Elävä järjestökenttä ilmentää kansalaisyhteiskunnan toimivuutta
SOSTEn Järjestöbarometri on tarkastellut yhdistyskentän kehitystä vuodesta 2005 alkaen Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriä lähteenään käyttäen. Kuluneiden 19 vuoden aikana eli vuosina 2005–2023 Suomessa on rekisteröity yhteensä noin 40 000 uutta eri alojen yhdistystä. Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten osuus niistä on yli 3 000 eli kahdeksan prosenttia. Maahamme on syntynyt joka viikko keskimäärin 40 uutta yhdistystä, joista yli kolme on sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä.
Yksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen perustamisen ja toiminnan yleisimmistä tarkoituksista on tarjota apua sitä tarvitseville ihmisille. Yhdistyskenttä reagoi ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, myös erilaisiin kriiseihin ja katastrofeihin. Uusia yhdistyksiä organisoituu, kun ihmiset havaitsevat uudenlaisia avun, tuen ja palvelujen tarpeita ja vajeita ja ryhtyvät toimimaan yhdessä niihin vastaamiseksi.
Kun Järjestöbarometria varten tutkittiin ensimmäistä kertaa uusien sosiaali- ja terveysyhdistysten rekisteröintejä, tarkasteluvuosi oli 2005. Silloin, vuoden 2004 Kaakkois-Aasian tsunamikatastrofin seurauksena, suomalaiset perustivat yhdistyksiä, joiden tarkoituksena oli toimittaa tsunamista pahiten kärsineille alueille siellä tarvittavaa apua. Joillakin auttamisen halun oli synnyttänyt itse paikan päällä turistina tuolloin saatu kokemus tsunamista ja autetuksi tulemisesta. Jo vakiintuneista järjestötoimijoista Suomen Punaisella Ristillä oli merkittävä rooli akuutin avun ja pitempikestoisen avustusprojektin toteuttajana onnettomuusalueilla.
2000-luvun ensimmäisen neljänneksen yli 3 000 uutta rekisteröityä sosiaali- ja terveysalan yhdistystä on moninainen joukko toimijoita, joiden tarkoituksena on auttaa ja tukea erityisissä ja haastavissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Esimerkkejä näistä uusista ja selvästi yleistyneistä ihmisten avuntarpeen synnyttämistä sosiaali- ja terveysyhdistyksistä ovat olleet eri syistä syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä auttamaan rekisteröidyt yhdistykset sekä ruoka-apua organisoimaan ja tarjoamaan pyrkivät yhdistykset. Myös lisääntynyt maahanmuutto on näkynyt suurena määränä uusia yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on auttaa Suomeen eri puolilta maailmaa eri syistä tulleita ihmisiä selviämään ja kotoutumaan uudessa kotimaassaan.
Tuoreimpia esimerkkejä yhdistyskentän nopeasta reagoinnista ajankohtaisiin tapahtumiin sekä suoranaiseen hätään ovat Ukrainan sodan tuomaan avuntarpeeseen vastamaan syntyneet yhdistykset. Vuosina 2022–23 on rekisteröity yli 30 sosiaali- ja terveysalan yhdistystä, joiden tarkoituksena on tarjota apua Ukrainaan ja sieltä sotaa pakoon lähteneille ihmisille. On traagista, että kun Suomen ”omiin” viime sotiin liittyvien yhdistysten toiminta on päättymässä alkuperäisessä muodossaan sotaveteraanien ja -invalidien poistuessa keskuudestamme, samaan aikaan on tarve uusille ja aivan uudenlaisille yhdistyksille, jotka keskittyvät auttamaan nykyisten sotien uhreja.
Sote-järjestöjen tarjoaman avun tarve kasvussa – resurssit vähenemässä
Sosiaali- ja terveysjärjestöt tavoittavat ja auttavat eri tavoin ja eri syistä erityisissä ja usein vaikeissa elämäntilanteissa olevia, kuten esimerkiksi ikääntyneitä, pitkäaikaissairaita, vammaisia, mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, maahanmuuttajia, työttömiä ja pienituloisia ihmisiä.
SOSTEn syksyllä 2024 tekemän selvityksen mukaan järjestöjen kohtaamien ihmisten toimeentulovaikeudet ovat lisääntyneet viimeaikaisten sosiaaliturvaleikkausten ja kohonneiden elinkustannusten vuoksi. Se heijastuu myös sosiaali- ja terveysjärjestöihin niiden tarjoaman avun ja tuen tarpeen lisääntymisenä. Tilanne on haastava, sillä valtionavustusten leikkaukset tulevat näkymään jo vuodesta 2025 lähtien järjestöjen toiminnan supistumisena ja henkilöstön vähenemisenä. Avustusleikkaukset vaikeuttavat sosiaali- ja terveysjärjestöjen perustehtävää: tarjota apua sitä tarvitseville ihmisille.
Lue lisää: Tutustu Järjestöbarometriin 2024