Perusturvaan tarvitaan korotuksia kohtuullisen minimikulutuksen turvaamiseksi

Suomessa on laskettu tarkkaan, paljonko erilaisissa elämäntilanteissa olevat perusterveet ihmiset tarvitsevat rahaa pystyäkseen hankkimaan välttämättömät hyödykkeet, niin tuotteet kuin palvelut, selviytyäkseen aivan perusmenoista. Näitä laskelmia kutsutaan kohtuullisen minimin viitebudjeteiksi. Viitebudjetit on laadittu Kuluttajatutkimuskeskuksessa.

Useat vähimmäisetuudet ovat jääneet kauaksi niistä summista, joita ihmisen katsotaan kohtuudella tarvitsevan elämiseen. Tämä pakottaa esimerkiksi työttömän peruspäivärahaa saavan hakemaan myös toimeentulotukea ja silti tinkimään joistain välttämättömistä perushyödykkeistä, kuten ruosta ja lääkkeistä. 

Perusturvan riittävyyden arvioinnissa on todettu, että työttömän, kotihoidon tuen saajan ja vähimmäismääräisten sairaus- ja vanhempainpäivärahan saajan tulotasot eivät riitä kattamaan kohtuullista minimikulutusta. Perusturva muodostaa ihmisen toimeentulon perustan, jos hänellä ei ole ansiotuloja tai hän ei saa aiempiin ansioihin sidottuja etuuksia. Perusturvan tarkoitus on turvata toimeentulo silloin, kun ihmistä kohtaa sairaus, työttömyys, työkyvyttömyys tai puolison kuolema tai kun hän saa lapsen tai tulee vanhaksi. 

Kohtuullisen minimin viitebudjetit ovat esimerkkilaskelmia siitä, paljonko kohtuulliseen elämään tarvitaan Suomessa rahaa. Niissä on huomioitu ruoka, tietoliikenne, kodin tavarat ja laitteet, vaatetus, terveys, hygienia, vapaa-aika ja harrastukset sekä asuminen ja liikkuminen. Tarkoitus on, että viitebudjettien määrittelemällä tasolla pystyy kattamaan välttämättömäksi katsotut elämisen kustannukset.  

Viitebudjettien määrittämä taso ei tarjoa luksusta. Kulutustaso on niukka, jos sitä verrataan väestön keskimääräiseen kulutukseen. Se on hieman korkeampi kuin mitä on pienituloisuusraja Suomessa. Pienituloisuusrajana pidetään 60 prosenttia mediaanitulosta, mikä tarkoittaa yhden hengen taloudelle noin 1 350 euroa kuukaudessa vuonna 2021. 

Viitebudjetit kuvaavat yleisesti kohtuulliseen kulutukseen tarvittavaa toimeentulon tasoa. Perusturvan varassa olevien lisäksi myös esimerkiksi pienipalkkaisilla työntekijöillä voi tulotaso jäädä alle kohtuullisen minimin.   

Minimi­budjettilla elävän on laskettava eurot tarkkaan – esimerkiksi ruoka­raha on 12 euroa päivässä.

Lue lisää Erja Saarisen blogista…

Oheisissa esimerkkilaskelmissa on havainnollistettu, kuinka kaukana kohtuullisen minimin tasosta perusturvan taso on eri kotitaloustyypeillä. Esimerkit on laadittu työttömille kotitalouksille, mutta vaje olisi vastaavanlainen myös esimerkiksi vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa saavilla kotitalouksilla.  

Esimerkkilaskelma osoittaa, että Helsingissä yksin asuvan työttömän peruspäivärahaa saavan miehen on pärjättävä kuukaudessa 389,19 euroa pienemmällä summalla, kuin välttämättömiin menoihin on arvioitu tarvittavan. Tampereella vastaavassa tilanteessa olevan miehen on pärjättävä 346,24 euroa viitebudjetin tasoa pienemmällä summalla. Esimerkkitapauksissa peruspäivärahaa saavalla syntyy oikeus toimeentulotukeen. Toimeentulotuen jälkeenkin vajetta suhteessa viitebudjettiin jää vielä noin 158 euroa, kun oletetaan, että toimeentulotuessa hyväksytään viitebudjetin mukainen vuokra kokonaisuudessaan. 

Vastaava vajaus on kahden työttömän aikuisen ja kahden lapsen perheellä Helsingissä 674,69 euroa ja Tampereella 577,27 euroa. Toimeentulotuen jälkeen vaje suhteessa viitebudjettiin on noin 260 euroa. 

Viitebudjetit on laskettu olettaen ihmisten olevan perusterveitä. Suuremmat sairastamisen kulut siis lisäävät vajetta entisestään.  

Esimerkkilaskelmat on tehty vuoden 2021 tasossa, jolloin työttömän peruspäiväraha oli 726,27 euroa kuukaudessa. Laskelmissa on huomioitu työttömän peruspäivärahan korotuksen vaikutukset asumistukeen, toimeentulotukeen ja verotukseen. Kun peruspäivärahaa korotetaan, vähenee toimeentulotuen ja asumistuen menot. Verotulot taas kasvavat.

Jotta yksin Helsingissä asuvan miehen viitebudjetin 389,19 euron vajaus saataisiin kurottua umpeen, tulisi työttömyyspäiväraha korottaa 1 659,39 euroon. Korotustarve olisi siis 933,12 euroa. Tuolloin päivärahasta maksettavat verot nousisivat 223,59 eurolla. Asumistuki taas laskisi 320,34 euroa. Työttömyyspäiväraha tulisi siis yli kaksinkertaistaa, jotta esimerkkitapauksessa käteen jäävä summa nousisi todetun noin 390 euron vajeen verran. Kun tulotaso olisi viitebudjetin määrittämällä tasolla, ei tarvetta toimeentulotuelle enää syntyisi. 

Tampereella asuvalla kahden työttömän ja kahden lapsen perheellä taas työttömyysturva tulisi viitebudjettivajeen täyttämiseksi korottaa kummallakin vanhemmalla 1 348,07 euroon. Korotustarve olisi siis 454,53 euroa. Kummankin vanhemman päivärahoista maksettavat verot nousisivat 150,09 euroa. Perheen asumistuki laskisi 31,61 euroa. Tässä esimerkkitapauksessa tulisi työttömyyspäivärahaa korottaa ”vain” 51 prosenttia, jotta käteen jäävä summa nousisi todetun noin 577 euron vajeen verran.  

Kohtuullisen minimin tasolle pääsemiseksi korotustarpeet vaihtelevat eri elämäntilanteissa ja eri asuinpaikkakunnilla, mutta selvää on, että perusturvaan tarvittavat korotukset ovat hyvin suuria. Oheisissa esimerkkitapauksissa päivärahan korotustarve on 51–128 prosenttia. 

Esimerkkilaskelmissa on korotettu vain työttömän peruspäivärahaa ja pidetty muu etuusjärjestelmä ja verotus ennallaan. Perusturvan riittävyyttä on mahdollista parantaa kohtuullisen minimin tasolle myös yhdistämällä vähimmäismääräisten päivärahojen korotuksiin esimerkiksi asumistukeen ja verotukseen tehtäviä muutoksia.  

Muiden sosiaaliturvaetuuksien kuin eläkkeiden verotus on ankarampaa kuin samansuuruisten palkkatulojen. Etuuksien saajien verotusta voitaisiin keventää esimerkiksi myöntämällä kunnallisverotuksen ansiotulovähennys tai eläketulovähennys myös etuustuloista (ks. laskelmia mahdollisista veroreformeista). 

Asumistuen suhde vuokriin vaikuttaa oleellisesti siihen, millä tasolla esimerkiksi työttömän perusturvan tulee olla, jotta päästään kohtuullisen minimin tasolle. Esimerkkilaskelmasta nähdään, että työttömyysturvaa saavalla asumistuen osuus vuokrasta on pienentynyt 2010-luvun alkupuoliskon suosiollisemman kehityksen jälkeen. Esimerkiksi työttömän perusturvaa saavalla 2010-luvun alussa asumistuki korvasi noin 77 prosenttia, vuonna 2022 enää noin 62 prosenttia vuokrasta.  

Jos työttömän perusturvaa ja sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahaa korotettaisiin esimerkiksi 20 prosentilla, maksaisi se vuositasolla 283 miljoonaa euroa. Vastaavasti päivärahojen korotus esimerkiksi 50 prosentilla maksaisi 725 miljoonaa euroa.  

Seuraavalla vaalikaudella on laadittava pitkän tähtäimen suunnitelma siitä, miten perusturvan tasoa korotetaan niin, että edetään kohti viitebudjettien määrittelemää kohtuullisen minimin tasoa. Oikeus sosiaaliturvaan ja riittävään elintasoon ovat ihmisoikeuksia, jotka turvataan kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslaissa. Perusturvan taso ei kuitenkaan nykyisellään takaa näiden oikeuksien toteutumista Suomessa. 

Perusturvan parantaminen tulee ensi hallituskaudella aloittaa korottamalla työttömien perusturvaa ja sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahaa 20 prosentilla. Etuuksien vuoden 2022 tasolla tämä tarkoittaisi kuukausitasolla noin 148 euron korotusta. Tällainen korotus vähentäisi asumistuen saajien lukumäärää noin 7 000 henkilöllä ja toimeentulotukea tarvitsevien määrää vajaalla 20 000 hengellä.  

Korotuksia perusturvaan tulee jatkaa asteittain.  

Aika ajoin esitetään ajatuksia, että sosiaaliturva on jo niin korkealla tasolla, että ihmiset eivät sen takia mene töihin. Sosiaaliturvan leikkaukset nähdään keinona parantaa työllisyyttä. Ajatuksena on, että kun työttömien sosiaaliturvaa leikataan ja elämisestä tehdään kurjempaa, he valitsevat sosiaaliturvan sijaan töihin menon.  

Perusturvan varassa elävillä työttömillä toimeentulo on jo nyt kohtuulliseksi katsottavaa paljon matalammalla summalla kituuttelua ja aikaa vievää tuen hakemista monista eri lähteistä. Se ei tarjoa helppoa, joutilasta elämää.   

Ihmisten työllistymiseen vaikuttaa taloudellisten kannusteiden lisäksi moni muu asia. OECD:n tutkimuksen mukaan Suomessa muihin OECD-maihin verrattuna terveysongelmat ovat merkittävä este työttömien työllistymiselle. Meillä terveyspalveluihin pääsyssä on ongelmia, ja palveluista perittävät asiakasmaksut ovat eurooppalaisittain korkeita. Terveysongelmista kärsivän ihmisen kohdalla etuuksien pienentäminen ei lisää henkilön työllistymismahdollisuuksia, mutta saattaa entisestään vaikeuttaa mahdollisuuksia mennä lääkäriin tai ostaa tarvitsemansa lääkkeet. Sairauksien paheneminen siirtää työmarkkinoille pääsyn entistä kauemmas. 

Köyhyys ja jatkuva huoli toimeentulosta aiheuttavat stressiä ja kapeuttavat ihmisen ajattelua. Niukkuudessa elävä ihminen keskittyy vain selviytymään hetkestä toiseen, eikä pysty havaitsemaan kaikkia mahdollisuuksiaan ja vaihtoehtojaan. Heikossa asemassa oleva työtön ei ole se, joka todennäköisimmin työllistyy.    

SOSTE näkee, että työllisyyttä vahvistetaan tukemalla sitä, että ihmiset pysyvät terveinä ja työkykyisinä.  Osaltaan tämä varmistetaan takaamalla kaikille sellainen toimeentulo, että he eivät joudu elämään köyhyydessä.  

Perusturvan kehittämisellä selkeämmäksi ja joustavammaksi sekä sen tasoa parantamalla voidaan vahvistaa ihmisten työ- ja toimintakykyä sekä työmarkkinoille osallistumista. Sosiaaliturvan leikkauksilla ja riittämättömillä palveluilla taas voi olla kauaskantoisia vaikutuksia ihmisten elämään, yhteiskunnalle aiheutuviin kustannuksiin ja yhteiskunnan vakauteen pitkällä aikavälillä. Tutkimus on osoittanut, että perheen köyhyys voi aiheuttaa nuorelle pitkälle hänen tulevaisuuteensa vaikuttavia vaikeuksia. Näin perheiden tämänhetkiset toimeentulo-ongelmat aiheuttavat yhteiskunnalle kuluja pitkälle tulevaisuuteen. 

Mikäli parempi perusturva yhdessä palvelujen kanssa onnistuu estämään sosiaalisten ongelmien kasautumista ja tukemaan ihmisiä ajoissa ongelmien kanssa, pitkällä tähtäimellä kalliita korjaavia sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitaan vähemmän, pitkittyneitä toimeentulotukiasiakkuuksia on vähemmän ja muiden sosiaalisten ongelmien hoitoon tarvitaan vähemmän rahaa.   

Riittävä perusturva on investointi, jonka tuotot toteutuvat viime kädessä ihmisten lisääntyneen hyvinvoinnin kautta. 

Laskelmat on laatinut valtiotieteiden tohtori Pertti Honkanen. Laskelmissa on hyödynnetty Tilastokeskuksen SISU-mikrosimulointimallia. SISU-malli sisältää keskeisen etuus- ja tuloverolainsäädännön pitkältä ajalta. Esimerkkilaskelmat on laadittu JUTTA-mallilla.