Valtion­avustus­järjestelmä uudistuu

Etusivu / Artikkelit / Valtion­avustus­järjestelmä uudistuu
,

Sivu päivitetty 1.12.2023

Sivun sisältö

Valtionavustustoiminnassa on käynnissä useita muutoksia. Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankeessa yhdenmukaistetaan valtionavustustoiminnan käytäntöjä. Järjestöjen näkökulmasta olennaiset tulokset on tarkoitus valmistua vuoden 2023 aikana. Toinen järjestöjen valtionavustustoimintaa kehittävä, valtiosihteeri Henrik Haapajärven vetämä Rahapelituotoilla rahoitettujen toimintojen rahoitusmalli -hanke esitti 8.2.2022, mitä valtionavustustoiminnan käytäntöjä uudistetaan ja missä aikataulussa uudistukset otetaan käytäntöön. Haapajärven hanke keskittyi avustustoiminnan uudistamiseen ja Vekkauksen roolin uudistamiseen suhteessa valtionavustustoimintaan. Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistyi 2.3.2022 sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituslain valmistelu. Laki tulee ohjaamaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustustoimintaa vuodesta 2024 lukien.

Uusi asetus sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta astuu voimaan 1.1.2024. Uusi asetus koskee kaikilta osin niitä avustuksia, jotka haetaan vuonna 2024 tai sitä myöhemmin. Avustuksen saajan raportointivelvollisuutta valtionapuviranomaiselle on joiltakin muilta osin hieman kevennetty, muun muassa tilintarkastajan raportin raja nousee 200 000 eurosta 300 000 euroon. Asetus valmisteltiin kevään ja kesän 2023 aikana. Lausuntoja saatiin 65 kpl. Lue taustaa stm:n muistiosta (pdf-tiedosto).

Valtionavustustoiminnan digitalisointi

Pääministeri Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että järjestöille jaettavien valtionavustusten sekä valtionapujen käytäntöjä eri hallinnonaloilla selvitetään oikeusministeriön ja tuotonjakoministeriöiden kesken ja soveltuvin osin niitä yhdenmukaistetaan. Uudistustyön lähtökohtana on kansalaisjärjestöjen autonomian kunnioittaminen ja byrokratian keventäminen, pitkäjänteisyyden ja ennakoitavuuden turvaaminen, järjestöjen yhdenvertainen kohtelu sekä avoimuus ja läpinäkyvyys.

Valtiovarainministeriön asettamassa Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankeessa VM212:00/2018 (VA Digi) selvitetään, miten rahapelituotoista valtionavustuksia myöntävien ministeriöiden avustuskäytäntöjä voitaisiin yhdenmukaistaa. Tavoitteena on, että kunnat, yritykset ja järjestöt voivat hakea valtionavustuksia entistä sujuvammin ja että avustustoimintaa voi tarkastella läpinäkyvämmin.

Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankeen Järjestöjaoston työtä jatkamaan asetettiin 12.8.2021 Järjestöjen valtionavustustoimintaa kehittävä työryhmä. Työryhmän toimikausi on 12.8.2021–31.10.2023. Työryhmän tehtävänä on perustella ja esittää ministeriöille tarkoituksenmukaisemmat tavat, miten valtionavustustoiminnan käytäntöjä voi yhdenmukaistaa. Laajennetussa järjestötyöryhmässä on muun muassa sosiaali- ja terveysjärjestöjen kokonaisnäkemys (SOSTE), vapaaehtoistoiminnan näkökulma (Kansalaisareena ry), alueellinen näkökulma (Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta/Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry) sekä lisäksi edustus Förbundsarenan rf ja Etnisten suhteiden neuvottelukunta (Familia ry​).

Valtionavustustoiminnan rahoituksen uusi malli

Veikkaus Oy:n tuotoilla tuetaan yleishyödyllistä toimintaa vuoden 2023 loppuun. Vuodesta 2024 alkaen määräraha on osa valtion talousarvion kehysvaikutteisena menoeränä. Valtioneuvoston kanslia asetti 26.8.2021 työryhmän (Haapajärven työryhmä) laatimaan rahoitusmallin nykyisen rahapelijärjestelmän sijaan. Laatimisen pohjana oli puheenjohtaja Erkki Liikasen työryhmän raportti Suomalainen rahapelijärjestelmä muutoksessa – tulevaisuuden vaihtoehtoja (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:12). Rahoitusmalli päätettiin laatia yhteistyössä edunsaajien kanssa. Valtiosihteereistä koostuvan hankeryhmä puheenjohtajana toimi valtiosihteeri Henrik Haapajärvi.

Siirtymävaiheessa nykyinen hallitus veisi avustusmäärärahat ministeriöiden momenteille teknisenä muutoksena kunnioittaen nykyisiä jakosuhteita, joita esitetään käytettävän myös tulevaisuudessa. Vuodelle 2024 kohdennettava avustustoiminnan kokonaisrahoitustaso perustuisi vuosien 2013-2022 valtionavustusrahoituksen ja veteraaneille kohdennetun valtionavustusrahoituksen kymmenen vuoden reaalisten keskiarvojen väliseen erotukseen, joka on 930 miljoonaa euroa. Edellä mainittuun summaan lisätään vuodelle 2022 veteraaneille kohdistettu 60,4 milj. euron rahoitus, tällöin valtionavustusrahoituksen taso vuodelle 2024 olisi 990 miljoonaa euroa kaikille ministeriöille. Vuosina 2025-2026 kokonaisrahoitustason määrittelyssä huomioidaan vuosittainen veteraanien rahoituksen alentuminen. Vuoden 2023 avustustoiminnan kokonaisrahoitustaso ei juuri poikkea vuoden 2024 lähtötasosta. STM:n jakamattomat varat purettaisiin tasasuuruisina erinä vuosina 2024-2026. Jakamattoman purku toteutettaisiin vasta vuosien 2024-2027 kehysvalmistelun yhteydessä, jolloin tiedettäisiin jäljellä olevan jakamattoman tarkka määrä. Siirtymäajan jälkeen nykyisten rahapelitoimintojen tuoton valtionavustusrahoituksen kokonaistason suuruusluokka vastaisi vähintään Veikkaus Oy:n arvioitua tuoton tasoa.

Esitys sisälsi myös uuden neuvottelukunnan perustamisen seuraamaan yleishyödyllisille yhteisöille (mm. kansalaisjärjestöille) suunnattua vuosittaista rahoitusta sekä toiminnan kehittämistä. Eduskuntakausiksi asetettavalla parlamentaarisella neuvottelukunnalla olisi vahva neuvoa-antava rooli erityisesti rahoituksen kokonaistason määrittelyssä, mutta sillä ei olisi välitöntä ohjaavaa roolia.

Avustusmäärärahan taso päätetään jatkossa poliittisella päätöksellä julkisen talouden suunnitelman (JTS) perusteella neljälle vuodelle kerrallaan. Vuositasolla avustusmäärärahan suuruus päätetään budjettiriihessä. Eduskunnan budjettivalta kasvaa muutoksen yhteydessä. Esityksessä rahoituksen ennakoitavuus perustuu JTS-prosessiin. Uusi malli edellyttää muun muassa järjestöjen terävöittävän yhteistä edunvalvontaa. Esitys sisälsi sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustamista ohjaavan puitelain valmistelun, joka korvaisi nykyisen asetuksen 1552/2016.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustukset siirtyvä vuoden 2024 alusta rahoitettavaksi valtion kehysbudjetista. Avustuksen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen haetaan vanhaan malliin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:sta. Uuden lain mukaan avustuksia voi saada laajasti sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Avustettavan toiminnan tulee osaltaan tukea ihmisten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa sekä perusoikeuksien toteutumista. Avustukset maksaa ja niiden käyttöä seuraa edelleen STEA. Määräraha avustuksiin ei enään jatkossa tule Veikkaus Oy:n tuotoista suoraan sosiaali- ja terveysministeriölle osoitetusta budjetista. Valtion budjetin laadinnasta löydät lisätietoa Valtiontalouden kehykset ja budjetit verkkosivulta.

Haapajärven raportissa nostettiin esiin myös seuraavat asiakokonaisuudet, joihin on osin saatu jo ratkaisut tai ehdotukset jatkotoimenpiteiksi. Järjestöjen oma varainhankinta. Jatkovalmistelussa kootaan järjestöjen omien varainhankintamallien kehittämisestä toimenpide-esitys. Tehtävä annettiin VM:n valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankeelle. Raportti julkaistiin 13.3.2023. Järjestöjen varainhankinnan avustaminen ja tukeminen valtionavustustoiminnassa -raportin löytyy Julkaisuarkisto Valtosta. Järjestöjen autonomia. Jatkovalmistelussa selvitetään kattavasti järjestöjen autonomian toteutuminen uuden rahoitusmallin lainsäädäntökehikossa. Tehtävä annettiin niin ikään VM:n valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeelle. Raportti julkaistiin 13.3.2023. Järjestöjen varainhankinnan avustaminen ja tukeminen valtionavustustoiminnassa -raportin löytyy Julkaisuarkisto Valtosta. Avustuskeskus. Jatkovalmistelussa selvitään yhteisen avustuskeskuksen perustamisen hyödyt, haitat ja toimintaedellytykset. Selvitys asiasta on valmistumassa arvion mukaan maaliskuussa 2023.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta jaetaan jatkossakin liikuntaa, huippu-urheilua, tiedettä ja nuorisotyötä koskevat valtionavustukset. Hevosurheiluun ja -kasvatukseen liittyvät valtionavustukset jakaa maa- ja metsätalousministeriö. Hakumenettelyt, valvonta ja raportointikäytännöt vaihtelevat sen mukaan, mikä taho rahoituksen myöntää. Myös muut ministeriöt ja valtionapuviranomaiset jakavat valtionavustuksia.

Järjestöjen yhteinen avustuskeskus

SOSTE esittää järjestötoiminnan avustuskeskuksen perustamista. Lähinnä yleisavustuksia jakavan avustuskeskuksen piiriin siirtyisivät valtionavustusuudistuksen yhteydessä vuodesta 2024 alkaen nykyiset Veikkaus Oy:n tuotoilla avustettavat nuoriso-, liikunta-, tiede-, taide- sekä sosiaali- ja terveysjärjestöt.

Yhteisen järjestötoiminnan avustuskeskus -mallin keskeiset hyödyt: Valtionavustustoiminnan resurssien hallinnointi tehostuu. Avustuskeskus mahdollistaa käytännössä yhdenmukaiset avustuskäytännöt. Laaja-alaisen, eri tehtäväalueita käsittävän järjestötoiminnan kehittymisen mahdollisuudet paranevat. Rajapintatoiminnan rahoittaminen helpottuu. Kansalaisjärjestötoiminnan autonomian säilyminen varmistuu. Järjestöjen yhdenvertaisuus valtionavustustoiminnassa lisääntyy. Uusi perustettava järjestötoiminnan avustuskeskus olisi osa oikeusministeriötä tai valtioneuvoston kansliaa. Keskuksen toiminnasta ja sen päätöksistä vastaisi eduskunnan asettama parlamentaarisesti valittu johtokunta. Organisaation keskeiset toimijat olisivat toimialakohtaiset jaostot. Jaostoissa on toimialan järjestötoiminnan tuntemus ja osaaminen.

Nyt ajankohtaista

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuslaki

Eduskunta hyväksyi 1.2.2023 hallituksen esityksen laiksi sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta. Laki astuu voimaan 1.1.2024. Lakiteksti Tasavallan presidentin esittelyssä. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lakiin liittyvää asetusta.

Parlamenttaarinen neuvottelukunta

Valtioneuvosto teki päätöksen 16.2.2023 parlamentaarisesta neuvottelukunnasta. Asetetun neuvottelukunnan tehtävänä on yleishyödyllisten yhteisöjen rahoituksen ja toiminnan kehittäminen. Neuvottelukunnan tehtävänä on: 1. Seurata yleishyödyllisille yhteisöille (mm. kansalaisjärjestöille) suunnattua vuosittaista rahoitusta sekä toiminnan kehittämistä. 2. Neuvottelukunnalla on vahva neuvoa-antava rooli erityisesti rahoituksen kokonaistason määrittelyssä, mutta sillä ei ole välitöntä ohjaavaa roolia. 3. Neuvottelukunta voi myös kuulla ja antaa lausuntoja yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaedellytysten ja julkisen sektorin niille osoittamien resurssien kehittämisestä.

Valtioneuvosto asetti järjestyksessä toisen Yleishyödyllisten yhteisöjen rahoituksen ja toiminnan kehittämisen parlamentaarinen neuvottelukunnan 19.10.2023. Neuvottelukunta asetettiin eduskunnan toimikaudeksi. Neuvottelukunnassa on edustaja jokaisesta eduskuntaryhmästä, ja sen puheenjohtajaksi nimitettiin kansanedustaja Laura Huhtasaari. Neuvottelukunnan pysyviksi asiantuntijoiksi kutsutaan yleishyödyllisten yhteisöjen edustajia. Edellisessä neuvottelukunnassa sosiaali- ja terveysjärjestöjä edusti SOSTEn hallituksen puheenjohtaja Eija Koivuranta.

Aiheesta lisää

Vertti Kiukas pääsihteeri
Ari Inkinen hallintojohtaja