Vapaaehtoistoiminta rakentaa välittävää yhteiskuntaa
Äkillinen kriisi. Yksinäisyys. Hoivan ja tuen tarve. Meillä on keskuudessamme suuri joukko ihmisiä, jotka tarvitsevat toista ihmistä. Lapsia, vanhuksia, perheitä, sairastuneita, omaisia. Onneksi on myös suuri joukko heitä, jotka antavat aikaansa ja osaamistaan muiden hyväksi. Vapaaehtoisesti.
Vapaaehtoistoiminnan inhimillinen arvo on suunnaton. Toiminta tukee sekä auttajien että autettavien hyvinvointia ja osallisuutta. Se tuo yhteen ihmisiä ja pehmentää polarisaatiota.
Vapaaehtoistoiminta ei synny itsestään
Vapaaehtoisten taustalla toimii joukko järjestöjä ja yhteisöjä, jotka huolehtivat tekemisen sujuvuudesta ja vaikuttavuudesta. Toiminta toteutuu harvoin ilman palkatun henkilökunnan tukea. Järjestöt tavoittavat uusia vapaaehtoisia, tarjoavat heille ohjausta ja koulutusta sekä varmistavat, että apu saavuttaa sitä eniten tarvitsevat. Nämä toimijat myös tavoittavat ihmisiä, jotka jäävät usein julkisten ja kaupallisten palveluiden ulkopuolelle.
Kuitenkin lähes kolmannes vapaaehtoisauttamista tekevistä sosiaali- ja terveysalan järjestöistä on kokenut haasteita toiminnan organisoinnissa. Yleisimpänä ongelmana on vapaaehtoistoimijoiden tukemiseen liittyvät resurssivajeet. Resurssiongelmat liittyvät erityisesti siihen, että palkattujen henkilöiden määrä ei riitä tarjoamaan vapaaehtoisille heidän kaipaamaansa tukea ja ohjausta (Järjestöbarometri 2024).
Vapaaehtoistoiminnalla on merkittävä taloudellinen arvo
Kansalaisareenalle tehdyn selvityksen mukaan vapaaehtoistyön arvo Suomessa on jopa 3,2 miljardia euroa (Hoffrén 2023). Se on siis merkittävä yhteiskunnallinen voimavara ja lisäksi tuo merkityksellisyyttä monen arkeen.
Ilman vapaaehtoisten panosta moni ennaltaehkäisevä palvelu jäisi toteutumatta, mikä johtaisi myöhemmin suurempiin menoihin esimerkiksi syrjäytymisen, yksinäisyyden ja pitkäaikaisen tuen tarpeen vuoksi. Näiden haasteiden korjaaminen tulee huomattavasti kalliimmaksi pitkällä aikavälillä.
Toimintaedellytykset on turvattava myös tulevaisuudessa
Kaikesta huolimatta järjestöjen valtionavustuksiin kohdistuu rajut ja odotettua nopeammat leikkaukset, joihin sopeutuminen on monille järjestöille erittäin vaikeaa tai mahdotonta. Tämä uhkaa järjestöjen työn jatkuvuutta ja vaikuttavuutta. Valitettavasti useimmilla järjestöillä ei ole näköpiirissä muita mahdollisia rahoitusmuotoja.
Vapaaehtoistoiminta rakentaa välittävää, osallistavaa ja inhimillisempää yhteiskuntaa. Useat järjestöt ovat luoneet toimivia ja vaikuttavia malleja vapaaehtoistoiminnalle eri yhteiskunnan sektoreilla. On äärimmäisen tärkeää turvata toimintaedellytykset jatkossakin.
Hanna Simola
toiminnanjohtaja
Siskot ja Simot
Sari Nikula
toiminnanjohtaja
Parasta Lapsille