Budjettiriihessä Petteri Orpon hallitus sinetöi keväällä kehysriihessä linjaamansa leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluihin. Leikkaukset toteutetaan lainsäädäntöä ”keventämällä”. Muun muassa hoitotakuuajan pidentämisen ja ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen pienentämisen arvioidaan vähentävän hyvinvointialueiden rahoitusta noin 290 miljoonaa euroa. SOSTE totesi hoitotakuun pidentämistä koskevassa lausunnossaan, että toteutuessaan se heikentää julkista perusterveydenhuoltoa ja potilaiden yhdenvertaisuutta merkittävästi.
Hoitotakuun kiristäminen nopeutti hoitoon pääsyä monella hyvinvointialueella, mutta kiristämisen peruminen – joka itsessään leikkaa hyvinvointialueiden rahoitusta – uhkaa jälleen pidentää hoitojonoja
Suomalaisten luottamus julkiseen terveydenhuoltoon heikentynyt
SOSTEn jäsenille osoitetussa sote-palvelukyselyssä järjestöt pitivät tärkeimpänä sosiaali- ja terveyspalveluna terveyskeskuspalveluita. SOSTE onkin esittänyt aiemmissa lausunnoissaan, että hoitotakuun seitsemän päivän tavoitteesta tulisi edelleen pitää kiinni. Näin ongelmiin voidaan puuttua ajoissa ja välttää raskaampien palvelujen tarvetta sekä ehkäistä sairauksien kroonistumista ja pitkäaikaishaittoja, kuten työkyvyttömyyden kehittymistä. Nyt näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että tämä tavoite karkaa käsistä.
Budjettiriihipäätökset eivät ainakaan lisää ihmisten luottamusta siihen, että lääkäriin pääsy helpottuu. Suomalaisten luottamus terveydenhuoltoon on jo laskenut merkittävästi kaikissa väestöryhmissä, mutta erityisesti pienituloisilla ja yksin asuvilla. Tämä käy ilmi Kalevi Sorsa -säätiön analyysistä. Terveydenhuollon rahoitusleikkaukset ja hoitotakuun pidentäminen voivat heikentää luottamusta julkisiin palveluihin entistä enemmän.
Kela-korvausten nosto ei lyhennä hoitojonoja
Ihmetystä on herättänyt hallituksen halu jatkaa Kela-korvausten tason nostoa, vaikka jo nyt on näyttöä, ettei vuoden 2024 alun tuntuvilla yksityislääkärikäyntien Kela-korvausten korotuksilla ole ollut haluttua vaikutusta. Korotuksen tavoitteena oli purkaa julkisen perusterveydenhuollon hoitojonoja tekemällä yksityisten lääkäripalveluiden käytöstä edullisempaa ja ohjaamalla siten hoitokäyntejä julkiselta sektorilta yksityiselle.
Kelan tuoreen selvityksen mukaan korvausmenot kolminkertaistuivat, mutta yksityislääkäripalveluiden käyttö lisääntyi vain hyvin vähän. Korvausten nostosta suurempi osuus kohdentui suuri- ja keskituloisille, koska he käyttävät yksityislääkäripalveluita pienituloisia enemmän.
Hallitukselta tuli jo kesällä esitys uudeksi Kela-korvausmalliksi, jota SOSTE ei lausunnossaan kannattanut. SOSTE katsoo, että Kela-korvausmalli on tietoinen julkisten varojen siirto yksityiselle terveydenhuoltosektorille. Kela-korvauksiin varatut rahat tulisi kohdistaa hyvinvointialueiden rahoitukseen ja sitä kautta julkisen perusterveydenhuollon vahvistamiseen.
Huomionarvoista on myös, että budjettiriihessä Orpon hallitus esitti Kela-korvausten tason korottamisen investointina.
Rahoituslakiin kaavaillaan muutoksia
Hallitus ehdottaa hyvinvointialueiden rahoitukseen yhteensä noin 26,2 miljardia euroa vuodelle 2025. Rahoitus kasvaa vuoteen 2024 verrattuna 2,2 mrd. eurolla. Rahoituksen lisäys ei kuitenkaan perustu hallituksen hyvään tahtoon, vaan laki hyvinvointialueiden rahoituksesta määrittelee tarkasti, millä mekanismilla hyvinvointialueille myönnetään rahoitusta: Rahoituksen kasvuun vaikuttavat vuoden 2023 alijäämän perusteella maksettava jälkikäteistarkistus, indeksikorotus sekä palvelutarpeen kasvu.
Nyt hallitus onkin muuttamassa rahoituslakia muun muassa jälkikäteistarkastuksen omavastuuta kasvattamalla. Hallitus suunnittelee rahoituslakiin myös muita kustannuksia hillitseviä muutoksia seuraavien vuosien aikana.
Budjettiriihen hyvinvointipanostukset ovat pistemäisiä
Jos yrittää löytää budjettiriihipäätöksistä jotakin hyvää, niin positiivista on, että hallitus toteuttaa muun muassa nuorten terapiatakuun ja esittää rahoitusta matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuuden lisäämiseen. Virvoitusjuoma-, tupakka- ja alkoholiveron sekä makeisten verotukseen liittyvät korotukset ovat myös tervetulleita toimia. Hyvinvointipanostukset ovat kuitenkin kovin pistemäisiä.
Isossa kuvassa perusterveydenhuollon hoitotakuun peruminen, hyvinvointialueiden heikko rahoitustilanne, sosiaaliturvaleikkaukset ja leikkaukset järjestöjen ennaltaehkäisevään työhön vähentävät mahdollisuuksia ehkäistä sairauksia ja päästä hoitoon.