Ulosottoon päätyvien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen määrät vaihtelevat runsaasti hyvinvointialueittain, ilmenee SOSTEn selvityksestä.
Alueen asukaslukuun suhteutettuna eniten julkisten sote-palvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja meni vuonna 2024 ulosottoon Päijät-Hämeen hyvinvointialueella, jossa ulosottoon päätyi hieman yli 44 000 asiakasmaksua eli noin 0,22 maksua yhtä asukasta kohti.
Toiseksi ja kolmanneksi eniten maksuja asukasta kohti meni ulosottoon Keski-Pohjanmaan (0,19) ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueilla (0,18). Vähiten maksuja asukasta kohti meni ulosottoon Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (0,02).
Ulosottoon menneiden asiakasmaksujen määrä kolminkertaistui Pohjanmaalla
Asiakasmaksujen ulosotot lisääntyivät eniten Pohjanmaan hyvinvointialueella, jossa ulosottoon menneiden maksujen määrä peräti kolminkertaistui vuodesta 2023 vuoteen 2024: ulosottojen määrä kasvoi noin 7 000:sta runsaaseen 21 000:een.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella ulosottoon menneiden asiakasmaksujen määrä yli kaksinkertaistui (+108 %) ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueilla lähes kaksinkertaistui (+92 %). Myös Länsi-Uudellamaalla ulosottoon päätyi merkittävästi edellisvuotta enemmän maksuja (+75 %).
SOSTEn edunvalvontapäällikön Anne Perälahden mukaan näyttää siltä, että hyvinvointialueet antavat maksujen mennä ulosottoon ilman, että maksuja alennettaisiin laajamittaisesti.
“Viime vuonna peräti 90 000 terveyskeskusmaksua joutui ulosottoon. Monille parinkympin terveyskeskusmaksu voi tuntua pieneltä, mutta pienituloisella maksu voi johtaa siihen, että tingitään muista välttämättömistä menoista, kuten ruuasta. Tämä ei ole inhimillisesti katsottuna kestävää ja voi tulla yhteiskunnalle kalliimmaksi, kun perusterveydenhuoltoon ei hakeuduta ajoissa”, Perälahti toteaa.
Ulosottoon päätyneissä asiakasmaksuissa jyrkkää kasvua koko maassa
Koko maassa ulosottoon päätyi viime vuonna yhteensä yli 524 000 julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua, mikä on noin 83 000 enemmän kuin vuonna 2023.
Määrä on noin viidenneksen korkeampi kuin vuonna 2023 ja yli kaksinkertainen 2010-luvun alkuvuosiin verrattuna.
Suurin osa ulosottoon menneistä asiakasmaksuista on terveyskeskus- ja sairaalakäynneistä sekä laitoshoidosta aiheutuneita maksuja.
Asiakasmaksujen alentamista tulisi helpottaa
Anne Perälahti huomauttaa, että Suomessa asiakasmaksut ja lääkkeiden omavastuuosuudet ovat Pohjoismaihin ja moniin muihin Euroopan maihin verrattuna korkeita. Vaikka noin puolet suomalaisista maksaa vuoden aikana asiakasmaksuja, kasaantuvat maksut pienelle osalle väestöstä.
”Asiakasmaksuja maksavat eniten iäkkäät, huono-osaiset ja pienituloiset, koska he sairastavat enemmän ja tarvitsevat muita enemmän julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja”, Perälahti sanoo.
Lain mukaan hyvinvointialueiden on alennettava tai jätettävä kokonaan perimättä sosiaalihuollon maksuja sekä terveydenhuollon maksukyvyn mukaan määräytyviä maksuja, jos ne uhkaavat kotitalouden toimeentulon edellytyksiä.
SOSTEn vuonna 2023 tekemän selvityksen mukaan asiakasmaksujen alentamiskäytännöt alueilla ovat vaihtelevia ja paikoin alennuksen hakeminen osoittautui yhtä monimutkaiseksi kuin toimeentulotuen hakeminen.
Etenkin pienituloisten ja perusturvan varassa elävien, kuten toimeentulotukea ja takuueläkettä saavien, mahdollisuuksia alentaa asiakasmaksuja olisi helpotettava, Anne Perälahti toteaa.
”Hyvinvointialueiden olisi luotava automaattiset huojennuskäytännöt, jotka vähentäisivät byrokratiaa ja varmistaisivat maksujen kohtuullisuuden. Myös tasasuuruisia terveydenhuollon maksuja, kuten sairaalan poliklinikka- ja hoitopäivämaksuja, suun terveydenhuollon maksuja, lääkärikäyntimaksuja, olisi tarkasteltava ja alennettava”, Perälahti sanoo.
Taulukko 1. Ulosottoon joutuneiden asiakasmaksujen määrä hyvinvointialueilla vuosina 2023 ja 2024 sekä ulosottojen suhteellinen osuus alueen väestöstä.
| Alueet | Ulosotot, lkm 2023 | Ulosotot, lkm 2024 | Muutos % 2023–2024 | Väkiluku, lkm 2024 | Ulosottojen määrä asukasta kohti 2024 |
|---|---|---|---|---|---|
| Ahvenanmaa | 2 410 | 2 645 | 10 | 30 710 | 0,09 |
| Etelä-Karjalan hyvinvointialue | 18 822 | 20 375 | 8 | 125 129 | 0,16 |
| Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue | 16 077 | 33 372 | 108 | 189 937 | 0,18 |
| Etelä-Savon hyvinvointialue | 15 187 | 14 584 | -4 | 129 391 | 0,11 |
| Helsingin kaupunki | 39 181 | 50 261 | 28 | 684 589 | 0,07 |
| Itä-Uudenmaan hyvinvointialue | 5 773 | 6 342 | 10 | 99 429 | 0,06 |
| Kainuun hyvinvointialue | 4 597 | 6 106 | 33 | 69 637 | 0,09 |
| Kanta-Hämeen hyvinvointialue | 14 698 | 19 808 | 35 | 169 429 | 0,12 |
| Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue | 9 465 | 12 642 | 34 | 67 717 | 0,19 |
| Keski-Suomen hyvinvointialue | 26 113 | 24 319 | -7 | 274 155 | 0,09 |
| Keski-Uudenmaan hyvinvointialue | 14 327 | 18 024 | 26 | 207 067 | 0,09 |
| Kymenlaakson hyvinvointialue | 9 143 | 9 131 | 0 | 157 467 | 0,06 |
| Lapin hyvinvointialue | 7 336 | 8 628 | 18 | 176 184 | 0,05 |
| Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue | 23 420 | 40 900 | 75 | 502 199 | 0,08 |
| Pirkanmaan hyvinvointialue | 52 188 | 43 374 | -17 | 545 503 | 0,08 |
| Pohjanmaan hyvinvointialue | 6 794 | 21 167 | 212 | 178 758 | 0,12 |
| Pohjois-Karjalan hyvinvointialue | 21 602 | 23 017 | 7 | 162 102 | 0,14 |
| Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue | 20 151 | 24 896 | 24 | 418 354 | 0,06 |
| Pohjois-Savon hyvinvointialue | 21 753 | 27 199 | 25 | 248 823 | 0,11 |
| Päijät-Hämeen hyvinvointialue | 40 267 | 44 220 | 10 | 204 676 | 0,22 |
| Satakunnan hyvinvointialue | 21 483 | 16 657 | -22 | 211 296 | 0,08 |
| Vantaan ja Keravan hyvinvointialue | 23 424 | 44 919 | 92 | 289 881 | 0,15 |
| Varsinais-Suomen hyvinvointialue | 26 801 | 11 586 | -57 | 494 781 | 0,02 |
| Kaikki yhteensä | 441 012 | 524 172 | 19 | 5 637 214 | 0,09 |