Työllisyysmäärärahojen kehys on ollut laskeva jo pitkään, eikä käännöstä toiseen suuntaan tapahtunut vieläkään. Ensi vuonna vähennys on 37 miljoonaa euroa. Tulevat työllisyysalueet joutuvat siis aloittamaan työnsä alibudjetoituina. Samaan aikaan leikataan kuntien ja hyvinvointialueiden kotoutumiskorvauksia 58 miljoonalla eurolla, mikä ei voi olla vaikuttamatta maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseen. Kun tähän lisätään leikkaukset ammatilliseen koulutukseen ja järjestöjen rahoitukseen, ei syksyn budjettiriihi tuonut helpotusta työttömien palveluiden saatavuuteen ensi vuonna vaan vaikeutti sitä ennestään.
Investoinnit lisäävät työllisyyttä pitkässä juoksussa
Historian valossa teiden rakentaminen ja kunnostaminen ovat olleet perinteisiä valtion työllisyystoimia. Budjettiriihessä tehtiin erinäisiä päätöksiä tie- ja rataverkoston parantamiseksi. Näiden työllisyysvaikutuksia ei tule vähätellä, mutta ne tuovat helpotusta vain väliaikaisesti tai vasta myöhemmässä vaiheessa, kun suunnitelmista päästään toteutukseen. Oppimisen tuen vahvistamien on hyvä alku vahvistaa nuorten työllistymisedellytyksiä tulevaisuudessa, mutta on toki riippuvainen sen toteutumisen onnistumisesta.
Mitä tulisi tehdä?
Kukaan ei työllisty pelkillä palveluilla, mutta moni tarvitsee työllistymisensä edistämiseksi vahvaa tukea. Valtion tulisi satsata työllisyysmäärärahoihin todellisen tarpeen mukaan, eikä pakottaa työllisyysalueita aloittamaan työtään liian alhaiseksi mitoitetulla budjetilla.
Järjestöissä on erilaisissa työllistävissä ja työllistymistä edistävissä toimissa tuhansia henkilöitä. Noin 30 % palkkatukityöllistetyistä työskentelee järjestöissä. Järjestöjen rahoitukseen tehtävät leikkaukset johtavat paitsi irtisanomisiin myös heikentävät merkittävästi järjestön mahdollisuuksia olla mukana tarjoamassa työllistymistä edistävää toimintaa heikossa työmarkkina-asemassa olevilla. Leikkaukset järjestörahoitukseen tulisi perua.
Hallitus on tehnyt mittavia leikkauksia työttömien sosiaaliturvaan, tavoitteenaan purkaan työllistymisen kannustinloukkuja. Ilman työpaikkoja on vaikea työllistyä. Hallituksen tulisi investoida yhä vahvemmin työpaikkojen säilyttämiseen sekä uusien luomiseen, erilaisten leikkauspäätösten sijaan. Valtiontalouden tasapainottaminen on tarpeen, mutta sen tavoittelussa ei ole tarkoituksenmukaista lisätä työttömyyttä.