SOSTE lausui lainvalmistelun kuulemisoppaan luonnoksesta, joka korvaa valtioneuvoston vuonna 2016 antaman säädösvalmistelun kuulemisoppaan.
Lainsäädännön kuulemisoppaalla on hyvää tarkoittava tavoite, mutta se edellyttää, että rakenteet ovat olemassa esitettyjen suositusten toteuttamiseksi ja järjestöjä tosiasiallisesti kuullaan lainsäädäntöhankkeissa.
Järjestöt edustavat usein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, joiden näkökulmat ja tarpeet jäävät yhteiskunnassa vähemmälle huomiolle. Järjestöillä on syvällistä tietoa näiden ihmisten tilanteista ja siitä, millaisia vaikutuksia lainsäädännön muutoksilla voi olla heidän elämäänsä. Siksi on tärkeää, että ihmisille ja heitä edustaville järjestöille annetaan aito mahdollisuus tulla kuulluksi, kun heitä koskevia päätöksiä tehdään.
SOSTE ei kannata lausuntoajan lyhentämistä nykyisestä. Lausuntoajan lyhentäminen heikentää lausuntojen ja lopulta myös lainsäädännön laatua. Riittävä lausuntoaika varmistaa myös lainsäädännön toimeenpanon onnistumisen.
Järjestöjen valtionavustuksiin tehdään massiiviset leikkaukset. Leikkaukset heikentävät järjestöjen toimintaedellytyksiä ja sen myötä mahdollisuuksia osallistua kuulemisiin. Riskinä on, että säädöshankkeet eivät tavoita niitä kohderyhmiä, jotka ovat hankkeen kannalta merkittävimmät.
Vaikuttamistoiminta on monille järjestöille keskeinen osa niiden tehtävää. Valitettavasti viime vuosina korkeat poliittiset tahot ovat pitäneet ongelmallisena avustusvarojen käyttämistä vaikuttamistoimintaan. Avustusvarojen rajaamisella heikennettäisiin merkittävästi järjestöjen mahdollisuuksia osallistua niiden kohderyhmiä koskeviin lainsäädäntöhankkeisiin. Pitkällä aikavälillä tällaiset rajoitukset voivat heikentää kansalaisyhteiskunnan ja demokratian tilaa.
