UTAKin selvitys osoittaa, että hyvinvointitalouden ohjausmallia tarvitaan niin Suomessa kuin EU:nkin tasolla

Orpon hallitus sopeuttaa tällä hallituskaudella julkisia menoja. Tavoitteeksi on asetettu yhdeksän miljardin euron säästö hallituskauden loppuun mennessä. 

Laadimme Lauri Holapan ja Patrizio Lainàn kanssa Onko lääke vaarallisempi kuin tauti? -nimisen selvityksen, jossa tutkimme, miten hallituksen sopeutus vaikuttaa Suomen bruttokansantuotteeseen (BKT) ja julkiseen velkasuhteeseen vuosina 2025–2031. Tulostemme mukaan talouskasvu ja velkaantuminen olisivat huomattavasti paremmalla tolalla, jos sopeutusta ei tehtäisi. Toisin sanoen sopeutus heikentää talouskasvua niin paljon, että velkasuhdekin kasvaa. Sama havainto on tehty useissa muissa tutkimuksissa. 

Vaikka Orpon hallitus julkaisi sopeutussuunnitelmansa ennen kuin Euroopan unioni (EU) otti uudet finanssipolitiikan sääntönsä käyttöön, EU:n uudet säännöt lisäävät sopeutuspaineita niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Yksi syy tähän on se, että EU:n sääntökehikossa ei ole riittävästi huomioitu sopeutuksen kielteisiä vaikutuksia talouskasvuun ja julkiseen velkasuhteeseen. 

Suomen ja EU:n talouspoliittiseen ohjaukseen liittyvät ongelmat tekevät selväksi, että hyvinvointitalouden ohjausmallia tarvitaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Ohjausmalli olisi otettava käyttöön paitsi Suomessa myös koko EU:ssa. 

Mitä sopeutus käytännössä tarkoittaa? 

Orpon hallitus on sopeuttanut julkisia menoja leikkaamalla sosiaaliturvasta. Viime vuonna sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että vuosina 2024–2025 tehtävät sosiaaliturvaleikkaukset ajavat 100 000 ihmistä köyhyysrajan alapuolelle. 

Lisäksi hallitus on painostanut hyvinvointialueita tekemään mittavia säästöjä, mikä heikentää julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta merkittävästi. Käytännössä tämä on tarkoittanut sairaalaverkon karsimista, suuria korotuksia asiakasmaksuihin sekä ikääntyneiden ympärivuorokautisten hoivapaikkojen vähentämistä 11 000 paikalla vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi perusterveydenhuollon hoitotakuuta on pidennetty 14 päivästä kolmeen kuukauteen. 

Samaan aikaan hallitus on leikannut viidenneksen sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta, vaikka järjestöt usein paikkaavat julkisten palvelujen puutteita. Vuoteen 2027 mennessä järjestöjen rahoitusta leikataan vielä kolmanneksella vuoden 2024 tasoon verrattuna. Kynttilää poltetaan nyt molemmista päistä sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdalla. 

Tähän asti hallituksen ainut veropoliittinen päätös on ollut kiristää arvonlisäverotusta. SOSTE selvitti, että tämäkin päätös heikentää eniten pieni- ja keskituloisten kotitalouksien toimeentuloa. 

Sopeutus heikentää kasvua ja julkista velkasuhdetta Suomessa 

Uuden talousajattelun keskus UTAKin julkaisemassa selvityksessä simuloimme Orpon hallituksen tekemän sopeutuksen vaikutuksia Suomen talouteen. Simulaatiot on mallinnettu Euroopan komission DSA-mallilla ja tutkimuskirjallisuuteen perustuvilla maltillisilla parametreillä. 

Tulostemme mukaan Orpon hallituksen sopeutus saattaa jopa pysäyttää talouskasvun ja nostaa julkisen velkasuhteen 100 prosenttiin BKT:stä Suomessa. Tämä nähdään kuviosta 9, joka on otettu selvityksestä. 

Kuviossa 9 esitetty tulos syntyy varsin maltillisilla, tutkimuskirjallisuuteen perustuvilla oletuksilla. Suomen talous kärsii tällä hetkellä taantumasta, minkä vuoksi sopeutuksen kielteiset vaikutukset voivat olla paljon suurempiakin. 

Löydöksemme on hätkähdyttävä, mutta toisaalta se on myös viimeaikaisen empiirisen tutkimusnäytön mukainen. Selvityksen lopulla ehdotamme julkista investointipakettia, joka kiihdyttäisi Suomen talouskasvua parantamalla erittäin heikkoa työmarkkinatilannetta ja yksityisten yritysten myyntiä. Tämä olisi realistisempi keino laskea julkista velkasuhdetta. 

Selvityksessä myös ehdotetaan, että hyvinvointialueiden alijäämän kattamisvelvoitetta olisi hyvä pidentää nykyisestä kahdesta vuodesta esimerkiksi kymmeneen vuoteen. Tämä olisi perusteltua, koska hyvinvointialueiden tekemien investointien taloudelliset hyödyt näkyvät usein vasta vuosien tai jopa vuosikymmenten kuluttua, kun taas investointien kustannukset täytyy nykyjärjestelmässä kattaa jo kahdessa vuodessa. 

Hyvinvointitalouden ohjausmallia tarvitaan 

Selvityksemme tulokset osoittavat, että epärealistisille oletuksille perustuva talouspolitiikan ohjausmalli voi johtaa entistä suurempiin ongelmiin. Mikäli julkisten menojen ja palvelujen suhde talouskasvuun ja julkiseen velkasuhteeseen oletetaan liian yksioikoiseksi, huonosti ajoitettu ja kovaotteinen sopeutuspolitiikka tukahduttaa kasvua ja voi lopulta heikentää julkisen talouden kestävyyttä. 

Hyvinvointitalouden ohjausmalli tarjoaa konkreettisen välineen rakenteellisten ongelmien korjaamiseksi paitsi Suomen hallitukselle myös Euroopan komissiolle. Hyvinvointitalousajattelussa taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden lajeja tarkastellaan toisiinsa sidoksissa olevina. Siksi politiikkatoimien tulisi vahvistaa vähintään yhtä näistä kestävyyden lajeista vahingoittamatta muita. Esimerkiksi sosiaalisen kestävyyden lajin heikentäminen heikentää usein myös taloudellista kestävyyttä. 

Suomen ja EU:n talouspoliittisia ohjausmalleja tulisi päivittää siten, että oletukset julkisten menojen vaikutuksesta muuhun talouteen perustuisivat kattavaan ja monitieteelliseen tutkimusnäyttöön. Lisäksi talouspolitiikan ohjauksessa olisi tärkeää huomioida muitakin indikaattoreita kuin julkiset alijäämät ja velkasuhde. Tällaisia indikaattoreita ovat sosiaaliset, terveyteen liittyvät ja ekologiset indikaattorit. 

Hyvinvointitalousajattelun soveltaminen auttaisi ratkaisemaan nykyisen ristiriidan Euroopan komission talouspolitiikan ohjauksen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteiden välillä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin myötä Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien ihmisten määrää 100 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan Euroopan komission antamien sopeutussuositusten noudattaminen ajaa 100 000 ihmistä köyhyyteen Suomessa. Vaatimusten ristiriitaisuus kertoo, että EU:n ohjausmallia on uudistettava. 

Lopuksi: Katsaus ensi viikon puoliväliriiheen 

Vaikka Orpon hallitus on asettanut mittavan yhdeksän miljardin euron sopeutustavoitteen, tällä viikolla kuultiin, että hallitus aikoo laskea yhteisöveroa 22.–23.4. pidettävässä puoliväliriihessä. Yhteisöveron alentaminen yhdelläkin prosenttiyksiköllä lisää julkisia alijäämiä yli 400 miljoonalla eurolla vuosittain. 

Yhteisöveroa alennettiin Suomessa jo 2010-luvun alussa rajusti kuudella prosenttiyksiköllä. Tämä on lisännyt julkisia velkaantumispaineita vuosittain yli 2,4 miljardilla eurolla. Toiveiden vastaisesti veronalennus ei myöskään lisännyt investointeja Suomessa. 

Osoitin tammikuussa julkaistussa katsauksessani, että yhteisöveron alentamisen väitetyistä hyödyistä on levitetty harhaanjohtavaa tietoa Suomessa. Kuten verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n tutkijat ovat kertoneet, yhteisöveron alentaminen on oikeasti tehoton kasvutoimi. 

SOSTE on laatinut ehdotuksen uudistuksista, joilla julkista taloutta voidaan vahvistaa ilman, että heikoimmassa asemassa olevien tilanne vaikeutuu entisestään. Esimerkiksi verotusta olisi mahdollista kiristää 2,5 miljardin euron edestä talouskasvun kärsimättä. 

Lue lisää: Talouskasvua voidaan vauhdittaa ilman leikkauksia