellyissä poikkeustapauksissa.
- Asumistuen korvausprosentti on laskettu 80 prosentista 70 prosenttiin. Perusomavastuuta määriteltäessä alarajan ylittävistä tuloista otetaan huomioon 50 prosenttia aiemman 42 prosentin sijaan. Asumistuen suojaosasta on luovuttu. Helsinki on yhdistetty samaan kuntaryhmään muun pääkaupunkiseudun kanssa. Vuoden 2025 alusta omistusasuntoon ei voi enää saada asumistukea.
- Myös toimeentulotuessa asumiskulujen huomioimista on kiristetty.
- Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärän tasoa on laskettu.
Syksyllä 2023 tehdyt SOSTEn, STM:n ja THL:n laskelmat osoittivat, että sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät köyhyyttä kasautuen samoille jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. SOSTEn laskelmien mukaan vuonna 2024 köyhien määrä lisääntyy 68 000 henkilöllä, joista alle 18-vuotiaita on 16 700.
Vielä lisää leikkauksia sosiaaliturvaan
Vaikka jo aiempien sosiaaliturvaleikkausten on todettu lisäävän merkittävästi köyhyyttä, hallitus jatkaa sosiaaliturvasta leikkaamista. Moni esityksistä on ollut lausuntokierroksella jo kesällä ja lakiesitykset annetaan eduskunnalle syyskuun loppupuolella. Budjettiriihen päätöksiin listattu vastaanotto- ja käyttörahan tason alennus on jo ehtinyt tulla voimaan syyskuusta alkaen.
- Työttömyysturvassa luovutaan aktiiviajan korotuksista työllisyyttä edistäviin palveluihin osallistumisen ajalta ja työmarkkinatuen tarveharkintaa kiristetään vanhempien luona asuvilla.
- Yleisen asumistuen määräytymisperusteisiin palautetaan varallisuusharkinta. Osa nykyisin 2. kuntaryhmissä olevista kunnista siirretään 3. kuntaryhmään. Myös eläkkeensaajan asumistuessa omaisuuden vaikutusta ja tuloharkintaa kiristetään.
- Opiskelijat palautetaan yleiseltä asumistuelta asumislisän piiriin. Asumislisän taso tulee olemaan matalampi kuin asumistuen.
- Sairauspäivärahajärjestelmän laskentaperusteita muutetaan niin, että vähintään 27 633 euron vuosituloon perustuvat päivärahat alenevat nykytilaan verrattuna.
- Ulkomaille maksettavien kansaneläkkeiden maksaminen lopetetaan.
- Kansaneläkkeen ja kuntoutusrahan ikärajaa nostetaan 16 vuodesta 18 vuoteen.
- Nuoren osallistuminen ammatillisen kuntoutuksen valmennuksellisiin palveluihin (Nuotti-valmennus) ei enää pääsääntöisesti oikeuta kuntoutusrahaan.
Mitä pitäisi tehdä
Jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin kohdistuvat sosiaaliturvaleikkaukset tulee perua eduskuntakäsittelyssä.
Päätöksiä uusista leikkauksista sosiaaliturvaan ei tule tehdä ilman, että arvioidaan eri leikkausten kumuloituvia vaikutuksia. Ilman yhteisvaikutusten arviointia ei ole mahdollista muodostaa kuvaa yksittäisen esitysluonnoksen tosiasiallisesta merkityksestä. STM valmistelee parhaillaan sosiaaliturvaa ja sosiaali- ja terveyspalveluja koskevien budjettilakien yhteisvaikutusten arviointia. On erittäin tärkeää, että päätöksiä tehtäessä arvioinnin tulokset otetaan huomioon.
SOSTE korostaa, että jo tehtyjä, kohtuuttomasti samoille ihmisryhmille kumuloituvia sosiaaliturvan leikkauksia on peruttava. Esimerkiksi työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poisto tullee heikentämään työllisyyttä, kun osa-aikatyön tekeminen vähenee. Nämä suojaosat on palautettava. Indeksijäädytyksistä on luovuttava vuoden 2025 alusta lähtien, jotta ihmisten toimeentulo ei jää jälkeen elinkustannusten kehityksestä.
