Sosiaali­baro­metri 2021 julkaisu

SOSIAALIBAROMETRI 2021 julkaistaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa viitenä verkkojulkaisuna. Tavoitteena on saada ajankohtaisia teemoja käsittelevät tulokset entistä nopeammin kiinnostuneiden käyttöön.

Käsillä oleva ensimmäinen julkaisu esittelee Sosiaalibarometrin aineistot seuraavien, tuloksia käsittelevien julkaisujen taustaksi. Tässä kuvataan Sosiaalibarometrin aineistonkeruu, vastaajat ja kertyneiden aineistojen edustavuudet. Käytettyjä analyysimenetelmiä kuvataan yksityiskohtaisemmin teemajulkaisuissa.

31. Sosiaalibarometri perustuu valtakunnallisen ja monialaisen vastaajajoukon kyselyissä antamiin vastauksiin. Tutkimusaineisto koottiin tammi-helmikuun taitteessa sosiaali- ja terveysjohtajilta, sosiaalityöntekijöiltä, Kelan esihenkilöiltä ja toimihenkilöiltä sekä TE-toimistojen johdolta. Aiempien vuosien vastaajaryhmien lisäksi kyselyyn vastasivat ensimmäistä kertaa kuntien työllisyyspalveluista vastaavat viranhaltijat. Tämä vastaajaryhmä otettiin mukaan arvioimaan TE-vastaajien ohella maaliskuussa 2021 käynnistyneitä työllisyyden kuntakokeiluja.

Kyselyjä valmisteltiin laajassa yhteistyössä. Niiden työstämiseen osallistuivat SOSTEn tutkimuksen ja edunvalvonnan erityisasiantuntijoiden kanssa tiiviisti Sosiaalibarometrin tutkimusyhteistyökumppanit: Kelan tutkimus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijaryhmä sekä virkamiesryhmä Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Tulokset analysoitiin yhteistyössä Kelan, SOSTEn ja THL:n tutkijoiden kanssa.

Tutkimusyhteistyökumppaneiden lisäksi kiitämme Sosiaalibarometrin asiantuntijaryhmässä aktiivisesti sisällön ideointiin osallistuneita: neuvotteleva virkamies Päivi Haavisto-Vuori ja erityisasiantuntija Minna Ylikännö Työ- ja elinkeinoministeriöstä, tutkija Hanna-Mari Heinonen Kelasta, tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto THL:sta, johtaja Elina Palola Sosiaali- ja terveysministeriöstä, soteammattilainen Jukka T. Salminen ja perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Maarit Sulavuori Helsingin kaupungilta.

Kiitos myös rahoittajille: Sosiaalibarometri on toteutettu Veikkauksen, Kelan, THL:n sekä Työ- ja elinkeinoministeriön tuella. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin yli 1200:lle kyselyyn vastanneelle eri puolille Suomea. Ilman heitä Sosiaalibarometria ei syntyisi.

Sosiaalibarometrin tausta

SOSIAALIBAROMETRI ON ilmestynyt vuosittain vuodesta 1991. Se kuvaa hyvinvoinnin, julkisten palvelujen ja palvelujärjestelmän tilaa ja ennakoituja kehityssuuntia. Sosiaalibarometri on asiantuntija-arvioihin perustuva tutkimus ja se toteutetaan sähköisellä kyselylomakkeella. Survey-menetelmä on valittu käyttöön siksi, että sähköisellä kyselyllä pystymme tavoittamaan laajan valtakunnallisen vastaajajoukon nopeasti ja kustannustehokkaasti.

Ensimmäinen Sosiaalibarometri syntyi 1990-luvun alun syvässä lamassa. Sen toteutti yksi SOSTEn perustajajärjestöistä, Sosiaaliturvan Keskusliitto. Kunnissa tehtiin tuolloin mittavia säästötoimenpiteitä, joiden vaikutuksista silloiset tilastot ja tutkimukset eivät kyenneet tuottamaan tietoa riittävän nopeasti. Sosiaalibarometri syntyi tarpeesta saada kattavampaa ajankohtaista tietoa ihmisten hyvinvoinnista ja heille tarjotuista sosiaalipalveluista.

Sosiaalibarometri toteutettiin aluksi haastattelemalla kuntien sosiaalijohtajia ja alan järjestöjohtajia. Sittemmin Sosiaalibarometrin vastaajajoukkoa on laajennettu perusterveydenhuoltoon ja muihin julkisia palveluja tarjoaviin tahoihin – TE-toimistot ja Kela – sekä johtajista asiakastyössä työskenteleviin. Sosiaalityöntekijät ja Kelan palvelu- ja ratkaisuasiantuntijat ovat osallistuneet kyselyyn vuodesta 2016 lähtien, jolloin ryhdyttiin seuraamaan perustoimeentulotuen toimeenpanoa Kelassa. Vuodesta 1995 lähtien alkuun otospohjainen kysely alettiin toteuttaa valtakunnallisesti kattavasti. Samalla myös näkökulmat laajentuivat koko palvelujärjestelmän muutosten arviointiin.

Kolmen vuosikymmenen aikana Sosiaalibarometria on kehitetty tietoisesti vastaamaan entistä paremmin ajankohtaisen tiedon tarpeeseen. Kehittämistä on helpottanut tiedonkeruun ja raportoinnin digitalisoituminen. Aineistonkeruu on vaihtunut postikyselyistä sähköisiin kyselyihin, julkaisu on siirtynyt verkkoon ja tietoa on paketoitu entistä tiiviimpään, sosiaalisessa mediassa jaettavaan muotoon.

Ytimessä Sosiaalibarometrissa on edelleen ajankohtaisuus, hyvinvointipalvelujen ja sosiaaliturvaetuuksien parissa työskentelevien ammattilaisten näkemykset sekä arvioiden monialaisuus.

Kyselyn vastaajat

Vuoden 2021 kyselyssä oli kuusi vastaajaryhmää: Manner-Suomen kuntien tai yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat johtajat ja sosiaalityöntekijät, Kelan etuus- ja asiakkuuspalvelujen tulosyksiköiden esihenkilöt ja Kelan toimeentulotuen ratkaisu- ja palveluasiantuntijat sekä TE-toimistojen johto ja kuntien työllisyysasioista vastaavat henkilöt.

Valitut vastaajaryhmät ovat keskeisiä hyvinvointipalveluista vastaavia julkisia toimijoita. Siten vastaajilla oli hyvät edellytykset arvioida oman toimialansa ja maantieteellisen vastuualueensa hyvinvoinnin ja palvelujen tilaa sekä ennakoida tiedusteltujen ajankohtaisten uudistusten vaikutuksia.

Monialainen ja -ammatillinen vastaajajoukko mahdollistaa laajemman ymmärryksen saamisen hyvinvointihaasteista hallinnon eri sektoreilla sekä useasti näitä eri toimijoita koskettavien uudistusten vaikutuksista palveluissa ja yhteistyössä. Monialainen tarkastelu hyödyttää myös vaativimpien palvelutarpeiden arviointia. Näissä tilanteissa erityisesti tarvittaisiin eri hallinnonalojen palvelujen saumatonta yhteispeliä.
Työllisyyspalveluista kunnissa vastaavat viranhaltijat olivat ensimmäistä kertaa mukana. Heidän asiantuntemustaan kaivattiin maaliskuussa 2021 käynnistyneiden työllisyyden kuntakokeilujen arviointiin.

Jokaisella vastaajaryhmällä oli oma kyselylomakkeensa ja kukin vastaaja arvioi kysyttyjä teemoja oman toimialansa ja alueensa näkökulmasta. Kaikkia kysymyksiä tai teemoja ei tiedusteltu kaikilta vastaajaryhmiltä, vaan kultakin vastaajaryhmältä kysyttiin heidän työtään eniten koskevista teemoista. Kysymyksiä eriytettiin myös johdon ja asiakastyötä tekevien kesken.

Sosiaali- ja terveysjohtajien yhteystiedot poimittiin kaikkien Manner-Suomen kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteistoiminta-alueiden verkkosivuilta marras-joulukuussa 2020. Suurimmista kaupungeista ja kuntayhtymistä vastaajiksi poimittiin organisaatiorakenteen mukaan useampi vastaaja. Samoin useampi vastaaja alueelta tai kunnasta otettiin mukaan, jos sosiaali- ja terveyspalvelut on eriytetty eri johtajille tai organisaatioille. Jos palvelut on järjestetty tilaaja–tuottaja -mallin mukaisesti, vastaaja edusti tilaajaosapuolta.
Sosiaalityöntekijöiden kysely lähetettiin kuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjaamojen kautta sosiaalityöntekijöille.

Kelan esihenkilöiden kysely lähetettiin Kelan asiakkuus- ja etuuspalvelujen ylä- ja keskijohtoon kuuluville vakuutuspiirien johtajille, tulosyksiköiden johtajille, yksikön päälliköille, keskuksen päälliköille ja ryhmäpäälliköille. Heistä käytetään tulosten raportoinnissa nimitystä Kelan esihenkilöt. Heidän lisäkseen kysely lähetettiin satunnaisesti poimitulle 833:lle Kelan toimeentulotuen ratkaisu- ja palveluasiantuntijalle, joista käytetään raportissa termiä Kelan toimihenkilöt. Kaikkia heitä koskevat yhteystiedot saatiin Kelasta.

TE-vastaajien kysely lähetettiin toimistojen työnvälitys- ja yrityspalvelujen, osaamisen kehittämisen palvelujen sekä tuetun työllistymisen palvelujen palvelulinjojen johtajille, päälliköille ja esimiehille (ml. palveluesimiehet). Raportissa heistä käytetään nimitystä TE-johto, vaikka palveluesimiehet eivät varsinaisesti kuulu toimistojen johtoon. Nämä yhteystiedot saatiin työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Kuntien työllisyysasioista vastaaville viranhaltijoille kysely lähetettiin kuntien kirjaamojen kautta.

Kertynyt aineisto

KYSELYJEN VASTAUSAIKA OLI 11.1.– 4.2.2021. Kaikki kyselyt toteutettiin sähköisinä ja vastaajia muistutettiin kyselyyn vastaamisesta useita kertoja. Vastaamattomia sosiaali- ja terveysjohtajia sekä Kela- ja TE-vastaajia muistutettiin sähköpostitse viikoittain. Uusintakysely lähetettiin aineistonkeruun aikana yhden kerran kirjaamojen kautta tavoitelluille vastaajille, sosiaalityöntekijöille ja kuntien työllisyysasioista vastaaville.

Vastauksia palautui määräaikaan mennessä 1241. Taulukkoon 1 on koottu kyselyyn vastanneiden määrät ja osuudet vastaajaryhmittäin.

Kelan ratkaisu- ja palveluasiantuntijoiden vastausprosentti on 52 ja esihenkilöiden 51. Sosiaali- ja terveysjohtajista vastasi kyselyyn 31 prosenttia ja TE-johdosta 37 prosenttia.

Sosiaalityöntekijöitä vastasi kyselyyn 412 ja kuntien työllisyyspalveluista vastaavia viranhaltijoita 142. Näiden ryhmien vastausprosenttia ei voi laskea, vaan jäljempänä vastanneiden määrää tarkastellaan muun muassa alueellisesti.

Sosiaalityöntekijöiden vastausprosenttia ei voi laskea, koska sosiaalityöntekijöiden kokonaismäärä ei ole tiedossa. Vastausten määrä oli Sosiaalibarometrille tyypillinen ja sijoittui kahden edeltävän Sosiaalibarometrin vastaajamäärien (353–496) väliin. Sosiaalityöntekijöiden vastauksia tuli 92 eri kunnasta tai yhteistoiminta-alueelta, eli 53 prosentilta alueista saatiin ainakin yksi vastaus.

TAULUKKO 1: Kyselyyn vastanneet ryhmittäin

TAULUKKO 2: Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaali- ja terveysjohtajien vastausten kuntakattavuus

Kuntien työllisyyspalveluista vastaavien vastausprosenttia ei voitu myöskään laskea, sillä yhdestä kunnasta oli mahdollista tulla useampia vastauksia tai vastaaja voi hoitaa useamman kunnan työllisyysasiat. Vastauksia saatiin yhteensä 135 eri kunnasta, mikä on 46 prosenttia kunnista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon vastaajien alueellinen edustavuus

Kunnat järjestävät sosiaali- ja perusterveydenhuollon joko itse tai yhteistoiminta-alueen kautta. Manner-Suomen kunnista 25 prosenttia, eli 74 kuntaa, järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut itse. Näissä kunnissa asuu 48 prosenttia väestöstä. Yhteistoiminta-alueita on yhteensä 59 ja niihin kuuluu 220 kuntaa. (Kuntaliitto 2020. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 2020. Luettu 30.11.2020.)

Yhteistoiminta-alueiden vaihtoehtoisia organisointimuotoja ovat kuntayhtymä tai vastuukuntamalli. Kuntayhtymä on kuntien muodostama yhteenliittymä, jolle kunnat ovat luovuttaneet kunnallisia tehtäviä, ja vastuukuntamallissa yksi kunta hoitaa sovittuja tehtäviä muiden kuntien puolesta. Kuntayhtymiä on Suomessa yhteensä 33. Niihin kuuluu 158 kuntaa, joissa asuu väestöstä 31 prosenttia. Vastuukuntamallin yhteistoiminta-alueita on yhteensä 26 ja niiden piirissä 62 kuntaa, joissa asuu 21 prosenttia väestöstä. Kuntayhtymät ja vastuukunnat vastaavat perusterveydenhuollon lisäksi kaikista tai osasta sosiaalipalveluista. Osa kuntayhtymistä ja vastuukunnista vastaa vain terveydenhuollosta. (Kuntaliitto 2020.)

Taulukkoon 2 on koottu kyselyyn vastanneiden sosiaalityöntekijöiden sekä sosiaali- ja terveysjohtajien toiminta-alueiden kunta- ja väestökattavuus. Kuntakattavuuslaskelmissa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet on purettu kunniksi ja kukin kunta esiintyy niissä vain kerran, vaikka vastauksia kunnasta tai alueelta olisi tullut useampia.
Sosiaalityöntekijöiden alue- tai kuntatiedon sisältävät 403 vastausta (Sosiaalityöntekijöiden vastauksia tuli yhteensä 412, mutta yhdeksän vastaajaa ei ottanut kantaa kysymykseen alueesta tai kunnasta, ja alue jäi tuntemattomaksi.) tulevat 92 eri toiminta-alueelta ja ne kattavat 53 prosenttia kaikista 175 alueesta (Sosiaalityöntekijöiden aluemäärä (175) poikkeaa sosiaali- ja terveysjohtajien aluemäärästä (187), koska sosiaalityöntekijöiden kyselyä ei lähetetty terveydenhuollon kuntayhtymiin.).

Kuntia toiminta-alueisiin kuuluu 200 ja siten vastausten kuntakattavuus on 68 prosenttia.

Sosiaali- ja terveysjohtajien 92 vastausta tulevat 81 eri kunnasta tai yhteistoiminta-alueelta. Ne kattavat 43 prosenttia kaikkiaan 187 alueesta (187 aluetta koostuvat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestävistä kunnista, kuntayhtymistä ja vastuukunnista sekä vain terveydenhuollon järjestävistä kuntayhtymistä.). Toiminta-alueisiin kuuluu 172 kuntaa ja siten vastaukset kattavat 59 prosenttia Manner-Suomen kunnista.

Sosiaali- ja terveysjohtajien sekä sosiaalityöntekijöiden yhteenlasketut vastaukset tulevat 123 eri toiminta-alueelta ja niiden kuntakattavuus on 83 prosenttia Manner-Suomen 293 kunnasta.

Sosiaalityöntekijöiden vastausten edustavuutta voitiin tarkastella suhteuttamalla saapuneiden vastausten alueellista jakaumaa lähetettyjen kyselyjen alueelliseen jakaumaan. Tarkastelun pohjaksi ei ollut käytettävissä alueellista, saati kunnittaista määrää sosiaalityöntekijöistä.

TAULUKKO 3: Sosiaalityöntekijöiden toiminta-alueille lähetettyjen kyselyjen ja saapuneiden vastausten osuudet suuralueittain, väestömäärältään erikokoisilla alueilla sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistavan mukaan

Taulukosta 3 havaitaan, että sosiaalityöntekijöiden vastauksissa on yliedustavuutta Helsinki-Uusimaan suuralueella ja aliedustavuutta Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueella. Asukasluvun perusteella vastaukset painottuvat yli 15 000 asukkaan alueille. Suuralueen ja asukasluvun perusteella sosiaalityöntekijöiden vastausten yliedustus kohdistuu siten suurimpiin kuntiin ja yhteistoiminta-alueisiin, joilla myös työskentelee määrällisesti enemmän sosiaalityöntekijöitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistapaa tarkasteltaessa yliedustusta on koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestävistä yhteistoiminta-alueista ja vastaavasti aliedustus jakautuu terveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden kesken. Kokonaisuutena sosiaalityöntekijöiden vastaukset kertovat eri tyyppisten, eri puolilla maata sijaitsevien ja väestöltään eri suuruisten kuntien ja yhteistoiminta-alueiden tilanteesta.

TAULUKKO 4: Sosiaali- ja terveysjohtajien toiminta-alueille lähetettyjen kyselyjen ja saapuneiden vastausten osuudet suuralueittain, väestömäärältään erikokoisilla alueilla sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistavan mukaan

Taulukkoon 4 on koottu lähetettyjen kyselyjen ja kyselyyn vastanneiden sosiaali- ja terveysjohtajien edustamien toiminta-alueiden osuudet suuralueittain, väestömäärältään erikokoisissa kunnissa tai alueilla sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistavan mukaan. Vastausten edustavuus on kokonaisuutena varsin hyvä.
Suuralueista Pohjois- ja Itä-Suomen sekä yli 75 000 asukkaan alueiden sosiaali- ja terveysjohtajien vastaukset ovat hieman yliedustettuna. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistavan mukaan tarkasteltuna yliedustusta vastauksissa on yhteistoiminta-alueilta, jotka hoitavat koko sosiaali- ja terveydenhuollon, mutta aliedustus jakautuu terveydenhuoltoa eri kombinaatioissa järjestäville yhteistoiminta-alueille.

TAULUKKO 5: Kelan toimihenkilövastaajien tulosyksikkö- ja alue-edustavuudet

TAULUKKO 6: Kelan esihenkilövastaajien tulosyksikkö- ja alue-edustavuudet

Kelan vastaajien hallinnollinen ja alueellinen edustavuus

Kelan ratkaisu- ja palveluasiantuntijoiden vastausten edustavuus on tulosyksiköittäin tarkasteltuna hyvä. Alueellisessa tarkastelussa selvimmin yliedustusta on pääkaupunkiseudun asiakaspalveluyksiköstä, ja aliedustusta on havaittavissa keskisestä ja pohjoisesta vakuutuspiiristä tai asiakaspalveluyksiköstä (taulukko 5). Vastausten edustavuus on kokonaisuutena varsin hyvä.

Kelan esihenkilöiden vastausten edustavuus on hyvä. Tulosyksiköistä saadut vastaukset vastaavat erittäin hyvin lähetettyjen kyselyjen jakaumaa (taulukko 6).

Kelan vastaajien alueellisessa tarkastelussa on yhdistetty vakuutuspiiri- ja asiakaspalveluyksikköjako, jotka ovat pääkaupunkiseudun asiakaspalvelu- ja valtakunnallista yksikköä lukuun ottamatta yhtenevät. Aluetarkastelussa yliedustusta on selvimmin itäisestä ja aliedustusta pohjoisesta vakuutuspiiristä tai asiakaspalveluyksiköstä.

Kuntien työllisyyspalveluista vastaavien viranhaltijoiden ja TE-toimistojen vastausten edustavuus

Kuntien työllisyyspalveluista vastaavien viranhaltijoiden vastauksia tuli 135 eri kunnasta, joten kuntakattavuus on 46 prosenttia (taulukko 7). Edustavuustarkastelussa niin kuntakokeiluun osallistuvien kuntien osuus kuin suuralueetkin vastaavat hyvin perusjoukkoa. Kunnan asukasmäärän mukaisessa tarkastelussa yliedustusta on 15 000–74 000 asukkaan kunnista ja aliedustusta tätä pienemmistä kunnista.

Kyselyyn vastanneista kunnista maaliskuussa 2021 alkaneissa työllisyyden kuntakokeiluissa on mukana 41 prosenttia.

TE-toimistojen johdon tehtävänimikkeen mukaiset ja alue-edustavuudet nähdään taulukosta 8. Vastaajissa oli suhteessa kyselyn saaneisiin enemmän toimistonjohtajia ja vastaavasti vähemmän palveluesimiehiä ja -päälliköitä. Vastaukset jakautuvat 15 TE-toimiston kesken, joista kaikista vastattiin kyselyyn. Yliedustusta ilmenee selkeimmin Lapin TE-toimistosta ja eniten aliedustettuja ovat puolestaan Hämeen ja Pirkanmaan TE-toimistot. Vastausten kokonaisedustavuus on hyvä.

TAULUKKO 7: Kuntien työllisyysasioista vastaa-vien viranhaltijoiden edustavuus

Pohdintaa vastauskadosta

Kokonaisuutena Sosiaalibarometrin vastausmäärät vastaavat barometrin viime vuosien vastausaktiivisuutta. Tätä on luultavasti edistänyt Sosiaalibarometrin tunnettuus ja vakiintunut asema, vastaajien monipuolinen motivointi sekä tulosten aktiivinen ja joutuisa välittäminen myös vastaajien käyttöön.

Vastaamattomuus kyselyyn voi johtua useista syistä. Keskeinen tekijä on vastaajien työkuorma: niukasta ajasta on vaikea nipistää hyvästä tahdosta huolimatta aikaa vastata ei-pakolliseen kyselyyn. Samanaikaisesti kilpailemme vastaajien työajasta suuren joukon kanssa erilaisia muita kyselyjä. Osa muista kyselyistä ajoittuu myös samaan aikaan kuin Sosiaalibarometri-kyselyn aineistonkeruu. Vuoden alku vaikuttaa ajankohtana melko hankalalta varsinkin johtavissa tehtävissä työskenteleville vastaajille. Vuoden alussa astuvat voimaan myös kuntaliitokset sekä muut organisaatiomuutokset.

TAULUKKO 8: TE-vastaajien tehtävänimikkeen ja TE-toimiston mukainen edustavuus

Kyselyt sinänsä voivat olla vastaajille rasittavia, eikä niihin taho löytyä aikaa vastata. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon vastaajille kysely oli varsin laaja. Tästä vastaajat antoivat palautetta kyselyssä. Toisaalta tuli myös kiitosta tärkeiden teemojen kysymisestä.

Valitut teemat voivat saada sivuuttamaan vastaamisen. Sosiaali- ja terveydenhuollon vastaajien kyselyssä selkeä painotus oli sosiaalipalveluissa ja etuuksissa, joista kaikki eivät samalla tapaa kosketa pelkästään perusterveydenhuollosta vastaavia vastaajia. Kuitenkin myös terveydenhuollosta vastaavaa johtoa oli tälläkin kertaa ilahduttavasti mukana vastaajissa. Lastensuojelussa työskenteleviltä sosiaalityöntekijöiltä tuli puolestaan pettynyttä palautetta siitä, ettei kyselyssä tiedusteltu työntekijöitä huolestuttavasta lastensuojelusta. Vaikka Sosiaalibarometri-kysely koostuu useista teemoista, joudutaan kyselyistä rajaamaan pois monta hyvinkin ajankohtaista sisältöä tai näkökulmaa, jottei entuudestaan laaja kysely paisuisi entisestään.

Tänä vuonna kahta vastaajatahoa tavoiteltiin henkilökohtaisten sähköpostien puuttuessa kirjaamojen kautta ns. julkisella kyselylinkillä. Näistä kyselyistä pystyttiin vastaajia muistuttamaan vain kerran. Sosiaalityöntekijöille osoitetut kyselyt välitettiin useimmissa kirjaamoissa sosiaalityöstä vastaaville viranhaltijoille, mikä tuotti viivettä kyselyjen välittämiseen. Kuntien työllisyyspalveluista vastaaville kyselyt välittyivät suoraviivaisemmin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon vastaajat

KYSELYYN VASTANNEISTA sosiaalityöntekijöistä 59 prosenttia on nimikkeeltään sosiaalityöntekijöitä (taulukko 9). Lisäksi johtavia tai vastaavia sosiaalityöntekijöitä on vastaajista kahdeksan prosenttia ja samaten kahdeksan prosenttia on sosiaalityön päälliköitä, esimiehiä tai johtajia. Sosiaaliohjaajia vastaajista on 19 prosenttia. Tulosten raportoinnissa vastaajista käytetään pääsääntöisesti nimitystä sosiaalityöntekijät ja paikoin käsitettä sosiaalityön ammattilaiset.

Vastaajajoukosta selvästi suurin osa on opiskellut sosiaalityötä yliopistossa (taulukko 9). Vastaajista valtaosa (64 %) on työskennellyt tehtävässään alle viisi vuotta.

Kyselyyn vastanneista sosiaali- ja terveysjohtajista 36 prosenttia vastaa kunnan tai yhteistoiminta-alueen koko sosiaali- ja terveystoimesta, 24 prosenttia pelkästä sosiaalitoimesta ja seitsemän prosenttia pelkästä terveystoimesta (taulukko 10). Lisäksi 15 prosentilla on vastuullaan osia sosiaali- ja terveystoimesta ja 11 prosenttia johtajista johtaa osaa sosiaalitoimen palveluista

TAULUKKO 9: Sosiaalityöntekijävastaajien tehtävänimike, korkein koulutus ja työskentelyaika tehtävässään

TAULUKKO 10: Sosiaalityöntekijävastaajien tehtävänimike, korkein koulutus ja työskentelyaika tehtävässään

Yli puolella vastaajista on sosiaalityön tai sosiaali- tai yhteiskuntapolitiikan tutkinto (taulukko 10). Niistä kyselyyn vastanneista sosiaali- ja terveysjohtajista, jotka vastaavat kunnan tai yhteistoiminta-alueen koko sosiaali- ja terveystoimesta, 41 prosentilla on sosiaalityön tai sosiaali- tai yhteiskuntapolitiikan koulutus ja 28 prosentilla lääke- tai terveystieteen koulutus.

Valtaosa sosiaali- ja terveysjohtajavastaajista (79 %) on työskennellyt tehtävässään alle 10 vuotta (taulukko 10). Heistä 15 prosenttia on nykyisessä tehtävässään varsin tuoreita, alle vuoden toimineita.

Kelan vastaajat

Kelan kyselyyn vastanneista toimihenkilöistä suurin osa (60 %) on koulutukseltaan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita (taulukko 11). Yliopistotutkinto on yhteensä 18 prosentilla, josta vain yhdellä prosentilla on sosiaalityön yliopistotutkinto.

Suurin osa (65 %) on työskennellyt tehtävässään 1–5 vuotta (taulukko 11). Enintään viisi vuotta toimihenkilönä työskennelleitä vastaajia oli kaikkiaan 77 prosenttia. Vain 15 prosenttia vastaajista on siirtynyt Kelaan sosiaalitoimesta vuoden 2017 toimeentulotukiuudistuksen yhteydessä.

Kelan esihenkilövastaajien koulutustaustana on yleisimmin hallinto-, talous- tai oikeustieteellinen tutkinto tai useita tutkintoja (taulukko 12).

Kelan kyselyyn vastanneista esihenkilöiden työkokemuksen pituus nykyisessä tehtävässään jakautuu hyvin eri pituisiin työuriin (taulukko 12). Muita vastaajatahoja harvempi, noin kolmannes (34 %), on työskennellyt tehtävässään alle viisi vuotta. Merkille pantavaa on, että yli 20 vuotta nykyisessä tehtävässään on työskennellyt 22 prosenttia vastaajista.

TAULUKKO 11: Kelan toimihenkilöiden koulutustausta ja työskentelyaika tehtävässään

TAULUKKO 12: Kelan esihenkilöiden koulutustausta ja työskentelyaika tehtävässään

Työllisyyspalveluissa työskentelevät vastaajat

Kuntien työllisyyspalveluista vastaavien viranhaltijoiden kyselyyn vastanneilla on 68 eri nimikettä kunnanjohtajasta vapaa-aikasihteeriin. Yli puolella vastaajista nimikkeessä on tavalla tai toisella ilmaistu kuitenkin työllisyys.

Vastaajien koulutustausta on yhtä moninainen (taulukko 13). Eniten joukossa on eri alan yliopistotutkinnon suorittaneita, etenkin sosiaalityön tai sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikan tutkintoja. Muu-luokassa on lisäksi paljon useita tutkintoja ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Suurin osa (54 %) on työskennellyt tehtävässään korkeintaan viisi vuotta.

TE-johdon vastaajien koulutustausta on tyypillisimmin hallinto-, talous- tai oikeustieteellinen yliopistotutkinto (taulukko 14). Muu-luokassa on eniten jonkin muun alan yliopistotutkinnon suorittaneita, kuten kasvatus- ja luonnontieteelliset tutkinnot.

TE-vastaajista suurin osa (58 %) on toiminut nykyisessä tehtävässään alle 10 vuotta (taulukko 14). Myös yli 20 vuotta tehtävässä toimineita on vastaajissa huomattavan paljon, 29 prosenttia.

TAULUKKO 13: Kuntien työllisyysasioista vastaavien viranhaltijoiden koulutustausta ja työskentelyaika tehtävässään

TAULUKKO 14: TE-vastaajien koulutustausta ja työskentelyaika tehtävässään

SOSIAALIBAROMETRIN aineistonkeruu ja tilastollisen aineiston analysointi toteutettiin kvantitatiivisen tutkimuksen periaatteiden mukaisesti. Kysymykset muotoiltiin lomakkeisiin pääosin strukturoituina muuttujina. Aiempien Sosiaalibarometrien tuloksiin vertailtavat kysymykset tiedusteltiin samassa muodossa.

Strukturoitujen kysymysten lisäksi lomakkeilla oli runsaasti avoimia kysymyksiä, joilla pyrittiin tarkentamaan käsiteltyjä teemoja.

Tutkimusaineiston muokkaus

Kerätty tutkimusaineisto muokattiin ennen analyysia: yhdistettiin erillisinä kyselyinä kootut tiedot sekä alue- ja asukasmäärätiedot kyselyaineistoihin, tarkistettiin virheet, arvioitiin vastauskato ja jatkojalostettiin muuttujia.

Tutkimusaineistosta poistettiin tunnisteelliset muuttujat luokittelemalla vastaajien vastuualueita ja koulutusta kuvaavat avoimet vastaukset ja tiivistämällä strukturoitujen muuttujien luokittelua.

Analyysimenetelmät

Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin pääasiassa kuvailevin menetelmin, suorina jakaumina ja ristiintaulukointeina. Ristiintaulukoinnit testattiin (khiin neliötesti x2) ja niistä kuvattiin tulosten raportoinnissa vain erittäin merkitsevät, merkitsevät ja melkein merkitsevät erot (p < 0,05). Taulukoissa ja tilastografiikoissa merkitsevät erot kuvataan tähdellä (*).

Numeeriset tiedot esitettiin kokonaisprosentteina. ”Ei osaa sanoa” -vastausten käsittely ratkaistiin kysymyskohtaisesti. Samassa muodossa myös edellisessä, vuonna 2020 Sosiaalibarometrissa, tiedustelluissa kysymyksissä ei osaa sanoa -vastaukset jätettiin pääsääntöisesti mukaan tulosten vertailtavuuden vuoksi. Poikkeamat raportoidaan tekstissä. Tarvittaessa käsitellyistä tuloksista esitetään tarkemmat jakaumat liitteissä.

Useimpia kysymyksiä tiedusteltiin kahdelta tai useammalta vastaajaryhmältä. Koska vastaajamäärät vaihtelevat eri tahojen kesken, tarkasteltiin tuloksia pääasiassa vastaajaryhmittäin. Mikäli vastaajaryhmien kesken ei ilmennyt tilastollisesti merkitseviä eroja, tarkasteltiin vastauksia kokonaisuutena.

Alueelliset vertailut

Tuloksista etsittiin lisäksi muun muassa alueellisia sekä asukasmäärän ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistavan mukaisia eroja. Asukasmäärästä ja palvelujen järjestämistavasta muodostettiin myös yhdistetty muuttuja sote-johdon ja sosiaalityöntekijöiden vastausten tarkasteluun. Soveltuvissa kysymyksissä tuloksia oli mahdollista tarkastella myös vastaajan koulutustaustan, ammattiaseman (johto tai asiakastyötä tekevät) tai vastuualueen mukaan. Ristiintaulukoinneissa käyttävissä olleet selittävät muuttujat vaihtelivat vastaajaryhmän mukaan.

Alueellisissa tarkasteluissa voitiin kuntataustaisilla vastaajilla hyödyntää ennen kaikkea tilastollisia suuralueita. Manner-Suomessa on neljä suuraluetta: Helsinki-Uusimaa, Etelä-Suomi, Länsi-Suomi sekä Pohjois- ja Itä-Suomi. Kelan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon vastaajia vertailtiin yhdistetyllä Kelan vakuutuspiiri- ja asiakaspalveluyksikköjaolla. Tämä edellytti sosiaali- ja terveydenhuollon vastaajien toiminta-alueiden (kunnat ja yhteistoiminta-alueet) luokittelua Kelan aluejaon mukaan. TE-johdon ja kuntien työllisyyspalveluista vastaavien alueelliseen tarkasteluun oli käytettävissä TE-toimistojen aluejako.

Asukasmäärätarkasteluja tehtiin sosiaalityöntekijöiden, sote-johtajien ja kuntien työllisyydestä vastaavien viranhaltijoiden vastauksista. Asukasmäärän mukaiset vertailut toteutettiin siten, että huomioitiin kunkin sosiaali- ja terveydenhuollon tai kunnan työllisyyspalveluista vastaavan vastaajan maantieteellisen toiminta-alueen väestömäärä. Asukasmäärä viittaa siten kunnan tai yhteistoiminta-alueen väestömäärään. Asukasmäärästä tehtiin kolme eri luokittelua, jotta käytettävissä oli jakaumiltaan erilaisille vastaajatahoille soveltuvat luokittelut.

Tulosten vuosivertailu

Sosiaalibarometri-kyselyissä on seurattu joitain sisältöjä useiden vuosien ajan. Pisin aikasarja koskee arvioita hyvinvoinnin kokonaistilanteesta, mitä on tiedusteltu vuodesta 1997 lähtien. Vuoden 2021 tuloksissa ajallista muutosta voitiin tarkastella ennen kaikkea koronaepidemian sosiaalisia vaikutuksia koskevista kysymyksistä. Lisäksi vuosivertailuun soveltuvia kysymyksiä oli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista ja perustoimeentulotukea käsittelevissä kysymyksissä.

Eri vuosina toistettujen kysymysten tarkasteluun muodostettiin erilliset aineistot, joista laajin sisälsi vuosien 2020–2021 samassa muodossa esitetyt kysymykset. Vuosien 2020–2021 aineistojen vertailu kuvataan liitteessä 1.

VUODEN 2021 KYSELYYN vastanneita verrattiin vuoden 2020 vastaajajoukkoon (Sosiaalibarometri 2020). Vuonna 2021 vastaajaryhmiä oli edellisvuoteen nähden kaksi enemmän, Kelan toimihenkilöt ja kuntien työllisyyspalveluista vastaavat viranhaltijat. Vuosivertailuissa ajallista muutosta tarkasteltiin muuttujittain ja samojen vastaajatahojen kesken.

Vuonna 2020 vastaajia oli 776 ja vuonna 2021 yhteensä 1241. Kun 2021 mukaan lasketaan samat vastaajaryhmät kuin edellisenä vuonna, vastausmäärä oli 665 (taulukko 15). Pienempi vastausmäärä johtuu erityisesti sosiaalityöntekijöiden edellisvuotta vähäisemmästä vastaajajoukosta. Kun verrattiin molempina vuosina vastanneita tahoja, vastaajajoukon koostumus ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi vuosien 2020 ja 2021 kesken. Myös johdon ja sosiaalityöntekijöiden vastausten suhde vastasi aineistoissa toisiaan: vuonna 2020 sote-, Kelan ja TE-johdon vastaajia oli aineistossa yhteensä 36 prosenttia ja vuonna 2021 38 prosenttia. Loput olivat sosiaalityöntekijöiden vastauksia.

Kahden vuoden aineistoja verrattiin sosiaalityöntekijöiden, sosiaali- ja terveysjohtajien, Kelan esimiesten ja TE-johdon vastaajien osalta. Vastanneita tarkasteltiin koulutustaustan, alueellisen jakautumisen (suuralueet, Kelan vakuutuspiirit, TE-toimistot) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon vastaajia asukasmäärän ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistavan mukaan.

TAULUKKO 15: Sosiaalibarometrin vertailtavat vastaajamäärät vuosina 2020 ja 2021

TAULUKKO 16: Kyselyyn vastanneen johdon koulutustausta vuosina 2020 ja 2021

TAULUKKO 17: Sosiaalityöntekijä-kyselyyn vastanneiden koulutustausta vuosina 2020 ja 2021

Sosiaali- ja terveys-, Kelan ja TE-johdon koulutustaustat olivat vastaajilla varsin yhdenmukaiset vuosina 2020 ja 2021 (taulukko 16). Erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Sosiaalityöntekijäkyselyyn vastasi sitä vastoin vuonna 2021 edellisvuotta enemmän sosionomikoulutuksen saaneita ja vastaavasti vähemmän sosiaalityön tutkinnon suorittaneita (taulukko 17).

Kelan esihenkilöiden vuosien 2020 ja 2021 vastausten alueellista jakautumista tarkasteltiin vakuutuspiiri- ja asiakaspalveluyksiköittäin. Kahden vuoden vastaajajoukko ei eroa tilastollisesti merkitsevästi. Yksittäisenä erona näkyi 2021 Kelan esihenkilöiden vastausten suurempi osuus pääkaupunkiseudun asiakaspalveluyksiköstä (taulukko 18). Myös tulosyksikkökohtainen vastaajajoukko oli vuosina 2020 ja 2021 yhtäläinen: 70–71 prosenttia vastaajista etuuspalveluista ja loput asiakkuuspalveluista

TAULUKKO 18: Kelan vastanneet esihenkilöt vakuutuspiirin ja asiakaspalveluyksikön mukaan vuosina 2020 ja 2021

TAULUKKO 19: Sosiaali- ja terveydenhuollon vastanneet suuralueittain vuosina 2020 ja 2021

TE-toimistojen vastaajien alueellista jakautumista oli mahdollista verrata suuren luokkamäärän (15) vuoksi vain karkealla tasolla TE-toimistoittain. Molempina vuosina TE-johdon vastauksia oli kaikista TE-toimistoista.

Sosiaali- ja terveysjohdon kyselyyn vastanneet sijoittuivat suuralueittain molempina tarkasteluvuosina yhdenmukaisesti. Sosiaalityöntekijöiden vastauksia tuli 2021 edellisvuotta enemmän Etelä-Suomen suuralueelta 100ja vastaavasti vähemmän Pohjois- ja Itä-Suomesta (taulukko 19).

Eri kokoisista kunnista tai yhteistoiminta-alueilta vastanneiden määrät olivat vuosina 2020 ja 2021 yhtenevät sekä sosiaalityöntekijöillä että sosiaali- ja terveysjohtajilla (taulukko 20). Yksittäisenä erona näkyy, että sosiaalityöntekijävastauksia saapui 2021 aiempaa hieman enemmän suurimmilta, yli 50 000 asukkaan alueilta.

TAULUKKO 20: Sosiaali- ja terveydenhuollon vastanneet asukasmäärän mukaan vuosina 2020 ja 2021

TAULUKKO 21: Sosiaali- ja terveydenhuollon vastanneet palvelujen järjestämistavan mukaan vuosina 2020 ja 2021

Sosiaali- ja perusterveydenhuollon järjestämistavan mukaan tarkasteltuna vuosien 2020 ja 2021 vastanneiden sote-johtajien toiminta-alueet eivät poikkea keskenään tilastollisesti merkitsevästi (taulukko 21). Yksittäisenä poikkeamana oli sote-johtajien vastauksissa nähtävissä 2021 edellisvuotta suurempi osuus koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäviä yhteistoiminta-alueita. Sama järjestämistapa korostui myös sosiaalityöntekijäkyselyyn vastanneilla vuonna 2021. Sosiaalityöntekijöillä ero edellisvuoteen on kuitenkin tilastollisesti erittäin merkitsevä. Sosiaalityöntekijöiden vastauksia oli 2021 edellisvuotta vähemmän kunnista, jotka järjestävät koko sosiaali- ja perusterveydenhuollon omin voimin.

Kokonaisuutena vuosien 2020 ja 2021 Sosiaalibarometri-aineistojen vastaajajoukko on johdon vastaajilla varsin yhdenmukainen tarkasteltujen taustatietojen perusteella. Sosiaalityöntekijöillä ajallisessa vertailussa on otettava erityisesti huomioon, että vuonna 2021 aineistossa on edellisvuotta enemmän vastaajia Etelä-Suomen suuralueelta ja koko sosiaali- ja perusterveydenhuollon järjestäviltä yhteistoiminta-alueilta.