Sosiaali- ja terveysjärjestöt paikkaavat monin paikoin puuttuvia tai liian vähäisiä julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Tämä käy ilmi SOSTEn tammikuussa tekemästä Sosiaalibarometri-kyselystä, johon vastasi sosiaalityöntekijöitä ja sosiaali- ja terveysjohtajia kaikilta Suomen hyvinvointialueilta.
Kyselyyn vastanneista sosiaalityöntekijöistä viidennes kertoi lisänneensä asiakkaiden ohjausta järjestöihin. Syyksi vastaajat kertovat ennen kaikkea sen, ettei hyvinvointialueella ole omia, asiakkaiden tilanteeseen sopivia palveluita. Hyvinvointialueilla on vähennetty niin omia kuin ostopalvelujakin tai kiristetty palveluihin pääsyn kriteerejä.
”Kriteerit sosiaalipalveluihin kiristyneet, ei muuta keinoa auttaa kuin ohjata kolmannelle sektorille.” (sosiaalityöntekijä)
”Järjestöjen tarjoamat palvelut hyviä ja välttämättömiä, koska hyvinvointialueella ei tarjolla tukea riittävästi.” (sosiaalityöntekijä)
Muutamat sosiaalityöntekijät kommentoivat, että omalla alueella on kannustettu ohjaamaan asiakkaita järjestöjen toimintaan. Sosiaalityöntekijöiden avointen vastausten perusteella asiakkaita ohjataan hakemaan tukea järjestöistä useimmin väkivalta- ja kaltoinkohtelutilanteissa. Asiakkaita ohjataan esimerkiksi ensi- ja turvakoteihin, rikoksen uhrien ja rikoksen tekijöiden auttamistyöhön sekä ero- ja muiden kriisitilanteiden tukeen.
Ihmisiä ohjataan järjestöihin hyvinvointialueen kustannusten hillitsemiseksi
Peräti kolmannes kyselyyn vastanneista sosiaali- ja terveysjohtajista ilmoitti, että ihmisiä ohjataan aiempaa enemmän järjestöjen tuen ja toiminnan piiriin hyvinvointialueen kustannusten hillitsemiseksi. Lisäksi yli puolet sote-johtajista (53 %) ajattelee, että järjestöjen tulisi ottaa nykyistä enemmän vastuuta ihmisten hyvinvoinnin edistämisestä.
”Hyvinvointialueiden karsiessa palveluja ja kiristäessä avun saannin ehtoja, asiakkaat päätyvät yhä useammin järjestöjen palvelujen käyttäjiksi, mutta samaan aikaan järjestöjen resurssit auttaa ihmisiä ovat vähenemässä”, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Miia Nahkuri.
Järjestörahoituksen leikkaukset näkyivät myös Sosiaalibarometrin tuloksissa. Sosiaalityöntekijät, jotka kertoivat kyselyssä vähentäneensä asiakkaiden ohjaamista järjestöihin, nimesivät keskeiseksi syyksi juuri järjestöjen toiminnan supistumisen rahoitusleikkausten vuoksi.
Kuka auttaa, kun hyvinvointialueet säästävät ja sote-järjestöiltä leikataan?
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta on leikattu merkittävästi. Sote-järjestöjen valtionavustuksia leikattiin pelkästään tänä vuonna 80 miljoonalla eurolla ja vuosille 2026–2027 on tiedossa vielä 50 miljoonan euron lisäleikkaukset, mikä tarkoittaa yhteensä kolmanneksen leikkausta järjestöjen rahoitukseen tällä hallituskaudella.
”On hyvä, että hyvinvointialueiden sote-ammattilaiset ohjaavat asiakkaita sote-järjestöihin, mutta yhtälö ei tällaisenaan toimi. Yksistään vuoden 2025 leikkausten on arvioitu vähentäneen sote-järjestöistä jopa tuhat työpaikkaa. Onkin syytä kysyä, mistä ihmiset saavat tulevaisuudessa tarvitsemansa avun – vai saavatko he sitä”, Miia Nahkuri sanoo.
Tulokset ovat ennakkotietoja Sosiaalibarometri 2025 -tutkimuksesta, joka ilmestyy kesäkuussa. Tutkimusaineisto on kerätty tammikuussa 2025. Vastaajia on hyvinvointialueilta ja Kelasta yhteensä 1 352. Asiakkaiden järjestöihin ohjaamista koskeviin kysymyksiin vastasivat hyvinvointialueilla työskentelevät sosiaalityöntekijät (N = 567) sekä sosiaali- ja terveysjohtajat (N = 113). Tutkimuksen toteuttaa SOSTE.