Sosiaalibarometri 2019 johtopäätös 2/4:
Kun yksi palvelu tai etuus ei riitä
Tämä artikkeli on julkaisusta Sosiaalibarometri 2019.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, lokakuu 2019
Sosiaali- ja terveydenhuollossa, Kelassa ja TE-palveluissa huolestuttavat tällä hetkellä erityisen paljon ihmiset, joiden elämäntilanteessa on monia ongelmia. Peräti kolmannes vastaajista katsoo monia samanaikaisia ongelmia kohtaavat alueellaan erityisen haavoittuviksi. Haastavien elämäntilanteiden kirjoon moninainen. Vaikeudet voivat kasautuatyöttömyyden tai työkyvyttömyyden, pitkäaikaissairauden, päihde tai mielenterveysongelmien sekä toimeentulo-ongelmien ja velkaantumisenvyyhdiksi. Kun kyse on lapsiperheestä, koskettaa vaikea tilanne laajempaa joukkoa ja uhkaa periytyä seuraavalle sukupolvelle.
Viiden viime vuoden aikana monia palveluja tarvitsevien hyvinvointi ei ole juuri kohentunut: parantumisesta kertoivain viidennes sote- ja Kelan johdosta, sosiaalityöntekijöistä ja TE-johdosta vajaa kymmenesosa. Tämän ryhmänhyvinvoinnin arvioi alueellaan heikentyneennoin joka viides sosiaali- ja terveysjohtaja, puolet TE-vastaajista ja Kelan johdosta, ja suoraan asiakastyötätekevästä vastaajatahosta, sosiaalityöntekijöistä vielä useampi.
Monialaiset sujuvat palveluketjut avainasemassa
Palvelut toimivat pääsääntöisesti hyvin, kun ihminen tarvitsee yksittäistä palvelua. Koska monia ongelmia kokevienelämäntilanteet ovat moninaiset, ei tueksi riitä yksi etuus tai palvelu, saati kaikille samat ratkaisut.
Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, että pieni asiakasjoukko käyttää suurimmanosan palveluihin käytetyistä resursseista. Siksi palvelujärjestelmän on tärkeä tunnistaa varhaisessa vaiheessa monia palveluja tarvitsevat ihmiset. Siten turvataan oikea-aikaiset palvelut ja tilanteen vaikeutumista ehkäisevät muut toimet.
Nykyisen palvelujärjestelmän kyky vastata monia ongelmia kokevien ihmistentarpeisiin kuitenkin ontuu sosiaalityöntekijöiden ja TE-vastaajien mukaan raskaasti. Tämän ryhmän palvelujenmerkittävään kohentumiseen seuraavan viiden vuoden aikana näistä vastaajista luottaa vain neljännes. Sote- ja Kelan johdosta puolet katsoo palvelujärjestelmän vastaavan tällä hetkellä kohtuullisen hyvin monia ongelmia kokevien tarpeisiin. Sote- ja Kelanjohto myös luottavat muita vastaajia selvästi enemmän, että palvelujärjestelmää kyetään kehittämään lähivuosinaparemmin näiden ihmisten tarpeita vastaavaksi.
Monella tapaa haastavassa elämäntilanteessa elävien tuessa korostuvat monialainen ja moniammatillinen yhteistyö ja saumattomat palvelut. Mitä haavoittuvammassa tilanteessa ihminen on, sitä kriittisempää on palvelujenyhteensovittaminen. Palvelurakenteita uudistettaessa onkin suuri riski, että juuri monia palveluja tarvitsevat tipahtavat palveluverkosta, kun eri toimijoidenyhteistyö ja toimintakäytännöthakevat uusia muotoja.
Ratkaisuja palvelujärjestelmänheikkouksiin
Monia samanaikaisia ongelmia kokevientilannetta helpotetaan vastaajien mukaan sillä, että eri viranomaisilla on selkeä toimintamalli ja koordinointivastuu on määritelty jollekin taholle. Tässä luontevana tahona nähdään sosiaalityö. Palvelujen kokonaisuuden koordinointiin tarvitaan vastuutyöntekijä, mikä mahdollistaa näille asiakkaille tärkeänhenkilökohtaisen palvelun, luottamuksenrakentumisen kasvokkaisissa tapaamisissa ja parhaassa tapauksessa palvelun pitkäjänteisyyden. Koska ongelmat ovat useimmiten kehittyneet pitkän ajan kuluessa, on muutostakinodotettava maltilla.
Eri tahojen palveluja ja muuta tukea tulee suunnata huolellisen palvelutarpeidenarvioinnin pohjalle rakennetulla, eri tahojen yhteisellä asiakassuunnitelmalla. Vastaajat muistuttivat, että suunnitelmassa voidaan hyödyntää myös järjestöjen ja muiden epävirallistentahojen tukea ja toimintaa. Joustavan asiakaspalvelun mahdollistamiseksi katsottiin tarpeelliseksi helpottaa viranomaisten tiedonvaihtoa. Siihen päästäisiin madaltamalla tietosuojaesteitä. Palvelujärjestelmää pidettiin ihmisille monin paikoin vaikeana hahmottaa, eikä kuormittava elämäntilanne helpota palveluihin hakeutumista. Oikea-aikaistapalveluihin hakeutumista tukevat matalan kynnyksen palvelut sekä riittäväneuvonta ja palveluohjaus.
Viranomaisten toimipisteistä ulosjalkautuvat ja kotiin tuotavat palvelut arvioitiin erityisen toimiviksi. Siten tuki saadaan istutettua paremmin ihmisenarkeen. Jalkautuvat palvelut nähtiin myös yhtenä ratkaisuna esimerkiksipäihde- ja mielenterveyskuntoutujien sekä tulottomien, perustoimeentulotuella elävien nuorten tavoittamiseen.
Tämä artikkeli on julkaisusta Sosiaalibarometri 2019.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, lokakuu 2019