Punamultapuolueiden sote susi jo syntyessään
Perussuomalaiset esitti viime vaalikaudella voimakasta kritiikkiä sitä mallia kohtaan, jonka Marinin-Saarikon hallitus valitsi soteuudistuksensa pohjaksi. Perussuomalaiset viittasi etenkin valitun sotemallin monimutkaisuuteen ja potentiaalisiin suurin lisäkustannuksiin. Valitettavasti kaikki potentiaaliset riskit ovat toteutuneet, kun hyvinvointialueiden kustannukset ovat nousseet rajusti, hoitoon pääsy on hidastunut ja sotejärjestelmä on muuttunut entistä sekavammaksi. Kaivattua horisontaalista ja vertikaalista integraatiota sotejärjestelmässämme ei ole tapahtunut.
Kalliiksi tullut palkkaharmonisaatio ja riippuvuus hintavista vuokralääkäreistä ovat vain yksittäisiä esimerkkejä niistä syistä, miksi edellisen vasemmistohallituksen soteuudistus kärjistää julkistalouden taakkaa. Alueilla ei ole tällä hetkellä tarpeeksi kannusteita tehostaa toimintaansa, koska valtio maksaa hyvinvointialueiden menot jälkikäteen täysimääräisesti. Soteuudistuksen pääarkkitehdit Keskusta ja SDP ovat tällä hetkellä kovin hiljaa siitä, mihin umpikujaan heidän oma reforminsa on sotepalvelumme ajanut.
Nykytilanne ei ole kestävä, vaan uudistuksia on ryhdyttävä tekemään määrätietoisesti. Saatavilla oleva, laadukas ja kohtuullisesti maksukyvyn mukaan hinnoiteltu hoito on välttämätöntä. Toisaalta hoito on rajattava tarkemmin laillisesti Suomessa asuville ihmisille. Meillä ei ole varaa olla koko maailman sosiaalitoimisto. Sosiaali- ja terveydenhuolto on siksi rajattava kansalaisuusperusteiseksi. Sen sijaan, että keskityttäisiin huolehtimaan alati kasvavien sääntöjen, suositusten ja toimintatapojen noudattamisesta, pitäisi ottaa askelia kohti suurempaa potilaskeskeisyyttä. Vastuuta päättää potilaan asioista ei tulisi pelätä ja laaja moniportainen päätöksenteko tulee varata vain sellaisiin potilastilanteisiin, joissa se on aidosti perusteltua.
Omalääkärimalli on merkittävä uudistus
Hallitus on toteuttamassa Perussuomalaisten pitkäaikaisen vaatimuksen omalääkärimallista. Omalääkärimallissa potilaansa tunteva lääkäri pystyy kohentamaan hoidon laatua, poistamaan turhaa ajankäyttöä potilaskäynneissä ja vähentämään turhia hoitovirheitä. Omalääkärimallia on jatkokehitettävä perhelääkärimalliin, jossa lääkäri tuntee myös potilaan perheenjäsenten terveydentilan ja toimintakyvyn. Tämä on erityisesti tärkeää kotitalouksissa, jossa henkilö on puolisonsa omaishoitaja.
Kun henkilö siirtyy eläkkeelle ja hän siirtyy pois työterveyspalveluiden piiristä, on suuri riski terveydentilan heikentymisestä. Julkisen terveydenhuollon olisi hyvä ottaa koppi näistä ihmisistä ja eläköitymisen yhteydessä sopia säännöllisistä tapaamisista eläköityneen henkilön kanssa. Näissä tapaamisissa henkilölle voidaan sopia oma selkeä hoitopolku. Myös nuorempien työelämän ulkopuolelle olevien aikuisten kohdalla julkisen terveydenhuollon tulee ottaa käyttöön matalan kynnyksen linja, jolloin asiakasta ohjaamalla varmistettaisiin terveydenhoidon tarpeen ennakointi ja tarvittaessa seuranta.
Tietojärjestelmät kuntoon ja oman terveyden ylläpitämiseen kannusteita
Julkisessa terveydenhuollossa on käytössä aivan liian monia tietojärjestelmiä. Kun jokaisella toimijalla on omia järjestelmiään, eivät eri instanssit pysty keskustelemaan toistensa kanssa ja huomioimaan potilaan etua. Yksityiset terveysyritykset ovat Suomessa pystyneet julkista paremmin luomaan valtakunnalliset tietojärjestelmät. Kansalaisten itse erilaisten sovellusten avulla keräämä terveystieto pitäisi saada paremmin julkisen terveydenhuollon käyttöön. Myös tekoälyn mahdollisuuksia hoidossa tulee hyödyntää. Tekoäly voi pystyä jatkossa esimerkiksi tekemään lääkärille ehdotuksia mahdollisista tarkentavista ja varmistavista kysymyksistä sen datan perusteella, mitä se on kerännyt potilaasta. Tämä kaikki edellyttää joustavuutta olemassa olevilta tietojärjestelmiltä ja lainsäädännön kehittämistä tukemaan teknologian hyväksikäyttöä.
Vaikka tämä aihe on arka, on Suomessa aloitettava laajempi keskustelu myös kansalaisten omasta vastuusta terveytensä hoidossa. Kakkostyypin diabetes, alkoholi, tupakka ja liikunnan puute aiheuttavat arviolta vuosittain 5,5 miljardin euron terveydenhoitokustannukset. Myös epäsuorat kustannukset sairausjaksojen takia menetetyistä työtunneista, kasvavista sosiaalimenoista, varhaisista työkyvyttömyyksistä ja psyykkisistä ongelmista, ovat valtavat. Suomessa tulee rohkeasti kannustaa ihmisiä parempaan ruokavalioon, tupakoimattomuuteen ja lopettamaan alkoholin liikakäytön. Kansalaisia voidaan ohjata parempiin elintapoihin myös erilaisin porkkanoin. Vaikka teknisesti se olisi haastavaa toteuttaa, voisi kansalaisille tulla verohelpotuksia esimerkiksi todistetusta tupakoinnin lopettamisesta. Työnantajien pitäisi lisäksi palkkauksen ja eri etujen kautta paremmin tukea alaistensa liikkumista ja terveitä elämäntapoja. Suomalaisten työntekijöiden parantunut psykofyysinen hyvinvointi heijastuu koko yhteiskuntaan ja auttaa maatamme julkistalouden kroonisen kestävyysvajeen selättämisessä.
Riikka Purra
valtiovarainministeri
Perussuomalaisten puheenjohtaja
Kirjoitus on osa SOSTEn blogisarjaa, joka tuo esiin puolueiden näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalveluista vuoden 2025 kunta- ja aluevaalien alla. Kirjoitukset eivät edusta SOSTEn kantoja, ja tekstien järjestys on arvottu. Tutustu sarjan muihin blogikirjoituksiin SOSTEn kunta- ja aluevaalisivuilla.