Enemmistö eduskuntapuolueista katsoo, että hallituksen sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistamat leikkaukset ovat virhe.
Täysin samaa mieltä väitteen kanssa ovat oppositiopuolueet SDP, keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto. Sen sijaan hallituspuolueet kokoomus, perussuomalaiset ja RKP olivat väitteen kanssa jokseenkin eri mieltä. Ei samaa eikä eri mieltä olivat Liike Nyt ja ainoana hallituspuolueena kristillisdemokraatit.
”Järjestöleikkauksien hyväksyttävyys noudattelee pitkälti hallitus-oppositio-linjaa. Hallituspuolueista kristillisdemokraatit olivat ainoa, joka ei halunnut kallistua kumpaankaan suuntaan ja avovastauksissaan toi esille, miten sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat leikkaukset ovat olleet tässä taloudellisessa tilanteessa välttämättömiä, mutta erittäin valitettavia ja vaikeita”, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Miia Nahkuri.
Myös RKP toi avovastauksissaan esille, miten puolue ei olisi halunnut tehdä näitä leikkauksia ja onkin hallituksessa pyrkinyt lieventämään niiden vaikutuksia. Samalla puolue kuitenkin toteaa, miten hallitus on tehnyt vaikeita taloudellisia päätöksiä Suomen velkaantumisen hillitsemiseksi, ja järjestöleikkaukset ovat osa tätä kokonaisuutta.
”Järjestöleikkaukset eivät siis ole olleet läpihuutojuttu hallituksessakaan”, arvioi Nahkuri.
Myös hallituspuolueet perussuomalaiset ja kokoomus näkevät leikkaukset osana laajempaa julkisen talouden sopeutusta.
Perussuomalaisten mielestä myös järjestökentän on mukauduttava tilanteeseen poistamalla päällekkäisyyksiä, korostamalla vapaaehtoistyön koordinoinnin kaltaisia tehtäviä sekä karsimalla edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä.
Oppositiolta vahvaa kritiikkiä leikkauksista
Oppositiopuolueet pitivät leikkauksia ennen kaikkea virheenä.
Vihreät luonnehti järjestöleikkauksia iskuksi kansalaisyhteiskunnan sydämeen ja vaati leikkausten perumista.
SDP korosti järjestöjen osallisuustyötä, vasemmistoliitto piti leikkauksia äärimmäisen lyhytnäköisinä ja keskusta näki ne osin jopa järjestötoimintaa lamauttavina.
Keskustan mukaan hyvinvointialueiden pitää nähdä kolmannen sektorin ennaltaehkäisevä työ julkista sektoria säästävänä toimintana.
Leikkaukset iskevät samoihin ihmisiin kuin etuus- ja palveluleikkaukset
Miia Nahkuri muistuttaa, että leikkaukset eivät kohdistu vain järjestöihin. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen työhön kohdistuvat leikkaukset iskevät samoihin haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, joihin kohdistuvat myös etuuksien ja palveluiden leikkaukset.
Tämä lisää julkisten palveluiden kuormitusta, kun ennaltaehkäisevä apu heikkenee.
”On tärkeää, että puolueet ymmärtävät tämän vaikutuksen ja ottavat sen huomioon tulevissa päätöksissä”, muistuttaa Nahkuri.
Mitä SOSTE kysyi?
Suomessa on runsas ja monipuolinen sosiaali- ja terveysjärjestökenttä. Sote-järjestöissä on yli miljoona jäsentä ja niissä toimii peräti puoli miljoonaa vapaaehtoista. Järjestöt auttavat lapsiperheitä, nuoria, kriisejä kohdanneita, vanhuksia, yksinäisiä, muistisairaita, pitkäaikaissairaita, mielenterveys- ja päihdeongelmaisia, vammaisia ja kaikkien heidän läheisiään.
Tuoreen Sosiaalibarometrin mukaan hyvinvointialueilta ohjataan ihmisiä aiempaa enemmän järjestöjen tuen ja toiminnan piiriin, jotta alueet voivat hillitä kustannuksiaan. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen auttamistyön kannalta keskeisiä valtionavustuksia kuitenkin leikataan vuoteen 2027 mennessä kolmanneksella eli 130 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen apuun siis nojataan, mutta samaan aikaan niiden toimintaedellytyksiä heikennetään merkittävästi.
Väite: Näin suuret leikkaukset sosiaali- ja terveysjärjestöiltä ovat virhe.
Täysin samaa mieltä – Jokseenkin samaa mieltä – Ei samaa eikä eri mieltä – Jokseenkin eri mieltä –
Täysin eri mieltä – Puolueellamme ei ole kantaa tähän asiaan
Vihreät: 1 täysin samaa mieltä
Järjestökentän rooli on korvaamaton sekä sote-sektorin kannalta että aktiivisen yhteiskunnallisen toiminnan mahdollistajana. Järjestöissä on sellaista tietoa ja taitoa mitä ei missään muualla ole. Järjestöjen rahoituksen leikkaaminen tällä tavalla osuu suoraan kansalaisyhteiskunnan sydämeen. Vihreät peruisi välittömästi nämä leikkaukset, jos saisimme asiasta päättää.
KD: 3 ei samaa eikä eri mieltä
Yritysten ohella kolmannen sektorin toimijat, kuten sosiaali- ja terveysjärjestöt, ovat hyvinvointialueiden keskeisiä kumppaneita. Näiden järjestöjen asiantuntemusta ja toimintaa tulee hyödyntää entistä tehokkaammin. Tiedot järjestöjen toiminnasta on integroitava hyvinvointialueiden tietojärjestelmiin, ja niiden työ on kytkettävä tiiviisti osaksi alueiden palvelukokonaisuuksia. Järjestöjen osallistamista kannattaa vahvistaa esimerkiksi hyvinvointialue- ja palvelustrategioiden sekä hyvinvointisuunnitelmien laatimisessa. Yhteistyön helpottamiseksi hyvinvointialueille voidaan nimetä järjestökoordinaattori, joka vastaa järjestöyhteistyöstä.
Alan järjestöihin kohdistuvat leikkaukset ovat olleet tässä taloudellisessa tilanteessa välttämättömiä, mutta erittäin valitettavia ja vaikeita. Ne on kuitenkin pyritty toteuttamaan siten, että rahoituksesta eniten riippuvaiset, pienet järjestöt ovat jääneet leikkausten ulkopuolelle ja isoin osuus on kohdistunut vakavaraisiin, isoihin toimijoihin, joille leikkaukset eivät vastaavasti vaikuta merkittävästi toiminnan järjestämiseen. Alueilla tehtävän yhteistyön kautta tuleekin lisätä järjestöjen toimintamahdollisuuksia entistä paremmin. Tätä yhteistyötä edistämme omalta osaltamme valtuustoissa. Myös alueilla voidaan jakaa avustuksia.
SDP: 1 täysin samaa mieltä
Järjestöjen ja seurojen toimintaedellytykset on turvattava. Järjestöt tekevät työtä osallisuuden mahdollistajina ja siksi kuntien ja hyvinvointialueiden on tehtävä yhteistyötä niiden kanssa.
Katsomme, että järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi valtionavustusten taso on turvattava pitkäjänteisesti ja ennakoitavasti.
RKP: 4 jokseenkin eri mieltä
Me tunnustaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen merkittävän roolin hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisevän työn tukemisessa. Järjestöt tarjoavat korvaamattomia palveluja ja täydentävät julkisen sektorin toimintaa, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille.
Hallitus on tehnyt vaikeita taloudellisia päätöksiä Suomen velkaantumisen hillitsemiseksi, ja järjestöleikkaukset ovat osa tätä kokonaisuutta. Emme ole halunneet tehdä näitä leikkauksia, ja hallituksessa olemme pyrkineet lieventämään niiden vaikutuksia. RKP on tehnyt hartiavoimin töitä varmistaakseen, että leikkaukset jäävät mahdollisimman pieniksi.
Koska hyvinvointialueet ohjaavat ihmisiä entistä enemmän järjestöjen palvelujen piiriin, on tärkeää löytää ratkaisuja, jotka tukevat järjestöjen toimintakykyä myös tulevaisuudessa. RKP haluaa varmistaa, että alueilla, joissa olemme mukana, jatketaan yhteistyötä järjestöjen kanssa ja haetaan vaihtoehtoisia tapoja tukea niiden toimintaa.
Näin suuret leikkaukset voivat vaikeuttaa järjestöjen toimintaa merkittävästi, ja siksi pidämme tärkeänä, että niiden vaikutuksia arvioidaan jatkuvasti ja tarvittaessa korjataan.
Vasemmistoliitto: 1 täysin samaa mieltä
Kyseessä on ehdottomasti ollut virhe, ja näin kokee myös tutkitusti neljä viidestä suomalaisesta. Leikkaukset murentavat suomalaista kansalaisyhteiskuntaa ja ovat äärettömän lyhytnäköisiä, sillä sotejärjestöt tekevät korvaamatonta ja todella tärkeää työtä tukemalla ihmisiä erittäin vaikeissa elämän tilanteissa. Lisäksi järjestöt säästävät työllään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia monin verroin. Sen sijaan että että hallitus jatkaisi tämän tärkeän työn ja kansalaisten hyvinvoinnin tukemista, on se päättänyt lahjoittaa yksityisille terveysjäteille yli puoli miljardia Kela-korvauksina – nostaen summaa juuri yli sadalla miljoonalla. Tällä ei paranneta terveydenhuoltoa saati ihmisten hyvinvointia, vaan ainoastaan kasvatetaan suuryritysten voittoja. Vasemmistoliitto tahtoo vahvistaa sosiaali- ja terveyspalveluita, pitäen sisällään myös sotejärjestöjen korvaamattoman arvokkaan työn.
Perussuomalaiset: 4 jokseenkin eri mieltä
Julkisen talouden tasapainottaminen menoleikkauksin on välttämätöntä, jotta peruspalvelut voidaan turvata jatkossa. Myös järjestökentän on mukauduttava tähän tilanteeseen poistamalla päällekkäisyyksiä, korostamalla vapaaehtoistyön koordinoinnin kaltaisia tehtäviä ja edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä karsimalla. Mielestämme järjestöjen toimintaan on suhtauduttava samalla tavalla kuin kaikkiin muihinkin ei-julkisiin palveluntuottajiin – kilpailua, tehokkuutta ja tulosvastuullisuutta on vaadittava siellä, missä se on tarkoituksenmukaista.
Kokoomus: 4 jokseenkin eri mieltä
Suomi on todella vaikeassa tilanteessa. Suomen talous ei ole kasvanut reaalisesti yli 15 vuoteen. Samaan aikaan julkinen velkamme on kasvanut lähes 100 miljardia euroa, ja velkasuhteemme on noussut yli 80 prosenttiin suhteessa bkt:hen.
Siksi hallitus on tehnyt päätökset julkisen talouden sopeuttamisesta 9 miljardilla eurolla. Menosäästöjä tehdään noin 5,5 miljardia, työllisyysuudistuksia noin 2 miljardia ja jopa veronkorotuksia on jouduttu tekemään 1,5 miljardin euron edestä. Sopeutukset kohdentuvat laajasti valtionhallintoon, jotta mikään yksittäinen sopeutus ei olisi liian raju. Valitettavasti myös sosiaali- ja terveysjärjestöiltä on jouduttu leikkaamaan osana julkistalouden tervehdyttämistä.
LiikeNyt: 3 ei samaa eikä eri mieltä
Tarve tarkemmalle vaikutusarviolle.
Keskusta: 1 täysin samaa mieltä
Keskustan mielestä on tärkeää turvata järjestöjen toiminnan ja olemassaolon mahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Keskusta katsoo, että Orpon-Purran hallituksen pitää tarkastella uudelleen järjestöavustuksiin kohdistuvat rahoitusleikkauksensa, jotka ovat liian suuria ja osin jopa toimintaa lamauttavia. On kyse myös asenteista ja suhtautumisesta järjestöihin. Hyvinvointialueiden pitää nähdä kolmannen sektorin hyvinvointia ja ennaltaehkäisyä vahvistava työ julkisen sektorin kustannuksia ja menoja säästävänä toimintana.
Pidämme tärkeänä, että hyvinvointialueilla kuullaan jo palvelujen suunnitteluvaiheessa ennen päätöksentekoa järjestöjä, joilla on osaamista, kokemusta ja aitoa kosketuspintaa alueen asukkaiden elämään ja sen tuomiin haasteisiin.