Alue- ja kuntavaalien alla on välttämätöntä käydä keskustelua siitä, mihin suuntaan näitä palveluja aiotaan jatkossa kehittää. Mielessäni on monta kysymystä. Kenellä on oikeus voida hyvin? Kenen hyvinvointi varmistetaan, kenen hyvinvointi voidaan uhrata? Mitkä asiat nostetaan hyvinvoinnin ja arjen turvallisuuden edelle? Ansaitseeko jokainen ihminen ihmisarvoisen huomisen?
Me keskustassa uskomme, että laadukkaiden, ihmisten tarpeita vastaavien palveluiden järjestäminen ja kehittäminen on mahdollista kaikissa kunnissa ja jokaisella hyvinvointialueilla, jos siihen on poliittista tahtoa. Keskustan ratkaisut perustuvat aina kuntien ja alueiden erityispiirteiden ymmärtämiseen ja vastuulliseen taloudenpitoon. Paikalliset olosuhteet tunnetaan parhaiten alueilla, siksi myös valtaa pitää olla siellä, ei vain ministeriössä.
Emme leikkaisi sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta. Kaikista tärkeintä on, että jokainen ihminen pääsee tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Panostaisimme erityisesti hyvinvointialueiden asukkaiden tarpeista lähtevien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluiden kehittämiseen. Lisäksi emme säästäisi kolmatta sektoria, ruohonjuuritasolla todella tärkeää työtä tekeviä järjestöjä, hengiltä, vaan tunnistamme järjestöjen merkityksen julkisten palveluiden täydentäjinä.
Vielä muutamia vuosia sitten meillä oli varsin yhteinen kanta yli puoluerajojen keskeisimpiin kysymyksiin. Niistä tärkein oli: panostetaan yhdessä ennaltaehkäisevään työhön, terveyden edistämiseen ja perusterveydenhuoltoon. Näin huolehdimme parhaiten ihmisten hyvinvoinnista ja työkyvystä, lyhennämme hoitojonoja sekä pistämme kuriin uskomattoman kalliiden erikoishoitojen tarpeen paisumisen.
Nyt tehtävä terveyspolitiikka valitettavasti rakentaa taloudellista ja inhimillistä aikapommia. Säästöjä tehdään nyt lähipalveluista ja ennaltaehkäisevästä työstä. Tämä voi johtaa pidemmällä aikavälillä merkittävään kokonaiskustannusten kasvuun ja inhimillisen kärsimyksen lisääntymiseen.
Lähi- ja peruspalveluihin panostaminen on taloudellisesti järkevää erityisesti pitkällä tähtäimellä. Se vähentää kalliimpien erikoissairaanhoidon ja laitoshoidon palvelutarpeen kasvua, hillitsee kustannusten kasvua ja turvaa samalla saavutettavat palvelut kaikille kansalaisille, erityisesti ikääntyville ihmisille.
Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on tällä hetkellä vaikea. Keskustan tavoitteena on pidemmällä aikavälin kestävä ja tasapainoinen talous. Siihen ei päästä vielä vuodessa eikä kahdessa. Nyt on tärkeintä, että alueet saavat riittävästi resursseja ja lisäaikaa alijäämien kattamiseen, kuten asiantuntijat ja talouspolitiikan arviointineuvostokin on vaatinut. Säästöjä ei voi tehdä hätiköiden vaan vastuullisesti. Myös henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää. Jokaisella pitää olla mahdollisuus tehdä työnsä hyvin.
Hallituksen nykylinja sattuu ja tuntuu ihmisten arjessa. Ja se muuten on myös taloudellisesti huonoa säästämistä. Miksi? Logiikka on vastaansanomattoman selvä. Jos sairas ihminen pääsee hoitoon huonommin, pahenee vaiva. Ja mitä pahempi on vaiva, sitä kalliimmaksi käy sen hoito. Ja sitä suuremmaksi ihmisen kärsimys myös.
Keskusta joustavoittaisi hyvinvointialueiden sääntelyä, mutta emme leikkaisi näistä toimista syntyviä säästöjä pois hyvinvointialueiden rahoituksesta. Emme myöskään korottaisi asiakasmaksuja, kuten hallitus pakottaa hyvinvointialueet tekemään. Suomessa on jo nyt muihin pohjoismaihin verrattuna korkeat asiakasmaksut.
Hyvinvointialueiden on kyettävä järjestämään lainmukaiset välttämättömät ja tarpeelliset palvelut kaikille kansalaisille oikea-aikaisesti ja laadukkaasti. Nyt tämä on vaarantunut hallituksen ankaran politiikan vuoksi. Keskusta luottaa hyvinvointialueiden päättäjien ja virkahenkilöiden kykyyn ja haluun hoitaa vastuullisesti taloutta. Heillä on myös paras tieto ja ymmärrys paikallisista tilanteista ja erityispiirteistä.
Yksi tulevien vuosien keskeisimmistä kysymyksistä on, miten voimme turvata sosiaali- ja terveyspalvelut väestön ikääntyessä ja eri alueiden väestörakenteiden eriytyessä toisistaan. Kehityksestä huolimatta keskusta puolustaa jokaisen suomalaisen oikeutta saada tarvitsemansa palvelut asuinpaikastaan riippumatta.
Keskustan tavoite on turvata lähipalvelut jokaisessa kunnassa kaikkien suomalaisten saavutettavissa. Palveluja ei tule ajaa alas, vaan niitä pitää kehittää. Tämä tarkoittaa muun muassa hyvien käytäntöjen jakamista ja jalkautuvien ja pyörien päälle vietyjen palveluiden lisäämistä ja erilaisten digitaalisten palveluiden lisäämistä.
Kuntien ja hyvinvointialueiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä sote-järjestöjen kanssa. Järjestöt tavoittavat ja tukevat usein ihmisiä, joiden ääni ei aina kuulu päätöksenteossa. Ne voivat olla avainasemassa myös ennaltaehkäisevässä työssä, kuten mielenterveyspalveluiden ja nuorten tukemisen osalta. Keskustan näkökulmasta sote-järjestöjen rooli on arvokas, ja niiden toimintaa on tuettava niin taloudellisesti kuin lainsäädännöllisesti.
Rakennetaan yhdessä pala kerrallaan toimivat ja paremmat palvelut jokaiselle suomalaiselle.
Antti Kaikkonen
kansanedustaja
Suomen Keskustan puheenjohtaja
Kirjoitus on osa SOSTEn blogisarjaa, joka tuo esiin puolueiden näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalveluista vuoden 2025 kunta- ja aluevaalien alla. Kirjoitukset eivät edusta SOSTEn kantoja, ja tekstien järjestys on arvottu. Tutustu sarjan muihin blogikirjoituksiin SOSTEn kunta- ja aluevaalisivuilla.