Eduskunnan köyhyysryhmä järjesti 11.12. tilaisuuden yleistuen ja yhden hakemuksen mallin valmistelun ajankohtaisesta tilanteesta.
Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha yhdistetään työttömän työnhakijan yleistueksi
Tilaisuudessa osastopäällikkö Liisa Siika-Aho sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi yleistuen tämän hetken valmistelutilanteesta. Valmistelua tehdään ministeriöiden, Kelan ja THL:n tutkijoiden virkatyönä. Uudistusta ohjaa hallitus, sosiaaliturvakomitea seuraa uudistuksen etenemistä.
Ensimmäisessä vaiheessa työmarkkinatuki ja peruspäiväraha yhdistetään työttömän työnhakijan yleistueksi. Asumistuelle ja toimeentulotuelle ei tapahdu vielä tässä vaiheessa mitään.
Valmistelussa on pyritty huomioimaan palvelujen ja etuuksien parempi yhteensovittaminen. Työhön paluuta tuetaan työvoimapalveluilla. Valmistelua tehdään rinta rinnan työvoimapalveluiden uudistuksen kanssa. Pitkiin etuuskausiin pyritään puuttumaan niin, että ihmisillä olisi velvoite osallistua johonkin palveluun tai toimenpiteeseen.
Hallituksen esitysluonnos yleistuesta on tulossa lausunnoille helmikuussa 2025. Eduskunnalle esitys on tarkoitus antaa syksyllä 2025 ja se astuisi voimaan 1.1.2026. Hallitus päättää myöhemmin, mitä etuuksia yleistukeen seuraavassa vaiheessa otetaan mukaan.
Britannian Universal credit -mallin oppeja kannattaa huomioida uudistuksissa myös meillä
Tutkimuspäällikkö Paula Saikkonen THL:stä kertoi Britannian Universal Credit -mallin kokemuksista. Hän totesi, että vaikka eri maiden järjestelmät ovat erilaisia, kannattaa Suomessakin huomioida muun muassa IT-ongelmien riskit. Britanniassa IT-järjestelmät kehittyivät hitaammin kuin odotettiin ja järjestelmän kustannukset ovat olleet merkittävästi korkeampia kuin ennakoitiin. Sosiaaliturvamenoista säästäminen on vaikeaa yhdistää järjestelmän uudistamiseen.
Britannian kokemuksista tulisi myös huomioida, että digitaalisessa ja osin automatisoidussa järjestelmässä hallinnollinen taakka siirtyi hakijalle.
Mekaaniset velvoitteet saattavat olla tehottomia. Määrämuotoinen työnhakeminen, joka ei huomioi esimerkiksi alueellisia eroja, ei johda toivottuihin tuloksiin. Jos työmarkkinat eivät vedä, ei kannustamisesta ole hyötyä.
Britannian kokemuksista tulisi myös huomioida, että digitaalisessa ja osin automatisoidussa järjestelmässä hallinnollinen taakka siirtyi hakijalle. Vaikka hallinnossa olisi vähemmän kuormaa, voivat erilaiset selvittelyt lisätä ihmisille hakemisen raskautta. Epävarmuus tuloista on ihmisille hyvin stressaavaa.
Yhden hakemuksen palvelu käyttöön työttömyysturvan asiakkaille
Kehittämispäällikkö Tomi Ståhl Kelasta kertoi, että puoliväliriiheen mennessä tavoitteena on saada yhden hakemuksen palvelu käyttöön ensimmäiseksi työttömyysturvan asiakkaille. Palveluun kuuluu tarpeen mukaan kartoitus myös asumistuesta.
Palveluun ei kuulu päätösehdotusta, vaan hakemuspalvelu avustaa ennen kaikkea asiakkaan tarpeenmukaista hakemista. Palvelua on tarkoitus laajentaa asteittain koskemaan muitakin etuuksia. Kun palvelu on kattavasti käytössä, asiakkaan ei tarvitse tuntea etuusjärjestelmää, vaan järjestelmä tarjoaa asiakkaan haettavaksi kaikkia hänelle todennäköisesti kuuluvia etuuksia.
Huolta esimerkiksi yleistuen riittävästä tasosta
Paneelikeskusteluun osallistuivat alustuksen pitäneet asiantuntijat sekä kansanedustajat Tarja Filatov, Bella Forsgrén ja Ville Väyrynen. Keskustelussa tuotiin muun muassa esille huolta yleistuen tasosta. Tarja Filatov totesi, että nyt pohjalla on isot sosiaaliturvan leikkaukset ja uudistusta ei tehdä kustannusneutraalisti verrattuna siihen hetkeen, kun sosiaaliturvakomitea käsitteli asiaa edellisellä hallituskaudella. Sosiaaliturvakomitean linjaukset yleistuesta jäivät niin yleiselle tasolle, että ne jättivät Petteri Orpon hallitukselle paljon valtaa etuuden muotoiluun.
Bella Forsgrén toivoi suojaosien palauttamista. Myös Ville Väyrynen näki, että suojaosien poistamisen seurauksia pitää seurata. Jos poistolla on selkeä kielteinen vaikutus, on tehtävä korjaustoimenpiteitä.
Keskustelussa todettiin, että vielä ei ole näkymää, mitä mahdollinen asumistuen tai toimeentulotuen yhdistäminen yleistukeen voisi tarkoittaa. Lisäksi keskusteltiin muun muassa tosiasiassa työkyvyttömien työttömien tilanteen parantamisesta yleistuen käyttöönoton yhteydessä, etuuden ja palveluiden yhteensovittamisesta sekä elatusvastuiden huomioimisesta yleistuessa. Keskusteluun voi tutustua tilaisuudesta tehdyssä tallenteessa: https://videonet.fi/soste/202412/
SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen toimii eduskunnan köyhyysryhmän sihteerinä.