Hallitus on päättänyt leikata peräti kolmasosan STEAn myöntämistä järjestöavustuksista sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöille. Leikkaus on noin 130 miljoonaa euroa hallituskauden loppuun mennessä. Jo tälle vuodelle 2025 kohdistui 80 miljoonan euron leikkaus.
Tämä leikkaus kohdistuu suoraan tahoihin, jotka tekevät elintärkeää työtä suomalaisten hyvinvoinnin eteen. Juhlapuheita tästä kansalaisyhteiskunnan panoksesta on kuultu, mutta teot kertovat toista tarinaa.
Jokin tässä yhtälössä ei täsmää
Sanotaan, että hyvinvointialueiden taakkaa pyritään keventämään ohjaamalla potilaita yhä enemmän järjestöjen tuen ja toiminnan piiriin. Ja samaan aikaan kun järjestöjen taakkaa lisätään, niiden rahoitusta leikataan.
Kehysriihen ennätysmäisten leikkauspäätösten jälkeen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso tilasi selvityksen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista. Selvitys sai täyden tyrmäyksen järjestökentältä. Mika Pyykön selvityksessä esitetään koko järjestöavustamisen linjan muutosta. Valtion kontrolli kansalaisyhteiskunnasta tiukkenisi merkittävästi ja rahoituksen priorisointia tehtäisiin ylhäältä saneltuna.
Järjestöjen ja niiden jäsenten päätöksenteon kunnioittamisen tulisi olla avustusjärjestelmän peruslähtökohta, mutta selvityshenkilö Pyykön esittämä niin sanottu teemamalli romuttaisi tämän periaatteen käytännössä.
Teemamalli rajoittaisi järjestöjen itsenäisyyttä
Jos teemamalliin mentäisiin, uhkaisi se kansalaisjärjestöjen toimintavapautta, toiminnan joustavuutta ja autonomiaa. Järjestöjen itsenäinen toiminta on uhattuna. Teemamalli voi johtaa siihen, että siirrytään kohti ohjausta ylempää, mikä asettaa erityisesti niiden osallisuuden vaaraan, joiden ääni päätöksenteossa on pitkälti järjestötoiminnan varassa.
Teemamalli heikentäisi myös järjestökentän kykyä reagoida nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Vahvan kansalaisyhteiskunnan merkitys korostuu tilanteessa, jossa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä tulee vahvistaa.
Annetaan järjestöille mahdollisuus päättää siitä, mikä heidän toiminnalleen on tärkeää
Käynnissä olevassa muutoksessa ei ole kyse ainoastaan siitä, millaiset ovat järjestöjen toimintaedellytykset tulevaisuudessa, vaan myös niiden roolista suomalaisessa yhteiskunnassa.
Vapaaehtoistyöllä tuetaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia, kuten väkivallan uhreja, mielenterveysongelmista kärsiviä ja perheitä, jotka kamppailevat arjen haasteiden keskellä. Jotta järjestöt voivat tehdä työtään, ne tarvitsevat vakaata ja ennakoitavaa rahoitusta.
Suomessa järjestöillä on valtava merkitys yhteiskunnallisten ja terveysongelmien ennaltaehkäisyssä. Niillä on tärkeä rooli hyvinvointialueiden toiminnassa, sillä ne paikkaavat julkisten ja yksityisten palvelun aukkoja. Ilman järjestöjä moni jäisi ilman tarvitsemaansa apua ja tukea ja haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset kärsivät suhteessa kaikista eniten, kun järjestöjen toimintaedellytyksiä heikennetään.
Järjestöjen työ on arjen turvallisuutta
Kun valtiontaloutta joudutaan sopeuttamaan, on selvää, että myös järjestötoiminnan avustukset joudutaan arvioimaan. Kaiken voi kuitenkin tehdä reilummin.
SDP:ssä näemme, että järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi valtionavustusten taso on turvattava pitkäjänteisesti ja ennakoitavasti. Avustusjärjestelmää on varmasti kehitettävä ja hallinnollista taakkaa vähennettävä, mutta tämä tulee tehdä säilyttäen kansalaisyhteiskunnan itsenäinen päätöksenteko ja jatkuvuus turvaten.
Järjestöt ovat elintärkeitä Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta, sillä ne täydentävät viranomaisten työtä, vahvistavat yhteiskunnan resilienssiä ja varmistavat, että haavoittuvassa asemassa olevat kansalaiset saavat tarvitsemaansa tukea erityisesti kriisi- ja hätätilanteissa.
Järjestöt lisäävät kansalaisten osallisuutta tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistyöhön, yhteisön tukemiseen ja vaikuttamiseen, mikä vahvistaa yhteisön yhteenkuuluvuutta ja turvallisuudentunnetta.
Pidetään huolta Suomen ja suomalaisten arjen turvallisuudesta myös varmistamalla, että kansalaisyhteiskunta pysyy vahvasti jaloillaan.
Antti Lindtman
kansanedustaja
SDP:n puheenjohtaja
Kirjoitus on osa SOSTEn blogisarjaa, joka tuo esiin puolueiden näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalveluista vuoden 2025 kunta- ja aluevaalien alla. Kirjoitukset eivät edusta SOSTEn kantoja, ja tekstien järjestys on arvottu. Tutustu sarjan muihin blogikirjoituksiin SOSTEn kunta- ja aluevaalisivuilla.