Hyvinvointialueet käyvät kolmatta toimintavuottaan. Takana on historian suurin hallinnon uudistus ja vuosien korjausvelka palveluissa. On muistettava, että alueet käynnistivät toimintansa melkoisten haasteiden keskellä. Yhtä aikaa edessä on ikääntyvän väestön myötä kasvava palvelutarve, henkilöstöpula, kohonneet kustannukset ja kysymys rahoituksen kestävyydestä.
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ihmisten hyvinvoinnin ja arjen kannalta tärkeitä palveluja. Siksi on välttämätöntä, että alueet onnistuvat tehtävässään – ihmisten palveluiden turvaamisessa.
Haastavasta lähtötilanteesta huolimatta hyvinvointialueilla on mielestäni jo tehty jotakin historiallisen suurta. Jos mietitään sote-uudistuksen mittaluokkaa, niin alueet ovat saaneet toimintansa hienosti liikkeelle. Vaikka talouden tilanne on haastava, niin hyvinvointialueiden tekemä uudistustyö on vienyt palveluita parempaan suuntaan.
Tähän saatiin vahvistusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä sosiaali- ja terveysministeriön hiljattain julkistamista raporteista, joissa käydään läpi hyvinvointialueiden ja palveluiden tilannetta. Valtaosa ihmisten tarvitsemista sote-palveluista toimii asiantuntijoiden mukaan nyt paremmin. Hyvinvointialueet ovat järjestäneet sosiaali- ja terveydenhuollon väestön kannalta yhdenvertaisemmin ja lainmukaisemmin kuin aiemmin kuntien ollessa palveluiden järjestämisvastuussa. Toki palveluissa on vielä paljon kehitettävää ja alueittain tilanteet vaihtelevat. Kuitenkin väestötasolla palveluissa ollaan asiantuntijoiden mukaan menossa parempaan suuntaan. Se on tärkeä saavutus!
Myös kunnissa eletään sosiaali- ja terveyspalveluiden jälkeisessä ajassa suuren muutoksen keskellä. Ihmisten koti on kunnissa, ja siellä luodaan hyvän arjen pohja. Kunnilla on keskeinen rooli koulutuksen, sivistyksen ja alueellisen elinvoiman luojina, ja se rooli kasvoi entisestään kuluvan vuoden alussa työvoimapalvelujen siirron myötä. Tämä antaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia löytää uusia, vaikuttavampia tapoja työllisyydenhoitoon. Hallituksen päätöksen mukaisesti sosiaalihuollon työllistymistä ja työ- ja toimintakykyä edistäviä palveluita uudistetaan kokonaisuutena siten, että siirretään kuntouttava työtoiminta ja sen resurssit kuntiin ja kehitetään palvelua vahvemmin työllistymistä edistäväksi. Tähän liittyvä sosiaalinen kuntoutus säilytetään hyvinvointialueilla.
Uudet valtuutetut jatkavat tärkeää muutostyötä
Palveluita ja palvelujärjestelmää uudistetaan parhaillaan monin tavoin. Esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi Terapiatakuusta tehdään viimein totta. Käynnissä on myös omalääkäri-ohjelma, jolla pyritään vauhdittamaan palveluiden jatkuvuutta parantavien toimintamallien käyttöönottoa hyvinvointialueilla.
Myös hyvinvointialueilla tapahtuu parhaillaan paljon hyvää. Eri puolilta Suomea on jo olemassa mainioita esimerkkejä siitä, miten palveluita on lähdetty suunnittelemaan täysin uudella tavalla – asiakaslähtöisesti, vaikuttavasti ja digitalisaatiota hyödyntäen. On tärkeää, että näitä parhaita käytäntöjä jaetaan, jotta saamme mahdollisimman hyviä palveluja kaikkialle Suomeen.
Digitaaliset ja liikkuvat palvelut lisäävät palveluiden saavutettavuutta ja helpottavat henkilöstön riittävyyttä. Tekoälyn avustuksella voidaan kohdentaa ammattilaisten aikaa yhä paremmin asiakkaan kanssa kohtaamiseen. Henkilöstön saatavuuteen on löydetty ratkaisuja esimerkiksi erilaisten sovellusten avulla.
Nyt on aika uudistaa rohkeasti ja etsiä parhaat tavat tehdä. Varmistaa, että hyödynnämme kaiken osaamisen ja teknologian tuomat mahdollisuudet ja rakennamme palvelut, jotka kantavat myös tulevaisuudessa.
Yhteistyöllä enemmän!
Vuosien hallinnon uudistamisen jälkeen on tosiaan viimein palveluiden uudistamisen vuoro. Tässä voidaan mielestäni onnistua vain ottamalla rohkeasti käyttöön uusia toimintatapoja. Muutos vaatii ehdottomasti myös saumatonta yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Siksi on välttämätöntä, että sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluissa hyödynnetään koko kentän osaamista. Yksityiset toimijat ja järjestöt kannattaa ottaa mukaan ja rakentaa aitoja kumppanuuteen pohjautuvia malleja. Aidossa monituottajuudessa palveluiden tarvitsija pääsee valitsemaan ja vaikuttamaan saamiinsa palveluihin enemmän, palveluntuottajat kirittävät toisiaan positiivisella kilvoittelulla ja hyvinvointialuekin oppii uusia ja parempia toimintamalleja.
Yhteisen ymmärryksen lisääminen järjestöjen ja julkisen sektorin toimijoiden välillä on myös avain uusiin yhteisiin oivalluksiin ja innovaatioihin, joita Suomi tarvitsee. Järjestöt ovat tärkeitä kumppaneita niin hyvinvointialueille kuin kunnille. Järjestöillä on paljon sellaista osaamista, mitä julkiselta puolelta ei yksinkertaisesti löydy. Monissa järjestöissä on kehitetty oivallisia ratkaisuja ja toimintamalleja, joilla voidaan esimerkiksi tukea väestön terveyden edistämistä ja hyvinvointia. Terveyden edistämisen rinnalla kaupungeissa tehdään järjestöjen kanssa tärkeää yhteistyötä muun muassa segregaation torjumiseksi ja kaikkien pitämiseksi mukana. Lisäksi järjestöjen työ vertaistuen tarjoajina ja paikallisen yhteisöllisyyden luojina on merkittävä. Tämän osaamisen huomioiminen osana hyvinvointipalveluita ja ihmisten hyvän arjen tukea on tärkeä tunnistaa.
Järjestöt toimivat yhteisen tekemisen mahdollistajina. Kansalaisten osallisuuden edistäminen on keskeinen keino vaikuttaa yhteiskunnan luottamukseen. Paikallinen kansalaistoiminta on tärkeä osa yhteiskunnan kykyä selviytyä kriiseistä, mukautua muuttuvissa oloissa ja turvata demokratiaa. Erityisesti tässä maailmanajassa tarvitsemme selkeää viestiä siitä, että meillä on mahdollisuus toimia ja ponnistella yhdessä.
Anna-Kaisa Ikonen
kunta- ja alueministeri
Kokoomuksen varapuheenjohtaja
Kirjoitus on osa SOSTEn blogisarjaa, joka tuo esiin puolueiden näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalveluista vuoden 2025 kunta- ja aluevaalien alla. Kirjoitukset eivät edusta SOSTEn kantoja, ja tekstien järjestys on arvottu. Tutustu sarjan muihin blogikirjoituksiin SOSTEn kunta- ja aluevaalisivuilla.