Sosiaaliturvan suuri uudistus käynnistyi viime keväänä. Parhaillaan arvioidaan ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen toimivuutta. Kerromme tässä blogissa vuokralaistemme käytännön kokemuksia nykytilanteesta. Me Aspassa teemme työtä sen eteen, että jokaisella olisi mahdollisuus itsenäiseen elämään. Tarjoamme vuokra-asuntoja ja yksilöllisiä asumisen palveluita, jotka tekevät itsenäisen elämän mahdolliseksi tuhansille arjessaan apua tarvitseville ihmisille. Aspa on kotimainen yhteiskunnallinen palveluntarjoaja.
Elämänhallinnan haasteet vaikeuttavat tukiviidakossa pärjäämistä
Aspa-säätiön vuokralaisilla on taustalla mielenterveyden haasteita tai kehitysvammaisuutta, tai he ovat itsenäistymässä olevia jälkihuollon nuoria. Jälkihuolto tarkoittaa sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen tarjottavaa kokonaisvaltaista tukea nuorelle. Suurimmalla osalla vuokralaisistamme on isoja tai pieniä haasteita elämänhallinnassa.
Iso osa asukkaistamme saa kuntoutustukea, toimeentulotukea tai eläkettä. Osa käy töissä tai opiskelee. Olemme Aspa-säätiön Velka veks -hankkeen aikana huomanneet, että asukkaan vuokravelan syntymisen syynä on usein se, että Kelan tuet ovat erilaisista syistä jääneet saamatta. Useimmiten asukas on unohtanut hakea toimeentulotukea tai unohtanut tehdä asumistuen vuositarkistuksen. Kun näin on tapahtunut, tsemppaamme asukasta hoitamaan asiaa ja seuraamme miten tilanne etenee. Toki on myös asukkaita, jotka laiminlyövät oman osuutensa vuokranmaksussa tahallisesti.
Tarvittaessa selvitämme, missä on lähin leipäjono
Mikäli asukkaalla on ulosotossa velkaa ja palkasta ulosmitataan iso siivu, hänen tulonsa tippuvat tosi pieniksi. Tällöin asukas ei välttämättä tiedä olevansa oikeutettu toimeentulotukeen. Tarvittaessa ohjaamme asiakkaan hakemaan harkinnanvaraista toimeentulotukea, kirkon diakonin luo tai selvitämme, missä on lähin leipäjono.
Voi myös käydä niin, että asukas on aloittanut työt, mutta jonkin ajan kuluttua hänen elämänhallintansa heikkenee tai sairaus ottaa uudelleen yliotteen, jolloin voi menettää työn. Näissä tapauksessa on taas edessä uusi, ehkä entistä pahempikin ”tukiviidakko”.
Nämä ovat vaiheita, joissa vuokravelkaa usein syntyy, koska asukas jämähtää tähän tilaan. Tulee häpeän tunteita työn päättymisestä, epäonnistumisen tunnetta ja kyvyttömyyttä hakea tukia uudelleen tai selvittää omaa tilannettaan. Tuki saattaa näissä tilanteissa olla jo päättynyt, koska asukas on niin sanotusti ”saanut asiat raiteilleen”.
Asumistuki suoraan vuokranantajan tilille
Asumistuki mahdollistaa paljon, ja sen hyvä puoli on, että se maksetaan säännöllisesti. Sen voi ohjata suoraan vuokranantajan tilille. Asumistuki on aito hyvä lisä kattamaan asumisen kustannuksia.
Moniammatillisuuden vahvistamista ja digiä
Kokemustoimijoidemme mukaan moniammatillista yhteistyötä tulisi tehdä enemmän. On raskasta kertoa samat asiat moneen kertaan, joskus jopa kuudelle eri tahoille. Toisaalta asiakas voi kokea hyvin kiusallisena, jos verkostopalaverissa istuu kuusi ammattilaista ja heidän lisäkseen vielä opiskelijoita.
Tästä sain ajatuksen, että voisiko jo koronan myötä tutuksi tullutta videopuhelua hyödyntää verkostopalavereissa. Olen sitä mieltä, että kaikkea ei pidä sähköistää ja asiakkaat tarvitsevat henkilökohtaisia ”face-to-face”-tapaamisia. Voisiko asiakas tulla yhden ammattilaisen luokse palaveriin ja loput ammattilaiset ovat videoyhteyksien avulla läsnä? Palaverissa voisi sopia, että videoyhteydellä olevat saavat lopussa kommentoida, tai jos asiakkaalla on heiltä jotakin kysyttävää, hän voi kysyä kesken palaverin. Näin asiakkaan olo ei olisi kiusallinen, työntekijöiden aikaa säästyisi ja silti kaikki olisivat perillä asiakkaan tilanteesta.
”Minielämänstoorit” tukien haasteista ja mahdollisuuksista
Hyödynnämme Aspa-säätiön Velka veks -hankkeessa kokemustietoa. Keräsin kahdelta kokemustoimijaltamme, joilla on taustalla mielenterveyden haasteita, ”minielämänstoorin” Kelan tukien haasteista ja mahdollisuuksista.
Saara, 53-vuotias perushoitaja
”Paloin loppuun hoitotyössä. Tämän seurauksena minulla diagnosoitiin masennus. En ole vieläkään kuntoutunut niin, että voisin tehdä kokoaikaista työtä.
Olen elänyt Kelan tuilla noin 9 vuotta. En voi tienata yhtään ylimääräistä, koska se vaikuttaa heti tukiin. Olin kerran 2,5 kuukautta ilman rahaa. En saanut päivärahaa, koska olin sairauslomalla. Sairauspäivärahaa en saanut, koska olin työkykyinen. Yleinen työttömyyskassa YTK onneksi alkoi maksamaan päivärahaa, mutta sen käsittelyssä kesti.
Järjestelmä ei mielestäni kannusta tekemään töitä, tai sitten palkan pitäisi olla niin suuri, että pärjää. Olen kuitenkin kiitollinen, että tällä hetkellä voin asua pääkaupunkiseudulla, jossa on kalliimmat vuokrat. Ilman asumistukea tämä ei olisi mahdollista.
Toimivassa järjestelmässä huomioitaisiin mielestäni vain hakijan tulot sekä missä päin Suomea asuu. Kaupungissa elämä on kalliimpaa kuin maalla.
Isoin haaveeni on, että voisin joskus elää ilman Kelan tukia. On aika nöyryyttävää olla tukien varassa.”
Jarkko, 30-vuotias opiskelija
”Olen opiskellut Kelan tuilla pitkään. Välillä opiskelin opintotuella, välillä toimeentulotuella, ja nykyään kuntoutusrahan varassa. Näistä kaikkein epävarmin tukimuoto on ollut toimeentulotuki, koska jokainen pienikin työpätkä, jonka olen voinut saada, on täytynyt punnita tarkkaan ja kieltäytyä siksi, että toimeentulotuki saattaa lähteä kokonaan pois tai ainakin vähenee.
Tukikuvioiden selvittely on ollut hankalaa aina ja on sitä edelleen, tosin tilanne on jo parempi. Kuntoutusrahalla saa tienata vähän, ilman että tuet katoavat pois alta. Minulta evättiin veronpalautusten vuoksi – joita sain lähinnä tukitulojen takia – seuraavan vuoden alusta toimeentulotuki, ja elin noin puolitoista kuukautta ilman tukia. Sain kyllä harkinnanvaraista toimeentulotukea ja apua diakoniasta, mutta epävarmuus ja tilanne yleisesti oli vaikea. Näin kävi kahtena vuonna.
Opintolaina, jota olen ottanut toisen asteen alusta asti, on kasvanut melkein 30 000 euroon. Ahdistaa, miten saan sen maksettua ikinä takaisin. Olen silti toiveikas, että saan sen maksettua.
Asumistuki on ollut iso apu Kelalta. Asumistuen kanssa minulla ei ole ollut ongelmia. Olin taannoin jonkin aikaa asunnottomana, mutta sain asunnon Aspa-säätiön kautta ja Kelalta asumistukea. Tässä asiassa olen joutunut tekemään kaikkein vähiten tuloselvityksiä ja muuta paperityötä.
Mielestäni koko Suomen tukijärjestelmä kaipaa suuria uudistuksia, vaikka se onkin maailman mittakaavassa vertaansa vailla. Se, että tukijärjestelmä on hyvä, ei tarkoita sitä, ettei se voisi olla parempi. Mielestäni perustulojärjestelmä olisi pienituloisille kaikkein järkevin tukimuoto.
Vastikkeeton perustulo rohkaisee tekemään keikka- ja pätkätöitä, aloittamaan pienyrityksiä ja elämään vapaammin, koska tietää, että aina on tulonlähde, johon nojautua. Niin kauan kuin perustuloa ei ole, järjestelmää voi parantaa selkokielistämällä palveluita, takaamalla sosiaalipalvelujen henkilöstöllä laadukkaan, kohtaavan palvelun ja poistamalla köyhyyteen liittyviä stigmoja. Tuilla elämistä parjataan jatkuvasti, erityisesti eräät varakkaat ihmiset puhuvat pienituloisista taakkana, kulueränä, loisina. Ihmiset tulee nähdä ihmisinä tulotasosta riippumatta.”
Kirjoittaja Teija Hietikko työskentelee hankepäällikkönä ja talousneuvojana Aspa-säätiön Velka veks -hankkeessa. Se on asumis- ja talousneuvonnan hanke, jonka rahoittavat Aspa-Säätiö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.
teija.hietikko(at)aspa.fi