Uuden talousajattelun keskuksen UTAKin tänään julkaiseman raportin keskeinen johtopäätös on, että julkiset menoleikkaukset hidastavat Suomen talouskasvua ja lisäävät julkista velkaantumista merkittävästi. Talouskasvu olisi nopeampaa ja julkinen velkaantuminen vähäisempää siinä tapauksessa, että sopeutusta ei tehtäisi lainkaan.
”Tulos saattaa kuulostaa yllättävältä, mutta se on itse asiassa taloustieteellisen tutkimusnäytön mukainen. Erityisesti taantumaan ajoitetun sopeutuksen on havaittu hidastavan talouskasvua merkittävästi, mikä sitten nostaa julkista velkasuhdetta”, huomauttaa SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen.
Orpon hallitus on muun muassa heikentänyt sosiaaliturvaa, päättänyt sote-palveluihin kohdistuvista säästöistä sekä leikannut sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista. Sote-järjestöt ja asiantuntijat ovat toistuvasti varoittaneet, että säästöt kohdistuvat haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin ja että niiden kielteiset vaikutukset ovat mittavia. Viime vuonna sosiaali- ja terveysministeriö esimerkiksi arvioi, että vuosina 2024–2025 tehtävät sosiaaliturvauudistukset lisäävät pienituloisten määrää 100 000 henkilöllä.
”Säästöjä on perusteltu sillä, että ne vähentävät Suomen julkista velkaantumista. Perustelulta katoaa pohja, mikäli säästöillä onkin päinvastainen vaikutus”, toteaa Kyyrönen.
”Leikkaukset sote-järjestöjen valtionavustuksista ovat havainnollistava esimerkki. Avustusleikkaukset lisäävät julkisen sektorin menoja, koska järjestöjen tekemä ennaltaehkäisevä työ on erittäin kustannustehokasta.”
Vaihtoehtoja sopeutukselle löytyy
Selvityksessä ehdotetaan neljän miljardin euron suuruista julkista investointipakettia. Investoinnit kohdistuisivat julkiseen infrastruktuuriin, koulutukseen, julkiseen asuntotuotantoon, kasvuyrityksiä tukevaan pääomasijoitustoimintaan sekä vihreää siirtymää edistäviin teollisuuspolitiikan toimenpiteisiin. Tämä elvyttäisi talouskasvua, mikä puolestaan laskisi julkista velkasuhdetta.
Orpon hallituksen puoliväliriihessä 22.–23.4. suunnitellaan tulevia talouspoliittisia toimenpiteitä. Valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut, että hallitus etsii uusia säästökohteita.
”Nyt ei ole järkevää tehdä uusia menoleikkauksia, sillä ne vain heikentävät Suomen talouden kehitystä”, korostaa Kyyrönen.
”Nykytilanteessa on päinvastoin tehtävä julkisia panostuksia, jotka auttavat Suomen pois taantumasta ja turvaavat koko väestön hyvinvointia ja toimeentuloa ennen kasvu-uralle palaamista.”
SOSTE on esittänyt hyvinvointia ja toimeentuloa edistäviä toimenpiteitä, kuten sosiaaliturvaetuuksien indeksijäädytyksistä luopumista, työttömyysturvan ja yleisen asumistuen suojaosien palauttamista, Kela-korvauksiin varattujen rahojen kohdentamista julkiseen terveydenhuoltoon sekä sosiaalihuoltoon suunniteltujen leikkausten perumista. Lisäksi SOSTE on laatinut veroehdotuksen, joka lisäisi valtion verotuloja noin 2,5 miljardilla eurolla ilman, että pienituloisten toimeentulo tai talouskasvu heikkenisivät.
Mikä selvitys?
Uuden talousajattelun keskus UTAK julkaisi selvityksen ”Onko lääke vaarallisempi kuin tauti? Selvitys Orpon hallituksen finanssipolitiikan vaikutuksista talouskasvuun ja julkiseen talouteen”. Selvityksessä simuloidaan Euroopan komission kehittämällä mallilla, millaisia vaikutuksia Orpon hallituksen tekemillä julkisilla menoleikkauksilla on Suomelle. Raportin ovat laatineet SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen, UTAKin toiminnanjohtaja Lauri Holappa sekä STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.