Suomi on kansainvälinen, eteenpäin katsova maa ja vahva osa länttä. Olennainen osa tätä on aktiivinen EU-jäsenyys, sillä EU vahvistaa Suomen vakautta, turvaa ja hyvinvointia.
Euroopan on pystyttävä vaikuttamaan vahvasti nykymaailmassa, joka jakaantuu yhä vahvemmin demokratioihin ja autoritaarisiin valtioihin. Ilman tiivistä keskinäistä yhteistyötä suurimmatkin Euroopan maat ovat yksinään liian pieniä ajamaan etujaan globaalisti. EU:n onkin lisättävä yhteistyötä sen demokraattisten liittolaisten kanssa.
Vahva talous on myös turvallisuuspolitiikkaa. Mitä vahvempi talous on, sitä paremmin EU pystyy puolustamaan demokratiaa esimerkiksi kamppailemalla Venäjän sotatoimia ja Kiinan valtapyrkimyksiä vastaan.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti, että turvallisuus on nähtävä Euroopassa uudella tavalla. Kyse on sotilaallisesta varautumisesta, mutta myös laajemmin yhteiskuntien kokonaisturvallisuudesta. Huoltovarmuuden vahvistaminen kattaa turvallisuus- ja puolustuspolitiikan lisäksi myös esimerkiksi energia- ja ruokaturvan, unohtamatta ihmisten kriisinkestävyyttä.
EU on myös keskeinen vaikuttaja ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja demokratian edistäjänä, ja sellaisena sen on edelleen vahvistuttava. EU:n on myös varmistettava, että unionissa toteutuvat länsimaisen yhteiskunnan perusarvot, kuten yksilön- ja sananvapaus sekä tasa-arvo.
EU:lla on myös merkittävä sosiaalinen ulottuvuus
EU:ssa tehtävä laaja ja merkittävä työ turvan, vaurauden ja demokratioiden perusarvojen puolesta jää helposti kotimaanpolitiikan tai maailmanpolitiikan käänteiden ja uutisten alle. Nostan silti asiaa, sillä työ on erittäin olennainen osa myös Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin pohjaa: turvallisuutta, toimivan, vahvan talouden pohjaa. Osallisuutta, kestävää ja luotettavaa demokratiaa sekä tasa-arvon mahdollisuuksien luomista. Siksikin on tärkeää, että edistämme hyvässä yhteistyössä samanmielisten kanssa Suomelle tärkeitä asioita ja tärkeitä periaatteita. Se vapauttaa ja tuo rauhaa ja mahdollisuuksia kotimaassa tapahtuvalle arkisen hyvinvoinnin kehittämiselle.
EU:lla on tietysti myös merkittävä sosiaalinen ulottuvuus, ja monet EU:n edistämät tai EU:ssa päätettävät asiat ovat olennaisia myös esimerkiksi eriarvoisuuden torjunnassa, osallisuuden lisäämisessä tai esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyssä tai vammaisten oikeuksien ja arjen parantamisessa.
EPP:n yhteisenä eurooppalaisena tavoitteena on Eurooppa, joka tukee perheitä, luo mahdollisuuksia kaikille, pitää huolta yhteiskunnan heikoimmista, tukee tasa-arvoa ja pitää huolta sukupolvien välisestä solidaarisuudesta. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn tai terveystutkimukseen sijoittaminen EU:ssa on tärkeää, sillä molemmilla parannetaan terveydenhuollon tasoa, ennaltaehkäisyä ja sairauksien hoitamista.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä toimivien palveluiden turvaaminen edellyttävät yhteistyötä
Suomalaiselle järjestökentälle EU-jäsenyys tarjoaa muun muassa tärkeistä verkostoja ja yhteistyötä, mutta myös rahoitusmahdollisuuksia. Yhteistyö on tärkeää paitsi EU:ssa, myös kaikilla muillakin kentillä. Ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä toimivien palveluiden turvaaminen on mitä suurimmassa määrin yhteistyötä ja tehtävä, joka kuuluu jollain tavalla kaikille: EU:lle, valtiolle, hyvinvointialueille, kunnille. Onnistumiseen tarvitsemme myös kolmannen sektorin vahvaa osaamista ja näkemyksiä.
Etenkin hyvinvointiin liittyvissä palveluissa ja kysymyksissä ihmisen näkökulman tulisi aina olla vahvasti ohjaamassa kaikkea kehittämistä, millä tahansa tekemisen tai hallinnon tasolla, niin EU:ssa kuin paikallisesti. Toinen tärkeä tulokulma on osallisuus. Kun yhteiskuntaa ja palveluita kehitetään eteenpäin, on varmistettava, että jokainen saa olla mukana ja tuntee olevansa mukana ja osa tätä yhteiskuntaa – oman elämänsä päättäjä.
Loppujen lopuksi sekä EU että valtiot sekä meillä Suomessa hyvinvointialueet, kunnat ja järjestöt ovat olemassa samasta syystä: ihmisten vuoksi. Ja ihmiset ovat ja heidän pitää saada olla oman elämänsä päättäjiä, myös EU-vaaleissa.
Anna-Kaisa Ikonen
kunta- ja alueministeri, kokoomuksen varapuheenjohtaja
Kirjoitus on osa SOSTEn eurovaaliblogien sarjaa, jonka teemana on hyvinvoiva Eurooppa. Blogisarja nostaa esiin eduskuntapuolueiden näkemyksiä kesäkuun 2024 europarlamenttivaalien alla. Kirjoitusten järjestys on arvottu.
Tutustu myös sarjan muihin blogikirjoituksiin:
-
Katriina Hiippavuori: Euroopan unioni – tuo kristillisdemokraattien rauhanprojekti
-
Hilkka Kemppi: Hyvinvointi tuo ryhtiä Eurooppaan
-
Antti Lindtman: Vastakkainasettelu on lisääntynyt
-
Harry Harkimo: Ilman talouskasvua emme pärjää
-
Li Andersson: Ihmisten Eurooppa kaikille, ei vain harvoille
-
Anna-Maja Henriksson: Ihmisläheisen EU:n puolesta
-
Anna-Kaisa Ikonen: Vahva ja demokraattinen EU vahvistaa myös arkisen hyvinvoinnin pohjaa
-
Riikka Purra: Suomen etu edellä Euroopan unionissa
-
Sofia Virta: EU alisuoriutuu mielenterveyspolitiikassa