Miten organisoida tavalliseen kerrostaloon kototukiratkaisu?
Suomessa väestörakenne muuttuu ja kaupungistuminen etenee, erityisesti suurissa kaupungeissa, kuten kotikaupungissani Tampereella. Yhden hengen taloudet lisääntyvät, ja esimerkiksi useimmilla Tampereen asuinalueilla jo nyt näitä talouksia on yli puolet kaikista. Samalla väestö vanhenee vielä seuraavat vuosikymmenet. Sukulaiset asuvat etäällä. Lisäksi maaseutu tyhjenee kovaa vauhtia. Arkielämässä tulee kuitenkin tilanteita, joissa tarvitaan ulkopuolista apua. Lähipiiristä sitä ei ole ehkä odotettavissa, ja julkiset palvelut supistuvat. Tämä luo paineen pohtia, miten asumista ja siihen liittyviä tukipalveluja voisi kehittää tulevaisuudessa.
Olemme uuden kynnyksellä
Hyvinvointivaltiomme rakoilee. Viimeisten vuosikymmenien aikana myös Suomessa on totuttu siihen, että julkinen sektori on tuonut kansalaisten käyttöön sellaiset sosiaalisen tuen mahdollisuudet, että jokapäiväinen toimintamme mahdollistuu. Esimerkiksi palvelutaloilla ja hoivakodeilla sekä kotihoidolla on vähennetty vanhuuden sosiaalista turvattomuutta ja vastattu hoivan tarpeisiin.
Nämä palvelumuodot ovat kriisissä. On todennäköistä, ettemme enää palaa entiseen hyvinvointivaltioon. Kansalaisten on selviydyttävä monista ongelmistaan yksin, läheisten turvin tai sosiaali- ja terveysjärjestöjen tuen turvin. Näyttää kuitenkin myös siltä, että järjestöjen merkitys turvan antajina supistuu. Kansalaisten omat keinot saattavat olla jo lähitulevaisuudessa tärkeämpiä kuin ne ovat olleet koko toisen maailmansodan jälkeen rakentuneen hyvinvointivaltion aikana.
Ratkaistava monia asukkaitten tukemiseen liittyviä ongelmia
Asumista on tarkasteltava uudelta kannalta. Viime vuosituhannen puolella oli laajoja asumiseen liittyviä kokeiluja myös Suomessa. Kehiteltiin yhteisöllistä asumista ja keskinäisen avun antamista. Tuloksena oli vain hyvin rajallisia yksittäisiä asumisratkaisuja. Samaan aikaan esimerkiksi vanhojen ihmisten palveluasumista ajettiin alas ja tukeuduttiin vain ympärivuorokautiseen hoiva-asumiseen.
Parhaillaan käynnissä olevassa sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistuksessa myös hoiva-asumista ja kotipalveluita ajetaan alas. Tämä merkitsee paljon apua ja hoivaa apua tarvitseville vaikeuksia päästä julkisten hoivapalveluiden piiriin. Vanhuspalveluiden vähenemisen lisäksi omien asioiden hoitaminen, kuten pankki- ja asiointipalvelut, tulee koko ajan vaikeammaksi. Digipalveluiden piti helpottaa asioiden tilaa, mutta näin ei välttämättä käykään.
Tästä voi tehdä sen johtopäätöksen, että tavallisessa asumisessa on tulevaisuudessa ratkaistava myös monia asukkaitten tukemiseen liittyviä ongelmia, ei vain asumista. Erilaisilla asumisen vaihtoehtomalleilla on tilaus. Uusia ideoita kaivataan. Todennäköisesti palveluratkaisut toteutetaan jatkossa entistä enemmän normaaliasumisen piirissä eikä rakenneta erityisratkaisuja. Ihmiset tulevat elämään koko elämänsä entistä enemmän kotonaan. Vain harvoilla on mahdollisuus nyt suunnitteilla olevaan yhteisölliseen asumiseen. Mitä siis vaaditaan, jotta pystyisimme elämään asunnoissamme hyvin erilaisissa apua vaativissa tilanteissa?
Kototuesta joitakin esimerkkejä ulkomailla
Jo käytössä olevia vaihtoehtoistapoja ovat muun muassa yhteisölliseen asumiseen liittyvät ratkaisut, joissa asukkaat huolehtivat kotitöistä yhdessä ja antavat toisilleen kevyttä apua. Tavallisessa kerrostalossa organisoitua monipuolista kototukea sen sijaan on vielä vähän käytössä tavallisessa asumisessa.
Ruotsissa on joitakin esimerkkejä. Saksassa tavallisissa asunnoissa asuvat palkkaavat yhteisiä kotiavustajia. Usein asunto on tällöin suuri kerrostalohuoneisto tai omakotitalo, ihmisillä ei ole erillisiä asuntoja. Palkatut ovat yleensä olleet maahanmuuttajia itänaapureista. Hollannissa opiskelijat voivat auttaa samassa talossa asuvia avuntarvitsijoita korvauksena ilmaisesta asumisesta. Kysymys on yleensä ikääntyneiden asuintaloista, ei tavallisista. Näitä on joitain myös Suomessa.
Kototuen erilaisia järjestämismalleja tavalliseen kerrostaloon
Ratkaisuille olisi eduksi, jos toimintaan tulisi mukaan muitakin kuin yksi kerrostalo. Isompi yksikkö voisi olla esimerkiksi pihapiiri tai kortteli.
Kototuessa palvelut voivat olla – tarpeesta riippuen – erilaisia ja eritasoisia kevyestä seurustelusta, ulkoilusta, saattamispalveluista aina hoivaan asti. Varsinaisen hoivan antaminen vaatii kuitenkin ammatillista koulutusta. Asioitten hoitaminen digiympäristössä on myös yksi ulottuvuus.
1. Kaupalliset ratkaisut
a) Suomessa on jo yritystoimintaa, jossa asuinkortteliin sovelletaan kototukea. Tavallisiin asuntoihin saa erilaisia tukipalveluja suoraan korttelissa toimivalta yritykseltä. Tällainen esimerkki on Tampereen läntisessä keskustassa toimiva Hovikoti.
b) Hollannissa valtion irtauduttua ikääntyneiden palveluista perustettiin osuuskuntatyyppisiä kotipalveluratkaisuja. Työntekijät ovat omistajia. Tämä malli on osoittautunut hyvin menestykselliseksi.
2. Kokeelliset ratkaisut ja yhteistyö järjestöjen kanssa
Yhteistoiminnassa jonkun kotipalveluja organisoivan kolmannen sektorin toimijan kanssa kehitetään uutta mallia, jossa monipuolistetaan kotiin vietäviä palveluja. Talossa on jokin tila, josta toimintaa pyöritetään. Esimerkiksi Tampereella toimii useita sosiaalialan järjestöjä, joista joku voisi olla kiinnostunut asiasta.
3. Yhteistoiminta opiskelijoiden kanssa
Vuokrataan talosta asunto opiskelijoille, jotka sitoutuvat auttamaan avun tarpeessa olevia asukkaita. Opiskelija-auttamismalli on peräisin Hollannin mainitusta uudistuksesta. Sitä on myös jo pitkään kokeiltu Ruotsissa. Helsingissä on ikääntyneiden asuintaloratkaisuja, joissa on myös käytössä tämä malli.
4. Taloyhtiö tai asukasryhmä organisoi toiminnan ja toimii työnantajana
Taloyhtiö vuokraa asunnon yksittäiselle toimijalle, yrittäjälle (ellei talossa asuva/asuvat itse ryhdy kototukijoiksi), ja tämä voi laajentaa palvelujaan koko pihapiiriin/kortteliin. Yksi vaihtoehto on, että talon/pihapiirin/korttelin asukkaat perustavat yhdistyksen, joka ottaa vastuun toiminnasta.
Miten maksut ja työsuhteet järjestetään kototukiratkaisuissa?
Maksupolitiikka: perusperiaate on, että jokainen palvelunkäyttäjä maksaa saamastaan palvelusta.
Työsuhdepolitiikka: joko työntekijöiden osuuskunta, ulkopuolinen yrittäjä tai taloyhtiö taikka asukkaitten perustama yhdistys toimii työnantajana. Opiskelijoiden antama apu asumista vastaan.
Uuden edessä – yhdessä
Yle uutisoi taannoin, että 85 vuotta täyttäneistä 41 %:lla todettiin 2021 muistisairaus Duodecimin tutkimuksen mukaan. Kotona asumiseen liittyvät ratkaisut eivät olekaan tämän ryhmän ongelmien ratkaisuja, ainakaan yksinasuvien kohdalla, mutta kylläkin sen 59 %:n.
- Lue lisää: Kiinteistöliitto: Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hanke (27.1.2025)
Briitta Koskiaho-Cronström
sosiaalipolitiikan professori emerita
briitta.koskiaho(at)tuni.fi