Beyond Growth -konferenssi: Ympäristöä kuormitta­van kasvun aika on ohi

Viime viikolla 15.–17.5.2023 Beyond Growth -konferenssiin Brysselissä kokoontui noin 5000 taloustieteilijää, tutkijaa, poliitikkoa, kansalaisjärjestöjen asiantuntijoita ja yrittäjiä. Konferenssi oli laajuudeltaan ennennäkemätön ja Ursula Von der Layenin mukaan ”tänään jätimme fossiiliseen energiaan nojaavan kasvumallin taaksemme.” Konferenssin tavoitteena oli haastaa perinteinen kasvuhakuinen ajattelutapa ja etsiä uusia tapoja edistää kestävää kehitystä ja yhteiskunnallista muutosta. Minulla oli etuoikeus osallistua tähän konferenssiin.

Konferenssin keskeinen teema oli siirtyminen kasvun jälkeiseen aikaan, jota ei mitata vain bruttokansantuotteella (BKT). Vaikka talouskasvua on pitkään pidetty menestyksen ensisijaisena mittarina, Brysselin konferenssi pyrki haastamaan tämän käsityksen. Se korosti ekologisen kestävyyden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkitystä yhteiskunnallisen edistyksen edistämisessä.

Mukaansa tempaavia ja silmiä avaavia keskusteluja

Koko konferenssin ajan osallistujia ravisteltiin ajatuksia herättävillä pääpuheilla, paneelikeskusteluilla ja interaktiivisilla työpajoilla. Näissä istunnoissa käsiteltiin erilaisia aiheita ja tutkittiin innovatiivisia ratkaisuja ja vaihtoehtoisia näkökulmia keskeisiin kysymyksiin. Kestävästä kaupunkikehityksestä ja kiertotaloudesta tasapuoliseen resurssien saatavuuteen ja osallistavaan hallintoon – keskustelut olivat mukaansatempaavia ja silmiä avaavia.

Keskustelua käytiin vilkkaasti erityisesti ekologisen taloustieteen koulukuntien, kuten vihreän kasvun ja degrowthing, välillä. Pohdittiin, voidaanko talous absoluuttisesti irtikytkeä päästöistä tarpeeksi nopeasti siten, ettei 2 asteen lämpötilan nousu ylity. Vain muutama puhuja oli sitä mieltä, että vihreälle kasvulle on annettava mahdollisuus. Suuri enemmistö peräänkuulutti degrowth-toimia.

Mitä on degrowth?

Konferenssin jälkeen keskustelu siitä, mitä degrowthilla oikeasti tarkoitetaan, otti tulta alleen the Economistin kirjoitettua konferenssista kriittisen ja disinformatiivisen artikkelin. Stanley Pingleyn kirjoituksesta kävi ilmi, ettei hän ollut perehtynyt käsitteeseen, liikkeeseen, sen kirjallisuuteen tai konferenssiin.

Degrowth ei tavoittele ensimmäiseksi kasvun vähentämistä. Sen tavoite on uudelleen järjestää resurssit niin, että yritystoiminta ja talous toimii planetaarisissa rajoissa niin, ettei 2 asteen lämpötilan nousu ylity. Koska talouskasvusta ei tiedeyhteisön mukaan ole mahdollista irtikytkeä päästöjä absoluuttisesti, on odotettavissa, että degrowth-järjestely pienentää kasvua väliaikaisesti. Talouden supistuminen johtaisi uuteen talouden ”Steady state”- tilaan, jossa talous toimisi ekologisissa rajoissa. Tämä ei kuitenkaan ole sama asia kuin taantuma.

Talouden taantuma aiheuttaa sosiaalisesti epäoikeudenmukaisia vaikutuksia, työttömyyttä ja köyhyyttä. Degrowth on suunniteltu siirtymä, jossa sosiaalinen oikeudenmukaisuus pidetään mukana, työttömyyttä ja köyhyyttä ehkäistään juuri uudelleen järjestelemällä resursseja ympäristöä kuormittavasta toiminnasta hyvinvointiin. Tämä ajatus menee yksiin SOSTEn hyvinvointitalousajattelun kanssa. Konferenssissa hyvinvointitalous oli myös näkyvä osa Beyond growth -keskustelua, ja se nähtiin yhtenä vastauksena vihreälle siirtymälle.

Konferenssi herätti toivoa ja päättäväisyyttä

Yksi Beyond Growth -konferenssin huomionarvoinen piirre oli yhteistyön ja verkostoitumisen painottaminen. Osallistujilla oli runsaasti mahdollisuuksia tavata samanhenkisiä ihmisiä eri taustoista. Tämä mahdollisti ajatusten vaihdon, kumppanuuksien muodostamisen ja mahdollisten yhteistyömahdollisuuksien tutkimisen todellisen muutoksen aikaansaamiseksi.

Yksi kohokohtia oli konferenssiin sisällytetyt käytännön työpajat, joissa osallistujat pystyivät osallistumaan aktiivisesti ongelmanratkaisuharjoituksiin. Nämä työpajat lisäsivät osallistumisen tunnetta ja rohkaisivat ajattelemaan tavanomaisten rajojen yli. Beyond Growth Conference 2023 Brysselissä ei tarjonnut vain foorumia inspiroiville keskusteluille, vaan myös herätti toivoa ja päättäväisyyttä. Se muistutti meitä siitä, että kestävä kehitys on saavutettavissa yhteistoiminnalla ja vahvalla johtamisella.

Miten hyvinvointitaloutta voidaan edistää?

Hyvinvointitaloutta edistetään uudistamalla talouden ohjauksessa (economic governance) käytettyjä prosesseja, mittareita, indikaattoreita ja strategisia tavoitteita. SOSTE julkaisi maaliskuussa 2023 ehdotuksensa Suomen uudeksi hyvinvointitalouden ohjausmalliksi. Sen keskiössä ovat hyvinvoinnin mittarit, joiden avulla julkisia rahavirtoja ohjataan hyvinvoinnin kasvattamiseen arvioimalla ja priorisoimalla budjettipäätöksiä niiden hyvinvointivaikutusten mukaan. Hyvinvointiin investoiminen siellä, missä se on kriittisintä, lisää myös taloudellista kestävyyttä lujittaen hyvinvointivaltion edellytyksiä.

Esimerkiksi Uusi-Seelanti on jo luopunut BKT:sta talouden mittarina ja perustanut talouden ohjauksen hyvinvointibudjetoinnille.

SOSTEn ehdottamaan hyvinvointitalouden indikaattorikorin keskeisiksi hyvinvoinnin kategorioiksi on valittu:

• perustarpeet ja ekologinen kestävyys hyvän elämän edellytyksinä
• osallistuminen yhteiskunnassa
• sosiaaliset suhteet
• elämänlaatu

Nämä kategoriat perustuvat kestävään hyvinvointiin, joka koostuu esimerkiksi kohtuullisesta elintasosta, elinkelpoisesta elinympäristöstä, mielekkäästä ja vastuullisesta toiminnasta, merkityksellisistä suhteista ja turvallisuudesta. Indikaattorien valinnassa on hyödynnetty niin kansallisiä kuin kansainvälisiäkin hyvinvoinnin indikaattoreita, muun muassa Tilastokeskuksen, THL:n, Kelan, OECD:n ja Eurostatin tuottamina. Kokonaisuudessaan ehdotettu hyvinvointitalouden indikaattorikori yhdessä muiden ohjausmallin toimenpiteiden kanssa löytyy SOSTEn Hyvinvointitalous seuraavan hallitusohjelman keskiöön! -julkaisusta.

Suomessa on vielä paljon edistysaskelia otettavissa, mutta niin on EU:ssakin. EU:lla on keskeinen rooli hyvinvointitalouden edistämisessä.