Tavoitteena edistää kaikkien työllistymistä
Tämä artikkeli on julkaisusta Sosiaalibarometri 2019.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, lokakuu 2019
Vuoden 2019 alussa noin puolet vastaajista arvioi osatyökykyisten työttömyyden erittäin tai melko suureksi ongelmaksi alueellaan. Etenkin TE-johto on huolissaan tilanteesta, sillä lähes kolme neljästä pitää osatyökykyisten työttömyyttä mittavana ongelmana.
Yli puolet sosiaali- ja terveysjohtajista ja TE-johdosta sekä lähes kolme neljästä sosiaalityöntekijästä arvioi, että heidän alueellaan on asiakasryhmiä, jotka ovat vaarassa jäädä ilman tarvitsemiaan TE-palveluja. Yksi yleisimmin mainituista asiakasryhmistä on osatyökykyiset.
Oikea palvelu oikeaan aikaan
Työttömän tullessa palvelujen piiriin tulisi kiinnittää huomiota huolelliseen tilannekartoitukseen, jotta voitaisiin löytää ajoissa kunkin tilanteeseen sopiva tuen muoto. Tätä varten henkilökohtaiset tapaamiset jo varhaisessa vaiheessa olisivat vastaajien mukaan tarpeen. Huolellisen työ- ja toimintakyvyn kartoituksen avulla voitaisiin seuloa pitkittyneesti työttömien joukosta kuntoutuksesta hyötyvät ja ne, joiden tilanteessa mielekkäin ratkaisu on eläkepäätös.
Työkykyarviointeihin kaivattiin yhdenmukaisuutta ja laadukkuutta. Pitkäaikaistyöttömien tilanteen helpottamiseksi vastaajat ehdottavat keinoiksi nykyistä parempia mahdollisuuksia palkkatuettuun työhön, työkokeiluihin ja kuntouttavaan työtoimintaan.
Osatyökykyisiä ja muita heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia varten tulisi TE- ja sote-johtajien mielestä räätälöidä tarvelähtöinen palvelukokonaisuus ja suunnata heille palkkatukea nykyistä enemmän.
Yhteistyötä vara parantaa
Eri organisaatioiden välinen yhteistyö osatyökykyisten palveluissa toimii vastaajien mukaan vaihtelevasti. Eniten kehitettävää arvioidaan olevan yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä. Erityisesti arvioinnissa ja räätälöidyn tuen muotoilussa toivottiin tiiviimpää yhteistyötä TE-palvelujen ja kuntien aikuissosiaalityön kesken. Tärkeänä pidettiin myös laajempaa verkostoa; terveydenhuollon, Kelan ja paikoin kolmannen sektorin osallistumista.
Tarvitaan tottumusta osatyökykyisten työllistämiseen
Monet syyt vaikuttavat osatyökykyisten heikkoon työllistymiseen. Lähes kaksi kolmesta TE- sekä sosiaali- ja terveyspalveluja edustavasta vastaajasta arvioi työpaikkojen riittämättömän tuen osatyökykyisille ja työnantajilta puuttuvan tottumuksen heidän työllistämiseensä vaikuttavan tuntuvasti osatyökykyisten heikkoon työllistymiseen. Yli puolet arvioi, että yritysten haluttomuus palkata osatyökykyisiä yhdessä osatyökykyisiä syrjivien rekrytointikäytäntöjen kanssa heikentävät työllistymistä vähintään melko paljon. Valtaosa vastaajista katsoo, että osatyökykyisten ja muiden heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämiseksi tulisi mahdollistaa moninaisia työnteon muotoja ja työajan joustoja. Soveltuvia työmahdollisuuksia pystyttäisiin luomaan lisää käymällä keskusteluja työtehtävien räätälöinnistä suoraan yritysten ja muiden työllistävien tahojen kanssa.
Hyviäkin keinoja on jo olemassa
Selvä enemmistö vastaajista kannattaa erilaisten työnteon kannusteiden käyttöä työllisyyden kohentamisen keinoina. Kannatusta saavat kuitenkin lähinnä työttömien kannalta myönteiset kannusteet, kuten palvelujen tarjoaminen ihmisten tilanteen mukaan, omaehtoisesta aktiivisuudesta palkitseminen sekä työtulojen ja etuuksien parempi yhteensovittaminen.
Työllistämistoimista selvästi tehokkaimmaksi arvioitiin vuoden 2017 alusta käyttöön otetut työttömien kolmen kuukauden välein tapahtuvat määräaikaishaastattelut. Lähes puolet TE-johdosta luottaa haastattelujen vähentäneen työttömyyttä paljon tai melko paljon.
Politiikkatoimenpiteistä työllisyyttä kohentaa vastaajien mielestä eniten koulutukseen panostaminen ja työvoimapalvelujen kehittäminen. Näin uskoo noin kolme neljästä TE- ja sote-johtajasta. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus, työvoimapalvelujen lisääminen sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostaminen parantavat yli puolen mielestä työllisyyttä vähintään melko paljon. Elvyttävän raha- ja finanssipolitiikan tehoon luottaa lähes puolet vastaajista.
Sosiaaliturvaa pääosa vastaajista kehittäisi ennen kaikkea niin, että etuuksien hakemusbyrokratiaa sekä maksukatkoja ja takaisinperintöjä vähennetään. Palveluohjausta etuuksiin tulisi vastaajien mukaan parantaa. Perusturvaetuuksia ja työtuloja olisi sovitettava yhteen joustavammin niin, että etuudet vähenevät asteittain työtulojen lisääntyessä.
Sanktiot eivät herätä luottamusta
Suomessa on viime vuosina käynnistetty tai suunniteltu suuri joukko toimenpiteitä työttömyyden vähentämiseksi. TE-johdon näkemysten mukaan niiden avulla on kyetty tai kyetään vähentämään työttömyyttä vain vähän.
Vuodesta 2018 sovellettua ns. aktiivimallia kritisoitiin ja esitettiin sen purkamista. Malliin sisältyy voimakas sanktio: työttömyysetuutta leikataan, jos aktiivisuusedellytys ei täyty esimerkiksi osallistumalla työllistymistä edistävään koulutukseen tai valmennukseen. Vastaajat katsoivat mallin parantavan työllisyyttä vain vähän ja lisäävän toimeentulotuen tarvetta. Työntekoon ei eri alan vastaajien mukaan juuri kannusta työttömyysturvan karenssien pidentäminen ja etuuksien tason heikentäminen. Niitä vastustaa selvä enemmistö. Vain vajaa viidesosa sote- ja TE-johdosta arvioi puolestaan työttömyysturvan tason alentamisen tai keston lyhentämisen parantavan merkittävästi työllisyyttä.
Melko vaatimattomaksi arvioitiin myös hintakilpailukykyä parantavien maltillisten palkkaratkaisujen ja yksityisten työllistymistä tukevien palvelujen vaikutus. Näiden katsoo kohentavan työllisyyttä melko tai erittäin paljon noin neljännes sote- ja TE-vastaajista.
Tämä artikkeli on julkaisusta Sosiaalibarometri 2019.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, lokakuu 2019