SOSTEn suositukset:
Suomeen valmistellaan eri hallinnonaloja ohjaava kansalaisjärjestöstrategia, joka turvaa järjestöjen autonomian ja vahvistaa kansalaistoiminnan toimintaedellytyksiä
Vuonna 2007 tehtiin valtioneuvoston periaatepäätös kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten edistämisestä. Yli vuosikymmenen jälkeen se on syytä päivittää. Myös eri ministeriöiden järjestöstrategiat tarvitsevat päivitystä.
Kansalaisjärjestöstrategia auttaa säilyttämään kirkkaana julkisen vastuun ja kansalaisyhteiskunnan roolin. Strategia tiivistäisi järjestötoiminnan muista yhteiskunnan sektoreista erottuvan luonteen: järjestöjen toimintalogiikka on toinen kuin yritysten tai viranomaisten. Järjestöt eivät ole julkisen sektorin jatke, jota voidaan vastikkeetta tai avustuksiakaan vastaan määrätä tekemään jotain, mitä joku muu haluaa.
Strategia, johon eri hallinnonalat ovat sitoutuneet, estää sen, ettei autonomista kansalaisyhteiskunnan toimintaa uhrata esimerkiksi liioitellun tiukasti tulkitun kilpailuneutraliteetin vuoksi: järjestöjen vertaisryhmät, ystävätoiminta tai muu vapaaehtoistoiminta eivät kilpaile alan yritysten kanssa.
Päivitetyllä eri hallinnonaloja ohjaavalla periaatepäätöksellä – kansalaisjärjestöstrategialla – puretaan kansalaistoimintaa häiritsevää hallintokuormaa ja kevennetään lupakäytäntöjä. Vastaisuudessa arvioidaan jo lakien valmistelussa, miten esitys vaikuttaa järjestöjen autonomiaan ja hallinnolliseen Noin 10 000 sosiaali- ja terveysyhdistystä kaikkialla Suomessa kokoaa haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä mukaan monipuoliseen toimintaan. Muun muassa vertais- ja ystävätoiminta, neuvonta sekä liikunta edistävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä.
Päätulokset
Yhdistykset toimivat keskimäärin 6 100 euron vuosibudjetilla, neljä viidestä pelkin vapaaehtoisvoimin. Osallistujaa kohden kulut ovat 37 euroa vuodessa, kolme euroa kuukaudessa. Toiminta on laajasti avointa kaikille kiinnostuneille ja apua tarvitseville, ei vain jäsenille.
Kyselyyn vastanneiden yhdistysten harrastus- ja virkistystoimintaan osallistui vuoden aikana noin 275 000 henkilöä ja 121 000 sai yhdistyksistä koulutusta ja neuvontaa. Muuta apua ja tukea, kuten vertaistoimintaa, yhdistykset tarjosivat 141 000 osallistujalle. Näin ollen kaikkien noin 10 000 sote-yhdistyksen toiminta tavoittaa moninkertaisen määrän ihmisiä.
Kunnissa tunnistetaan järjestöjen asiantuntemus: joka kuudes yhdistys on saanut kahden viime vuoden aikana kunnilta toiveita järjestää asukkaille erilaista toimintaa vastikkeellisesti tai ilman. Kolme neljästä yhdistyksestä on vastannut toiveisiin.
Noin joka neljäs valtakunnallinen sosiaali- ja terveysjärjestö pitää autonomiaansa riittämättömänä. Etenkin rahoittajan linjaukset, vaatimukset ja liian yksityiskohtainen ohjaus ovat esteenä autonomian toteutumiselle. Tilanne on heikentynyt: kaksi vuotta sitten 80 prosenttia ja nyt 58 prosenttia järjestöistä arvioi autonomiansa riittäväksi.
Järjestöt ovat apua ja tukea tarvitsevien ja tarjoavien ihmisten itse perustamia. Niiden toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen, joten sitä ei voi tilata tai määrätä. On tärkeää turvata järjestöjen toimintaedellytykset ja oikeus käyttää toiminta-avustuksia omaan asiantuntemukseensa pohjautuen.